Һakimҗan ARUPOV: “Käsip talliğanda җavapkärlikni his qiliş keräk”

0
532 ret oqıldı

Mälumki, štkän jili җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenida ottura mähsus, aliy vä aliy oquştin keyinki bilim boyiçä mäslihät keŋişi qurulğan. Ötkändä şu keŋäşni quruşniŋ täşäbbuskari vä räisi, Duniyaviy ihtisat vä häliqara munasivätlär institutiniŋ mudiri, professor Һakimҗan ARUPOV bilän sšhbätläşkän eduq.

Yoldaş MOLOTOV, “Uyğur avazi”/ Һakimҗan aka, mäzkür mäslihät keŋişini quruşqa nemä säväp boldi?

Män M.Lomonosov namidiki Moskva dšlät universitetini tamamliğandin buyan maarip sahasida işlävatqinimğa 33 jil boldi. Tärbiyiligän şagirtlirimniŋ arisidin ustazlar, alimlar, tonulğan tiҗarätçilär, hakimlar vä ministrlar yetilip çiqti. Demäk, bu sahada topliğan täҗribäm bar. Şu täҗribämni yaşlar bilän bšlüşüşni toğra kšrdüm, çünki yaşlirimiz käsip talliğanda җavapkärlikni his qilişi keräk.

Täkitläş lazimki, bizdä dšlät kadr täyyarlaş mäsilisigä alahidä kšŋül bšlidu vä uni zaman tälivigä layiq rätläp turidu. Esiŋlarda bolsa, štkän jilliri, bäzidä “Altın belgi” alğan uçumkarlarniŋ dšlät grantini alalmay qalğan ähvallarmu boldi. “Uniŋ sävävi nemidä?” degän soal tuğuluşi täbiiy. Uniŋğa җavap tepip kšräyli. Mäsilän, yaşlar arisida “Häliqara munasivätlär” mutähässisligi ammibap. Biraq Qazaqstanniŋ duniyaniŋ päqät 44 dšlitidila älçihanisi bar. Demäk, dšlitimiz üçün miŋliğan diplomatlarni täyyarlaş keräk ämäs. Şuŋlaşqa bu mutähässislik üçün grant az bšlünidu. Bäzidä bir orunğa 30 adäm konkursqa çüşidu. Ändi, mäsilän, “Maşinilar vä dvigatel'lar” mutähässisligidä konkurs yoq. 60 ball bilän oquşqa çüşüşkä bolidu häm moşundaq mutähässislikkä ehtiyaҗ kšp. Mana moşu  ähval štkän jili A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä štkän ahirqi qoŋğuraq täntänisidä esimğa käldi. Şu jili mäktäpni altä bala “Altın belgi” bilän tamamlidi. Meniŋdä äynä şundaq bilimgä huştar balilarğa yardäm beriş hahişi päyda boldi. Şuniŋdin keyin җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ  yenida Almuta şähärlik Uyğur mädäniyät märkizi, “İnayät” assotsiatsiyasi, “İdräk” fondiniŋ qollap-quvätlişi bilän moşu mäslihät keŋişini qurduq. Hoşal qilğini, bizni hazir koledjlarda, aliy oquş orunlirida işlävatqan barliq uyğur alimliri qollidi. Uniŋdin taşqiri rus, qazaq, korey, tatar, dostlirimizmu yardäm qolini sundi. Şularniŋ arisida märhumlar – Tamara Mämätovaniŋ, professor Nurlan Älahunovniŋ ämgigini alahidä täkitligüm kelidu. Äpsus, ular hazir arimizda yoq.

Biz işlirimiz häqqidä milliy näşirlirimiz, yäni “Uyğur avazi”, “Aziya bügün” gezitliri, radio vä televidenie arqiliq uçumkarlarğa haҗät ähbarat berip turduq. Ötkän jili bizgä yüzdin oşuq bala muraҗiät qildi. Bizniŋ yardimimiz bilän 27 bala grantqa egä boldi. Tähminimiz boyiçä işimiz biyilmu utuqluq boluşi keräk. Ändi mäslihät keŋişiniŋ işini jil boyi tohtatmasliqni qarar qilduq. Şundaqla onlayn rejimda vä BMTqa täyyarlaşni qolğa elişimiz mümkin. Bizni barliq җämiyätlik täşkilatlar, millitimiz keläçigigä bepärva qarimaydiğan şähslär qollaydu däp oylaymiz. Çünki bilimlik yaşlar – millät keläçigi.

