İlliq simasi kšz aldimizda

0
289 ret oqıldı

Jutdaş hatirisi/ Büyük şair İliya Bähtiya çaqmaq çaqqan tezligidä štüp ketidiğan šmrimiz häqqidä:

Yamanmu bar, yahşi bar,

Һämmisila ketidu.

Kätkinigä qahşima,

Ömür şundaq štidu,

— däp eytqanidäk bu yoruq duniyada mäŋgü qalidiğan heçkim yoq. Ätä-käç hämmimiz Allaniŋ därgahiğa atlinimiz. Biraq yahşilarniŋ šlümi kšpkä ortaq eğir җudaliq ekän. Buniŋğa äynä şundaq yahşilarniŋ biri, jutdişimiz — Mähämmät İspatulla oğli Semätovtin ayrilğanda yänä bir qetim kšz yätküzduq. U moşu jilniŋ 18-iyun' küni uzunğa sozulğan eğir ağriqtin keyin biz bilän vidalaşti. Şu küni birqançä jutdaşlar bilän dostlar Yarkänt şähirigä berip, märhumniŋ җinaza namiziğa qatnaştuq. Tavut beşida bolğan vidalişiş mintingisida märhumniŋ käsipdaşliri, dost-buradärliri vä jutdaşliri Mähämmätniŋ hayat vaqtida qandaq insan bolğanliği, uniŋ juti vä jutdaşliri üçün qilğan ämgäk äҗri häqqidä eytip, uniŋ šmür yolini yaşlarğa ülgä qilip kšrsätti.

Mähämmät bilän biz bir juttin. Şuŋlaşqa män uni vä ailisini yahşi bilimän. U Yarkänt täväsidiki inavätlik insanlar İspatulla aka vä Salamäthan hädä Semätovlar ailisidä 1951-jili 5-dekabr'da tuğulğan. Atisi uruş vä ämgäk veterani. Tšrt jil şiddätlik җäŋlärgä qatnişip, jutiğa aman-esän käldidä, mutähässisligi boyiçä yänä märipät sahasidiki işini davamlaşturup, yüzligän şagirtlarniŋ qälbigä märipät uruğini çaçti. Salamäthan ana uruş jilliri yezidiki «Pahtiliq» kolhozida ämgäk qilip, frontni ozuq-tülük bilän täminläşkä munasip ülüşini qoşti. Miŋ bir җapalar tartip, keçä-kündüz tinmay ämgäk qilip, balilirini asiridi. Ata-anisiniŋ eqidisi tüpäyli pärzäntliriniŋ hämmisi šzliri haliğan mutähässisliklärni egiläp, җämiyät täräqqiyatiğa šz ülüşlirini qoşuvatidu.

Mähämmät Semätov 1969-jili şähärdiki Kirov (hazirqi H.Һämraev) namidiki uyğur ottura mäktiviini pütärgändin keyin, bir näççä jil jutida härhil işlarni atquridu. Andin kšŋligä pükkän arminiğa yetiş üçün Almutidiki rässamçiliq uçiliöesida tähsil kšridu. Täsviriy sän°ätniŋ qir-sirlirini yahşi šzläştürüş üçün kšp izdinidu. Gšzäl şähär vä uniŋ çirayliq täbiiy mänzirisi yaş rässamğa ilham bähş etip, moy qälimi bilän kšpligän sürätlirini iҗat qilişqa zämin yaritidu. Diplom işiğa beğişlanğan äsärimu juquri bahalinip, mäzkür bilim därgahini älaçilar qatarida tamamlap, jutiğa qaytidu.

Bu jilliri Panfilov nahiyäsiniŋ barliq sahaliri ilgiriläş yoliğa çüşüp, yeŋi-yeŋi utuq-muvappäqiyätlär qolğa kältürülüvatatti. Şuŋlaşqa yahşi işlarni kšpkä namayiş qilip kšrsitiş üçün käŋ dairilik täşviqatqa җiddiy kšŋül bšlündi. Şu mähsättä şähärdä rässam­çiliq işhanisi eçilğan edi. Uni kšrnäklik rässam Tursun İbragimov başquratti. İşhana hadimliri qatariğa Mähämmät Semätovmu qoşuldi. Ular hämkarlişip, nahiyädä täşviqatni rivaҗlanduruşqa barliq küç-maharitini säpärvär qildi. Jutniŋ bayliğini, gšzäl täbiät mänzirisini ipadiläydiğan çoŋ polotnilarni, härhil räsimlärni sizip, şähärniŋ märkizidiki vä çoŋ yol boyliridiki kšrnäklik җayliriğa ilip qoyuldi.

İҗadiy kollektiv mana moşundaq ilham bilän işlävatqan jilliri kütülmigän yärdin zaman šzgärdidä, qalaymiqançiliq, bohrançiliq başlinip kätti, işhanimu yepildi. Rässamlarmu gaŋgirap qaldi.

Kiçigidin turmuşqa pişqan Mähämmät Semätov šz mümkinçiliklirini kšzdä tutup, umu «Berik» turistik şirkitini qurup, uniŋ işini tez rivaҗlandurdi. Bu iştimu u šziniŋ işbilärmänligi vä tädbirçanliği bilän alahidä kšzgä çeliqti. Һär küni säpärgä atlanğan turistlar şirkätniŋ hizmitidin minnätdar. Şu jilliri qoli oçuq Mähämmät Semätov nahiyä vä şähär dairisidä štküzülüvatqan härhil çarä-tädbirlärgä, ataqliq ädiplärniŋ tävälludlirini štküzüşkä, turmuşi naçar aililärgä vä başqimu muhtaҗlarğa qolidin kelişiçä maddiy yardimini kšrsätti. Buni yarkäntliklär yahşi bilidu. Şuŋlaşqimu uniŋ aliy insaniy hislätlirini pähirliniş bilän tilğa alidu.

– Mähämmät bilän män bir mäktäptä, bir sinipta oqudum, – däydu Sirajdin Turdiev štmüşni äskä elip, – U şu oquvatqan jillirila rässamçiliq bilän şuğullinatti, uniŋ küçi bilän bizniŋ sinipniŋ tam geziti juquri däriҗidä çiqirilatti. Oninçi sinipni pütärgändin keyin män härbiy hizmätkä atlandim. U jutta qelip, ämgäk bilän bänt boldi. Alaqimizni üzmäy, hät-hävär elişip turduq. Armiyadin kälgändin keyin yänä qoyuq arilişip, bir mäşräptä tamaşä qilduq. U dostliri arisida šziniŋ yahşi päzilätliri bilän alahidä päriqlinätti, işlämçan, iҗatkar, tädbirçan, qerindaş-tuqqanliriğa kšyümçan, dost-buradärlirigä sadiq insan edi. Sahavätlik, häyrihahliq paaliyiti bilänmu tonulup, abroy-inavätkä bšländi. Qädinas dostimizniŋ mähsät-armanlirimu nurğun edi, amma täğdirniŋ yazmişi ularniŋ royapqa çiqişiğa yar bärmidi. Uniŋ çiriği, izi šçmäydu. Vapadar räpiqisi Bahargül, pärzäntliri vä nävriliri iş-tirikçiligini davamlaşturuvatmaqta.

Qähriman ҺASANOV. Almuta şähiri.

Bälüşüş