Rubaiylar

0
506 ret oqıldı

Ömär Һäyyam

Qäträ su qoşuldi bulaqqa – yoqtur,

Zärrä çaŋ qoşuldi topraqqa – yoqtur.

Dun°yada kšräriŋ qançäräk däysän? –

Çivinçä! Uniŋdin jiraqqa yoqtur.

***

Kim bilsä ägärdä sirlirin җahan,

Şuŋa ğäm, şadliq, ränҗ –  hämmisi yäksan.

Yahşiliq, yamanliq keläru ketär,

Hah bolğin sän därtmän, hah därtkä därman.

***

Yänçidi täğdirniŋ bu çaqi, šmür,

Mäy durin quy maŋa, äy saqi-šmür!

Dästiŋdä җenimni şaraptäk tškäy,

Ahiri ämäsqu sän baqi, šmür.

***

Zamanä kšrsätmäs väpa bizlärgä,

Yar bolsun huş käypu säpa bizlärgä.

Bu päläk bir jutum su bärmäy, haman

Aylinar vä salur җäpa bizlärgä.

***

Män besip štmigän, yoqtur tağu däşt,

Şundimu bu kšŋlüm haman dağu ğäş.

Ämma yoq ränҗişim şundaq štkängä,

Kšp qayğu, därt içrä bäzän huş külgäş.

***

Zamanä, äy Һäyyam, şuŋa baqmas, kim

Täğdirgä nalä qip yatsa ägär җim.

Näy nalä äylisun, sän qädähni al,

Turğanda u qädäh qolda beҗirim.

***

Kozigär! Sehriŋdin päyda bolduqqu!

Sän°itiŋ aldida şäyda bolduqqu!

Kozaŋni šmrimiz җozisiğa düm

Kšmürdiŋ sän neçün? Sävda bolduqqu!

***

Sirlarniŋ pärdisin açmaqliq, bil, yoq,

Җan berär saattin agah bir dil yoq.

Adaqqi makan – gšr, başqa mänzil yoq,

Mäy içkin, çünki bu täqdirdä til yoq.

***

Bu kündä yahşi nam şšhrät ämästur,

Päläkkä ränҗimä, mšhlät ämästur.

Üzümniŋ süyin iç, illät ämästur,

Zahidliq undin bäd! Tšhmät ämästur.

***

Gunahqa bolmidi kim ğärq, eytqina?

Beguna kim štkän, äy çärh, eytqina?

Nä qilsam, şuni sän maŋa yandurdiŋ,

Şunda Sän vä mändä nä pärq, eytqina?

***

Kiymäkkä, içmäkkä bolsa intiliş,

Ärziydu mahtaşqa, äpuğa bu iş.

Bulardin başqiniŋ bäri – bir tiyin:

Ularğa häşlängän šmür – hünük, zişt.

***

Bir tündä basidu külpät bilgüzmäy,

Kältürgin, äy sänäm, patraq gülgün mäy.

Altun däp oylamsän šzäŋni, nadan,

Kšmüktin tepiliş ümitin üzmäy.

***

Qilmaqçi çärh hälak seni vä meni,

Aҗratmaq җandin pak seni vä meni.

Çimändä oltar, iç, çimän basidu,

Bolğanda tänlär hak, seni vä meni.

***

Beşi vä ahiri yoq bu alämniŋ –

Biz kelip vä ketär bu zäminämniŋ.

Kim bilür, nädin kep, ketärmiz nägä

Vä päyti qaçanki şu ketär dämniŋ?

***

Gär bilsäŋ, äy adäm, sirlarniŋ barin,

Neçün ğäm-älämniŋ çekisän tarin?

Oŋşaydu seniŋsiz päläk šz karin,

Huş bolğin, ävzälğu saq-tirik bariŋ.

***

Ğäm-ğussä – çäksiz an. Oyniğin, huş bol,

Kün – äbäd, sän mehman. Oyniğin, huş bol.

Sän šlsäŋ topaŋdin hiş quyup, kimdur

Salidu šy-makan. Oyniğin, huş bol.

***

Äy Päläk, zulumniŋ sän täräpdari,

Makaniŋ – җäbirniŋ näq haniqari.