Biyil BMT vä kompleksliq test tapşuruş sistemisiğa šzgirişlär kirgüzüldi. Şu häqqidä eytip bärsiŋiz?

2017-jildin başlap uçumkarlar ottura bilim toğriliq şahadätnamä vä “Altın belgi” eliş üçün mäktäplärdä emtihan tapşurdi. Şundaqla aliy oquş orniğa çüşüş üçün, grant egiläş üçün test tapşuridu. Bu šzgirişlärniŋ kirgüzülüşiniŋ sävävi, ilgiri uçumkarlar, ata-anilar, ustazlar BMTni päqät aliy oquş orniğa çüşüş amili däp hesaplatti. Uçumkarlar yüz payiz BMTqa qatnaşmatti. BMTqa qatnaşmiğanlarniŋ sani uçumkarlarniŋ umumiy saniniŋ 30 payiziğa yeqinini täşkil qildi. Demäk, BMTniŋ yäkünliri boyiçä Qazaqstandiki ottura bilim süpiti toğriliq nätiҗä çiqiriş mümkin bolmidi. Uniŋdin taşqiri, bäzidä mäktäp mudirliri kšrsätküçlirini çüşärmäs üçün balilarni BMTqa kirgüzmätti.

Ändi uçumkarlar mäktäptä bäş pändin emtihan tapşurdi. Tšrti mäҗburiy häm tallavalğan pän. Ular yazma türidä ana tili vä algebradin, eğizçä Qazaqstan tarihi. Rus, uyğur, šzbäk vä taҗik tilida bilim beridiğan mäktäplärni tamamliğanlar üçün qazaq tilidin häm qazaq mäktäpliriniŋ oquğuçiliri rus tilidin emtihan tapşurdi. Tallavalğan pän boyiçä (fizika, himiya, biologiya, geografiya, geometriya, duniya tarihi, ädäbiyat, informatika, çät äl tili) test tapşurdi.

BMTniŋ yeŋi şäkli ikki qisimdin turidu. Ular jigirmä tapşurmidin ibarät üç mäҗburiy pän, yäni matematikilik savat, savatliq oquş häm Qazaqstan tarihi. Şundaqla ottuz tapşurmidin ibarät ikki tallavalğan pän. Tallavalğan pänlärdä bäş tävsiyä qilinğan җavaplardin bir durus җavapni eniqlaydiğan jigirmä tapşurma vä tävsiyä qilinğan kšp soallarniŋ birnäççä durus җavapni eniqlaydiğan on tapşurma. Umumän, 120 soal. Oquşqa çüşüş üçün kam degändä 50 ball eliş lazim. Elişqa bolidiğan äŋ juquri baha — 140 ball.

Alahidä täkitläş keräkki, biyildin başlap milliy mäktäpni pütärgänlär vä BMTni tapşurmiğanlar grant eliş üçün 20-iyun'ğiçä aliy oquş orunliriğa hšҗҗätlirini tapşurişi keräk. Şu çağdila ularğa iyul' eyida kompleksliq test tapşuruşqa bolidu vä grant eliş üçün konkursqa qatnişalaydu. Bu yärdä ularniŋ mäktäpni qaçan pütärgini hesapqa elinmaydu. Uniŋdin taşqiri här jili avgustta BMTni häq tšläp tapşuruşiğa bolidu. Ägär uniŋdin štälmisä kelär jilniŋ yanvar' eyida täkrar tapşuralaydu. Testtin utuqluq štsä, häq tšläp bilim alidiğan bšlümidä oquş hoquqiğa egä bolidu.

