Rizvangül

0
377 ret oqıldı

Nurähmät Tohtahunov

(Lirik dastan-essedin parçä)

Dostum edi u batur gšzäl, –

Sšz başlidi mštivär ana. «Azatliq» däp bağlap mäkkäm bäl,

Җäŋgä kirgän җäŋgivar dana.

Pak dil edi tuğma qähriman,

Qedim Ğulҗa yaratqan ziba.

Täl-tškküzdi timsali җanan,

«Vätinim» däp qilatti nida.

Arimizda kiçigi şu qiz,

Һämşirä bolup bizgä kälgän u.

«Sestra», «Sestra» desä yaridar,

«Uçup» berip yardäm bärgän u.

… Qattiq uruş. Aldinqi säptä,

Biz händäktä bayqap turimiz.

«Ah», «Vah» degän ün çiqti çättä,

Uştumtutla intildi u qiz.

«Bekin, Rizvan!» desäk aŋa biz,

Mškünüpmu bolmas avarä.

Yaridarğa yardimini tez,

Yätküzüşkä izlätti çarä.

Qorquş nemä? – dätti u külüp,

Momam asqan boytumarim bar.

Atlanğanda boy tüzüp,

Äҗdat rohi bolğan maŋa yar.

Җäŋçi yatsa yärdä qansirap,

Neçün çapsan bärmäymän yardäm.

Җarahitin teŋip avaylap,

Därmaniğa bolaymän hämdäm.

Vätän üçün tšküp qutluq qan,

Yatsa җäŋçi qandaq bekinäy.

Yavuz düşmän oq atsa şuan,

Artqa qarap neçün çekinäy.

Oqtin qorqup, mšküp šmüläş,

Vijdanimğa kälmäydu maqul.

Jürigimdä äl işqi atäş,

Qorqaqliqqa bärmäsmän heç yol.

Jitim šstüm demäŋ därdi yoq,

Bu beşimğa kälmidi nä kün.

Maŋa tägsä amma qäbih oq,

Җan bärgäymän çiqarmastin ün.

Hälqim jitim, Vätinim jitim,

Qalmisedi degän oy mändä.

Vätän üçün amanät җanni,

Qurvan qilmay män qandaq bändä.

Qurvaniŋmän äl jutum – atam,

Rohiŋ maŋa bärgüçi qudrät.

Pidayiŋmän yär-elim – anam,

Qärz štäşkä bärgäysän pursät.

Peşanimiz şundaq şormedi,

Җarimiğan hoşna-holumğa.

Qoynidiki etip teşini,

Tikän qoyğan basqan yoluŋğa.

Mirğip kätkän çerigin selip,

Tep-teç älgä basturup kirsä.

Yär süyini egiläp elip,

Һškümini aŋa jürgüzsä.

Qandaq çidap qarap turidu,

Vijdani bar älniŋ pärzändi.

Jüräktä җoş soqup uridu,

Uyğur qeni küräştä ändi.

Һärbir qädäm düşmän çekingäç,

Ana yärniŋ mehri ulğiyar.

Ana zimin  hurliği üçün,

Һär qädämdä meniŋ izim bar.

Män җäŋçisi bügün mäydanniŋ,

İmani pak älniŋ qizimän.

Җasur Nazuk, Sadir bovamniŋ,

Rohiyätän davam izimän.

Män bähitlik uyğur qizimän,

İnqilapqa qatnaşqan üçün.

Män šzämni mäğrur sezimän,

Armanlirim istäldi bügün.

«Qizim» desä qolbaşçi ata,

Mundin artuq barmidur ikram.

«Siŋlim» desä җäŋgivar aka,

Neçün mändin bolmas ehtiram.

Appaq tonni kiydürsä aylam,

Anam käbi peşanäm šppüp.

Bağriŋ eçip qilsaŋlar salam,

«Һädäm» däymän barimni tšküp.

Jitim edim keçä-tünügün,

Boynum qisiq, җülmäräp qalğan.

Qaraŋ ändi kiyimim pütün,

Armiyam bar hälqimgä qalqan.

Tohta, siŋil, sän tehi kiçik,

Çaçma här°yan, – dättuq, – oyuŋni.

Azat äldä oynaymiz heli,

Äy, gšzäl qiz, neka toyuŋni.