Namärtkä – bäht-nemät, märtkä –därt bärdiŋ,

Buniŋdin šzgä heç yoqmedi kariŋ?!

***

Män šzäm näpsimdin därtmän, nä qilay?

Hahişim – šzämgä därt, män nä qilay?

Meniğu, äy Huda, käçürärsänu,

Uyuti hämmidin sät, män nä qilay?

***

Äy dilim, җahanda häqiqät – mäҗaz.

Şuŋa ränҗ-ändişäŋ bolmisun däraz.

Täqdirgä bol täslim, täŋkäş vä bäsaz,

Äbätniŋ qälimi mäyliŋçä bolmas.

***

Äpsuski, bu šmrüm štti bepayda,

Bir parçä nan maŋa haram, äy Huda!

Pärmaniŋ baqmidim, qara yüz boldum,

Dad-pär°yad! Qilmişim äyligil ada.

***

Qilmiğan bolsammu taät män härgiz,

Gunahim juymiğan bolsam häm härgiz,

Һimmitiŋ naümüt qilmidi meni:

Birni män ikki däp kšrmigän härgiz.

***

Tärk ätsä җan ägär seni vä meni,

Tšrt hişta däpn etär seni vä meni.

Kimlärniŋ qäbrigä hiş bolarmizkin,

Çiritsa qara yär seni vä meni?!

***

Äqligä işängän heç üҗür tapmas,

Öküzni saqqanğa uni qil qiyas.

Ahmaqlar içidä ahmaq bol: bu kün

Äqliŋgä bärmäydu bir baş suŋ piyaz.

***

«Gunahkar», – däp, Һäyyam,  ğämkin bolmiğin,

Uniŋdin payda kam, ğämkin bolmiğin:

Gunahiŋ bolmisa, käçürüm yoqti,

Käçürüm – bar mudam. Ğämkin bolmiğin.

***

Ğäm yemä, sävdaŋ, dost pişqan tünügün,

Arminiŋ kšklärgä uçqan tünügün.

Bekardur täqazaŋ: kepiniŋni Räbb

Seniŋdin sorimay, piçqan tünügün.

***

Biz huddi bir qoçaq, Päläk – qoçaqbaz,

Bu äyni häqiqät, ämästur mäҗaz.

Vuҗudniŋ palizi üzrä oynitip,

Äbädniŋ sanduği jutidu, halas.

***

Äy Päläk! Dilimni ğämnak qildiŋ Sän,

Bähtimniŋ kšynigin çak-çak qildiŋ Sän.

Şamiliŋ kšydürär meni ot bolup,

Vä içär süyümni qum-hak qildiŋ Sän.

***

Bir šmür kamildur, biri – natävan…

Päläkniŋ sirliri bizgä naayan!

Ömrimiz mäy içär piyalä misli,

Täqdirni kim qilsun bizgä nämayan?!

***

Huşvaqt bol, heyt-ayäm ahir kelidu,

Hursändlik hšzür däm ahir kelidu.

Asmanda ay qaptu piçaq qiri, kšr,

Därtsiz kün, äy adäm, ahir kelidu.

***

Täala yaritip bizni äҗayip,

Bilmidim, nemişkä yaratti mäyip?

Qelipi yahşikän, nemişkä çaqti?

Yamankän, u vaqta kimdidur äyip?

***

Kona dost! Sšzümgä quliğiŋ salğil,

Päläktä väpa yoq, şuni yahşi bil.

Qanaät šyiniŋ bir buluŋida

Täqdirniŋ oyunin sän tamaşä qil.

***

Nemä bar eytqidäk: «Mäylimizdä!» däp?

Ändişä qilmiğin yoquŋni izdäp.

Dayima bir häsrät çekär ekänmiz:

«Käç kelip, bäk ärtä ketärmizmu» däp.

***

Toydum män bu җandin, hayattin pütün.

Äy Huda, kšrsätkin qudritiŋ bügün:

Yoqtin bar qilisän, yoqluqtin qutqaz

Özäŋniŋ barliğiŋ hšrmiti üçün.

***

İҗadkar, Sän šzäŋ şundaq yarattiŋ:

Mäy, bäzmä, işrätni şuŋa yar ättim.