BMTniŋ barliq pänliri boyiçä tapşurmilar Bilim vä pän ministrliginiŋ milliy test märkiziniŋ saytida dekabr'da elan qilinidu. “Altın belgi” egiliri, җumhuriyätlik, häliqara olimpiadilar vä ilmiy layihilär konkursiniŋ ğalipliri BMTni hämmigä birdäk qaidilär asasida tapşuridu. Biraq juqurida atalğanlar başqilar bilän birdäk ball alsa, konkursta ayrim imtiyazlarğa egä bolidu. Şundaqla häliqara olimpiadilarda bäş qetim ğalip çiqqanlarğa mähsus grantlar bšlünidu. Ändi kolledjlarni tamamlap, aliy bilim elişni haliğuçilar tapşuridiğan kompleksliq testqimu šzgirişlär kirgüzüldi. İlgiri ular mäktäp programmisi asasida test tapşursa, ändi kolledjda alğan bilimimu inavätkä elinip, tapşurmilar täyyarlinidu. Umumän 60 tapşurma.

Biyilqi BMTniŋ yäkünliri qandaq boldi.

Bilim vä pän ministrliginiŋ mälumatliriğa asaslansaq, BMTqa qatnişişi üçün ärizä bärgän 92 827 uçumkardin ämäliyatta 88 583 uçumkar test tapşurğan. BMT yäkünliri boyiçä Qazaqstan boyiçä ottura ball 80,5 payizni täşkil qilğan. Ötkän jili bu kšrsätküç 81 payiz bolğan. Umumiy yäkün tšvändikiçä: 5064 uçumkar (6,8%) – 120 — 139 ball, 52 117 uçumkar (70,7%) – 66 — 119 ball, 5935 uçumkar (7,9%) – 60 — 65 bal alğan. 14066 uçumkar (15,8%) testtin štälmigän. Ändi kompleksliq test 17 – 23-iyul' künliri štti. Uniŋğa qatnişişqa 54 649 uçumkar ärizä bärgän bolsimu, ämäliyatta 50 416 uçumkar qatnaşti. Umumän, oquşqa çüşüşkä lazim bolğan kšrsätküçni 21 076 (41,82%) uçumkar alğan. Şundaq qilip, Qazaqstan boyiçä umumiy kšrsätküç 65,69 payizni täşkil qilğan.

Biyil kirgüzülgän šzgirişlärniŋ iҗabiy vä sälbiy täräplirini eytip štsiŋiz?

Täkitläş lazimki, elimizdä äŋ kšp islahatlar jürgüzülgän sahalarniŋ biri maarip sahasi desäm, mubaliğä bolmas. İslahatlarniŋ mähsitimu – sahani yüksäldürüştin ibarät. Kirgüzülgän šzgirişlärniŋ iҗabiy vä sälbiy täräplirini kesip eytiş hazirçä ätigän. Ayrim yeŋiliqlar, bolupmu kolledjlarni pütärgänlärgä vä “Altın belgi” egilirigä munasivätlik qararlarni iҗabiy däp eytişqa bolidu. Sävävi, mäktäp ustazliri oquğuçisiniŋ ihtidarini yahşi bilidu. Ändi BMTta täsadipiliq kšp uçrişidu.

Mälumki, moşu häptidä Bilim vä pän ministrligi grant egiliriniŋ elan qilinğan tizimiğa šzgirişlärni kirgüzüşi islahatlarniŋ kamçiliğini kšrsätti. Demäk, härqandaq islahatni ämälgä aşuruş aldida uniŋ aqivätliri çoŋqur tählil qilinişi käräk.

Һazir ämgäk bazirida qandaq mutähässisliklärgä ehtiyaҗ juquri?

Juqurida eytqinimdäk, käsipni tallaşta hataliqqa yol qoymasliq muhim. BMTqa qatnişiş üçün ärizä beriştin ilgiri bäşinçi pänni durus tallaveliş lazim. Bu yärdä keläçäktä Qazaqstanda vä yeqin hoşna dšlätlärdä qandaq mutähässisliklärgä ehtiyaҗ juquri bolidiğinini çüşiniveliş keräk. Şundaqla dšlät qaysi mutähässisliklärgä grantni kšp bšlüvatqanliğini bilivelişmu haҗät.

