Käynidin šçmäs iz qaldurup kätti

0
539 ret oqıldı

Kšrnäklik vraç-hirurg, heli märhum Qurvanҗan Mäsimov bilän keyinki birnäççä jil davamida qoyuq arilişip jürduq. Mana moşu jillar mabaynida män Qurvanҗanniŋ insaniy qädir-qimmitiniŋ näqädär üstün ekänligigä kšz yätküzgän edim. U pat-pat dapni qoliğa elip, ottura bom avazda җüptigä җor bolup nahşa eytqanda, biz, mäşräp ähli, ularğa häväs bilän qarattuq. Şunimu zor arman vä seğiniş, pähirliniş ilkidä täkitläymänki, bizniŋ äşu çay-mäşrivimiz intayin oŋuşluq täşkil bolğan edi. Һeli märhum sän°ätkar Azat Burhanov başliq saz desä, hämmini untuydiğan bir top saz humarlar mäşrivimizniŋ güli vä җeni edi. Һärbir sorunimiz saz-näğmä, ussul-nahşa mäyrimigä aylinip ketätti…

Äşu mäşräpni qurğanlarniŋ biri — tonulğan vraç Näyim Turdievniŋ Qurvanҗan bilän kiçigidin billä šskän qädinas dostlardin. U märhumni äsläp mundaq däydu: “…Biz Qurvanҗan ikkimiz pütkül hayatimizni qatar štküzduq. Һär ikkimizniŋ kindik qeni uyğurlar diyarida tamğan. Başlanğuç mäktäpniŋ bosuğisini Ğulҗa şähiridiki Dšŋmälidä atliduq. Bu qatqa štüp, Keŋäşlär diyaridiki daŋliq Qoram yezisidiki toluqsiz ottura mäktäptä oquşni davamlaşturduq.

Qoramdin keyin oquşni nahiyä märkizi Çeläk yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäptä, internatta yetip, oquduq. Uni 1961-jili tamamliğandin keyin härbiy borçimizni štäşkä armiya sepigä atlanduq”.

Armiyadin qaytqan Qurvanҗan Almuta meditsina institutiniŋ davalaş fakul'tetida tähsil kšridu. U jilliri aliy bilimlik yaş mutähässislärni qät°iy räviştä dohturlar yetişmäydiğan vilayät, nahiyälärgä tähsim qilatti. Qurvanҗan bolsa, Almutida qaldurulğan ekän. Nemişkä? Bu soalni män Qurvanҗanniŋ šmürlük җüpti, balilar dohturi Häyrinsämgä qoydum.

– Qurvanҗan ikkimiz 1965-jili ailä qurup, 50 jildin oşuq billä yaşap, 3 pärzänt kšrduq. Qizlirimizni zamanğa munasip tärbiyiläp, aliy bilim elişiğa imkaniyät yarattuq. Һazir ular ailä qurup, bala-çaqiliri bilän šz aldiğa yaşimaqta. Ändi sizniŋ soaliŋizğa berär җavavim: Qurvanҗan aktiv häm älaçi studentlardin bolğan. U kurs boyiçä starosta, fakul'tet partiya täşkilatiniŋ kativi väzipilirini atqurdi. İnstitut rähbärligi Qurvanҗanniŋ keläçigidin ümüt kütkän bolsa keräk. U şähärdä klinikiliq ordinaturida täҗribidin štti. Uniŋdin keyin Leningrad härbiy akademiyasigä neyrohirurg käspini egiläşkä täklip qilindi. Akademiyadin keyin Almutidiki 1-şipahanida neyrohirurg, keyiniräk hirurg bolup işlidi.