Qattiq uruş aldinqi säptä,

Biz händäktä bayqap turimiz.

«Ah», «Vah» degäç ün çiqqaç çättä,

Uştumtutla intildi u qiz.

Bardi, yaki barmidi yetip,

Güpla qilip alğa jiqildi.

Bu alämni qaraŋğu besip,

Jüräk qurğur moҗup siqildi.

Jügräp barduq hämmäylän şuan,

Kšz kšrmisun, kor bolay şu päyt.

Ah,  nadir qiz illiq-mehrivan,

Qariğançä bop qaptu şeyit.

Eçilmastin poräk soğuldi,

Pak jüräkkä vida yarmedi.

Jiğlalmastin ünlär boğuldi,

Bir qizçaqqa aläm tarmedi.

Uluq sšygü mehri näqädär,

Bir insanda bolğan muҗässäm.

Öksüp-šksüp aldi ana yär,

Qoynin eçip, bağriğa mäkkäm.

 

Uluq insan kätsä bilinär,

Qançä uniŋ qädir-qimmiti.

Tarih çeqi alğa sürilär,

Aşkarä bolup uniŋ himmiti.

Şeyit qizğa oquldi namaz,

Qäsäm ilä tutuldi Qur°an.

Säpras turdi miŋliğan särbaz,

Eliş üçün yavdin intiqam.

Lirik çekiniş

Qiriq jilçä sšygümni izhar,

Qilalmiğan aşiqtäk bügün.

Lavlap yanmay, bolup halim har,

Tolup-taşti içimdä tütün.

Parçä oylar bolalmay pütün,

İç-bağrimğa tolğandi zärdap.

Şunçä jillar män seni küttüm,

Һä, šzämni besip vä aldap.

Һä, äşu çağ ikkimiz täŋ yaş,

Bir demätlik mähsät bir pikir.

Rohiŋ ilä kšzdin tšküp yaş,

İmaniŋğa oqudum zikir.

Kšrmäy seni aşiq bu dilim,

Һäs-häs bolup puğan çekätti.

Sšzlälmästin kalva bu tilim,

Bemanilär sšzläp ketätti.

Saŋa täkkän düşmänniŋ oqi,

Tägmäsmedi meniŋdäk haŋğa.

Mundaq şair baridin yoqi,

Ulalmisa tünlirin taŋğa.

İkki ilik sšzni yazalmay,

Eytalmisa sän häqtä kalam.

Gül yüzüŋgä җala tizalmay,

Yollalmisa duaiy salam.

Sän gšzälsän, paktur imaniŋ,

İnqilapniŋ yoruq yultuzi.

Ta mäŋgügä yadlinar namiŋ.

Hälqimizniŋ qähriman qizi.

Märsiyä

Uyğuriyä qiziniŋ märt-baturluği,

Alämgä aŋlandi, boldi җaŋ-uran.

Süküttä eŋişti inqilap tuği,

Teçlandi keçiki qabahät boran.

Zarlinip tovlidi qedim ana-yär,

Җan bağri qizini quçaqqa besip.

Gülnäpis hšsündä täkkän oq kezär,

Yüz qatlam yärnimu kätkändäk teşip.

Җim-җitliq hškmidä Taşkäntu, Qumul,

Mäyüslük halättä qazaqi dala.

Yultuzi kšçkäçkä bügün bir sumbul,

Süküttä bu minut ana häm bala.

Alämdä şu küni tutuldi haza,

Pärzändin äzizläp sšygüçi insan.

Täҗavuz düşmängä yoqmu heç җaza,

Һäqni häq deyişkä yoqmu yä imkan.

Däräqlär şivirlap, yärgä eŋişti,

Sunğaçla çortla qip yap-yaşla nihal.

Җarahät yerini silap teŋişti,

Bu zäyin täbiät sšzläşkä behal.

Titiridi uyğurniŋ zämin-topriği,

Äҗdatlar äzizläp kälgän bu makan.

İparhan qiliçin bisi upridi,

Һazada tovlidi Şärqiy Türkstan.

Uyğurniŋ baturi, äy, äziz җanan,

Yadnamä bolğusi saŋa bu dastan.

2007-jil.

Bälüşüş