Һazir elimizdä 2021-jilğiçä ämgäk bazirida ehtiyaҗ juquri bolidiğan mutähässisliklärniŋ tähmini täyyarlinivatidu. Ehtiyaҗ äŋ juquri mutähässisliklärniŋ tizimini elektronluq hškümät saytida kšrüşkä bolidu. Bu yärdä birinçi orunda sanaätkä munasivätlik mutähässisliklär turidu. Ehtiyaҗi juquri mutähässisliklär qatariğa quruluşçilar, transport, tehnologiyalik maşinilar vä tehnika, maşina işläpçiqiriş, neft' vä gaz, energetika, radiotehnika, telekommunikatsiya, yenik sanaät sahasidiki mutähässisliklär kiridu.

Bizniŋ mäslihät keŋişiniŋ äzaliriniŋ pikriçä, ämgäk bazirida birnäççä mutähässisligi bar häm birnäççä til bilidiğan şähslär juquri bahalinidu. Mäsilän, injenerniŋ qoşumçä ihtisatçi mutähässisligi bolğini yahşi. Bügünki taŋda ähbaratliq tehnologiyalär, nanotehnologiyalär, biotehnologiyalär, marketing vä soda, logistika vä ekologiya, himiya sahasidiki mutähässislärgä ehtiyaҗ šsmäktä.

Qazaqstan – Evraziya ihtisadiy ittipaqiniŋ äzasi. Şu nuqtäiy näzärdin qariğanda, Rossiyadiki ämgäk baziriğimu kšŋül bšlgän durus. Rossiya ämgäk ministrligi ämgäk bazirini tätqiq qilip, mähsus eniqlima täyyarlidi. Uniŋğa 1620 mutähässislik kirgän. Ulardimu bizgä ohşaşla mutähässislär keräk ekän. Biraq, keläçigi zor mutähässislär qatariğa häyran qalarliq käsip egiliri kirgüzülüptu. Mäsilän, tehnikiliq yazğuçi, qazan taziliğuçi, paleograf (hät tarihi boyiçä mutähässis), bayer (kiyim setivelişqa yardämçi), däpnä qiliş märasiminiŋ mudiri vä başqilar. Bu yaşlirimiz üçün qoşumçä ähbarat.

Qazaqstanda qaysi mutähässisliklärgä kšp grant bšlünüvatidu?

Täkitläş lazimki, Bilim vä pän ministrliginiŋ dšlät üçün haҗät mutähässisliklär tizimi bar. U här jili yeŋilinip turidu vä här yazda elan qilinidu. Moşu mätähässislärni egiläşkä yaşlarni räğbätländürüş üçün grantlar kšp bšlünidu. 2017-oquş jiliğa qarap kšräyli, äŋ kšp grant bšlüngän mutähässislik – 1896 grant – qazaq tilida bilim beridiğan “Umumiy meditsina” mutähässisligi. Rus tilida bilim beridiğan moşu mutähässislikkä 632 orun berilgän.  Mälumki, 10 jildin buyan dšlät här jili “Uyğur tili vä ädäbiyati” mutähässisligi boyiçä 5 grant bšlüp kelivatidu. Äpsuslinarliği, bu jillar içidä päqät birla uyğur qizi moşu käsipni tallaptu. Bu yärdä konkursmu yoq. Bu ähval, älvättä, bizni täşvişländüridu. Şundaq imkaniyät bolsimu uni toluq paydilanmaymiz. Ähval moşundaqla davamlişidiğan bolsa, yänä on — on bäş jildin keyin uyğur tili vä ädäbiyatidin däris beridiğan ustaz tepilmay qelişi mümkin. Meniŋçä, yaşlirimizni bu käsipni egiläşkä räğbätländürüş yollirini tepişimiz keräk.

Dšlät grantlirini bälgüläş Qazaqstan Җumhuriyiti hškümitiniŋ 2008-jili qobul qilinğan vä 2012-jili šzgärtişlär kirgüzülgän qarariğa benaän ämälgä aşurulidu. Bu qaidilär testcenter.kz saytida elan qilinğan. Grant eliş üçün ärizilär 23 – 31-iyul' künliri ariliğida qobul qilinidu. Bu yärdä talliğan pängä muvapiq tšrt mutähässislikni, tšrt aliy oquş ornini kšrsitişkä bolidu.