Äzäldin Sän šzäŋ şundaq yaratsaŋ,

Nemişkä mähşärdä bügün har ättiŋ?

***

Ğäm-ğussä çäkmigin, ğämni pat uzat,

Ömrüŋniŋ moşu bir demin şad uzat.

Täğdirdä gär väfa bolsa, kälmättiŋ,

Dun°yağa käldiŋmu – şuŋa bolğin şad.

***

Şäpqätlik, Räbbim, Sän. Şäpqät –

u rähim.

Lekin Sän asiyğa neçün berähim?

İtaät qilğanğa – şäpqät rähimmu?!

Asiyğa qil şäpqät – mana şu rähim!

***

Tiŋşima natävan kälgän insanni,

İç şarap, quç lävän kälgän insanni.

Bir-birläp alarkän kälgän insanni,

U yaqtin kim kšrgän kälgän insanni?

***

Särgardan bolğanniŋ ğäm sährasida

Sorimay oŋşaydu işini Huda.

Qärizgä U bügün җan berip, taŋla

Bahanä tapidu – qilidu җuda.

***

Beşiŋdin därvişlik käçmäy bolmaydu,

Diliŋniŋ qenini käçmäy bolmaydu.

Җananğa yätmäkni kšzlisäŋ, aşiq,

Җeniŋdin keçisän, käçmäy bolmaydu.

***

Bu päläk gär adil bolsa ediğu –

Qanaät tapar dil yol şu ediğu.

Täqdirdin insanlar kšrsä şäpaät,

Qoruğdar bir dadil qol şu ediğu!

***

Dillarğa bähri bär, turğin, äy gšzäl,

Kšrsätkin җapaliq, arman bolsun häl.

Bir koza mäy kältür, içäyli billä,

Qilğunçä bizlärni koza bu äҗäl.

***

Meniŋ ğäm-ränҗiştä kšŋlüm ğubardur,

Saŋa äyş-işrättä alämmu tardur.

«Bügün män, taŋla sän» …Ötnä aläm bu,

Täqdirniŋ miŋ tümän oyuni bardur.

***

Qara yär qä°ridin ta ävҗi Zuhäl

Kainat sirlirin qiliptimän häl.

Kšp müşkül tügünni yäştim här mähäl,

Yeşilmäs päqätla bir tügün – Äҗäl.

***

Bolmaydu heç närsä ahiri jütmäs,

Һämmini kütidu – nuqsanu şikäst.

Alämdä nemä bar – uni yoq degin,

Nemä yoq uni sän bar däp qil päräz.

***

Päläkniŋ üstidin kim tapti zäpär?!

Yäp-jutup adämni toyğanmu bu yär?!

«Yär meni yemidi» däp mäğrurlanma,

Az qaldi, asiqma, senimu häm yär.

***

Räbb šzi bizni pak, napak yasiğan,

Räqipni – bay, seni – qaşşaq yasiğan.

«Qutini yasiğan – kapir» däydekän,

Şu vaqta kim boldi qapaq yasiğan?

***

Bir küngä bir parçä neniŋ bolsa gär,

Aldiŋda bir qapaq su tursa ägär,

Näzäri pästlärgä egildiŋ neçün?

Kişiniŋ ilkidä tšktiŋ neçün tär?

***

Gül bağrin şoq säba tildi – tšküldi,

Säbağa şikayät qildi – tšküldi.

Päläkniŋ işin kšr: häptä içidä

Gül ündi, eçildi, küldi – tšküldi.

***

Yüz yaşar bolsaŋmu, yaki miŋ yaşar,

Bu kona saraydin ketisän naçar.

Qimmitiŋ, himmitiŋ ahir heç bolur,

Bazarda gaday bol, tähttä – şähriyar.

***

Bizlär quş misali: ayaqta – qiltaq,

Ömürdin dil hästä, taqitimiz taq.

Bu işik-temi yoq šydä biz särsan,

Muratqa yätmiduq, štimiz şundaq.

***

Berähim asmanniŋ qilmişi tağ-tağ!

Qildimu u birär insan vaqtin çağ?

Duniyada kimnila kšrsäŋ, dağ dili,

Bu Päläk salidu dağ üstigä dağ.

Bälüşüş