Mäşräp ähli, Qurvanҗanniŋ käsipdişi, ağinisi, jutdişi Ğäyrät Seyitov mundaq däydu: “ Qurvanҗanniŋ tegi-täti ğalҗatliq ekän. Täğdir täqqazasi uniŋ ata-anisini çegariniŋ u täripigä taşlaptu. Biz aliy oquş ornida uçrişip, yeqin dostlardin bolup kätkän eduq. Oquvatqan dävrimizdä pätir yallap, Näyim üçimiz billä turduq. Oquşimiz, keläçäkkä bolğan arzu-armanlirimiz, duniya qarişimiz yeqin boluşi tüpäyli studentliq jillardiki dostluq munasivätlirimu uniŋdin keyinmu davamlaşti. Qurvanҗan Ğalҗatta tuğulmiğan, yaşimiğan bolsimu, šzini “Män ğalҗatliq, Ğalҗat meniŋ ata jutum”, däp yaşidi. Һayatiniŋ ahiriğiçä imkaniyät yar bärsila, şu äziz ziminğa berişqa tirişatti. Һayat degän çäklik ekän, amal yoq…”.

Uşbu äslimidä män Qurvanҗan Mäsimovniŋ hayat vaqtida qolğa kältürgän utuqliriğa näzär taşlap, uniŋ šz sahasi boyiçä kişi häväslängidäk talant egisi bolğanliğini alahidä täkitligüm kelidu. Öz vaqtida Almuta şähärlik 12-klinikiliq ağriqhanida hirurgiya bšlümini başquruş – nahayiti juquri salahiyätni vä täşkiliy qabiliyätni täläp qilatti.

Qurvanҗanniŋ şu däriҗidiki talantini etirap qilğan saha rähbärligi uniŋğa käspi boyiçä çät äldä hizmät qiliş täklivini beridu. Şäkillängän tärtip boyiçä undaq namzatlar ingliz tilini bilişi şärt edi. Moşu mähsättä Qurvanҗan Moskvada ingliz tilini üginidu. Andin ailisi bilän 1987 — 1990-jillirida şärtnamä asasida Afrikidiki Efiopiya dšlitidä šz käspiy boyiçä hizmät qilidu. Şärtnamä mudditi ayaqlaşqandin keyin, Almutida šz işini davamlaşturidu. 2004 – 2005-jilliri ikkinçi qetim yänä Efiopiyagä täklip qilinip, utuqluq işläp qaytidu.

Uzaq muddätlik iş babidiki säpiridin yenip kälgändin keyin, Qurvanҗan pensiyagä çiqsimu sšyümlük käspini taşliğini yoq. Çaplaşqan kesäl meŋip-turuşqa yar bärmisimu, belini mäkkäm bağlap, rohini çüşärmäy, Almuta şähiri Aqsay uçastkiliq şipahanisida studentlarğa däris beriş bilän bänt boldi. Täbiitidin kiçikpeyil Qurvanҗan aldiğa dava sorap kälgän bemarlarğa, huddi šz qerindişidäk, yardäm kšrsitip, säkparä bolatti. Qurvanҗanniŋ yahşiliq-şapaitini kšrgän çoŋ-kiçikniŋ näqädär kšpligigä uniŋ däpin märasimida yänä bir märtä kšz yätküzduq. Qişniŋ aççiq soğiğa qarimay, uniŋ bilän vidalişiş üçün nurğun adäm jiğildi. Qurvanҗanniŋ mäzgilsiz vapatiğa eçinğanlar uniŋ  hizmät yolida talay adämlärgä yardäm qolini sunğanliğini, äҗayip işlämçanliğini, kämtarliğini eytip, qayğumizni täŋ bšlüşti.

Bu hayatta päqät yahşi ämällärni qilip, hälqiŋ aldida šzäŋ häqqidä iҗabiy hatirä qaldurup kätkängä nemä yätsun?! Salahiyätlik mutähässis, ailisi vä qerindaşliriniŋ tayançisi, dost-qayaşliriğa sadiq vä adil buradirimiz Qurvanҗan Mäsimov käynidin äynä şundaq šçmäs iz qaldurğan pak dil, kämtar, dilkäş insan edi…

Zerivahun MOLOTOV, peşqädäm mätbääçi, ustaz.

Bälüşüş