Sizniŋ pikriŋizçä, keläçäktä qandaq mutähässisliklär kšp täläp qilinidu?

Älvättä, qaysi mutähässislikniŋ keläçäktä ammibap bolidiğini tähmin qiliş täs. Zamaniviy tehnologiyalärniŋ täräqqiyatiğa munasivätlik yeqin-arida bizniŋ än°äniviy hayat tärizimiz tamamän šzgirişi ehtimal. 7 – 10 jildin keyin robotlar, bio vä nanotehnologiyalär, sün°iy äqil sistemiliriniŋ hayatimizdiki adättiki kšrünüşkä aylinişi ehtmaldin jiraq ämäs. Demäk, ämgäk bazirimu šzgiridu, bir mutähässisliklär yoqaydu, yeŋiliri päyda bolidu.

Һazirçä uzaq muddätlik istiqbalida qandaq käsiplärniŋ keräk bolidiğinini bilmäymiz. Amma, şu eniqki, adämgä şähsiy täräqqiyat  salahiyiti haҗät bolidu häm härqandaq šzgirişlärgä tez maslişiş haҗät bolidu. Şu säväptin bilim berişkimu täläp šzgiridu. Bizgä hazir knopkini basidiğan yaki kublarni jiğalaydiğan adäm keräk däp eytalmaymiz. Biz çoŋqur bilimlik şähsni tärbiyilişimiz lazim.

Älvättä, tehnikiliq bilim muhim. Biraq bu bilim utuqqa yetiş üçün yetärlik bolmaydu. U mutlaq başqiçä boluşi şärt. Şu nuqtäiy näzärdin qariğanda, ikki yeŋi bilim beriş moduli päyda bolidu – şähsiy šsüş vä tehnikiliq tädbirçanliq. Keläçäkniŋ mutähässisi yeŋiliqni kšrüşni, tavakälçilikni çüşinişni, bahalaşni häm uniŋğa muvapiq maslişişni bilişi keräk. Bu komandida işläş degänlikni bildüridu.

Keläçäktä bir-birigä yeqin, bäzidä qoşulup ketidiğan sahalarda sür°ätlik täräqqiyat yüz beridu. Mäsilän, šz içigä meditsinini, genetikini vä molekulyarliq biologiyani alidiğan biomeditsina häqqidä şundaq deyişkä bolidu. Şuŋlaşqa biohimiya vä molekulyarliq biologiyani ügitidiğan yahşi klassikiliq biologiyalik bilim – bu keläçäkkä yol. Genom tätqiqatliri – bumu keläçäk. Hoşal qilidiğini, moşu yšniliştä tätqiqat işlirini jürgüzüvatqan tonulğan alim – uyğur pärzändi Şšhrät Mutällipovtur. Şšhrät Muzäppär oğli açqan yeŋiliqlar keläçäktä Nobel' mukapitini alidiğiniğa işänçim kamil.

Än°äniviy gumanitarliq yaki täbiiy pän üginiş çüşänçisi päydin-päy yoqaydu. Çünki täbiiy pänni yahşi bilmäy iҗtimaiy-gumanitarliq mäsiliniŋ mahiyitini çüşiniş qiyin. Äksiçä, gumanitarliq sahani bilmäy turup, täbiiy pänni üginişkä bolmaydu.

Yeqinda Rossiyaniŋ strategiyalik täşäbbuslar agentliği “Yeŋi mutähässislär atlasini” täyyarlap çiqti. Uniŋda yeqin keläçäktiki, yäni 15 — 20 jildiki istiqbali zor, 19 sahadiki 140 mutähässislik kšrsitilgän. Bu yaşlirimizğa nişan boluşi mümkin.

Älvättä, härqandaq şähs šz käspiniŋ salahiyätlik mutähässisi boluşi keräk. Keläçäktä bolsa, iş bärgüçilär mutähässisniŋ salahiyitidin taşqiri käspigä yat salahiyät vä maharätni täläp qilidu. Mäsilän, sahalarara munasivätlärgä täyyar boluşi – ohşaş häm ohşimiğan sahalardiki tehnologiyalärni, җäriyanlarni vä bazar närqini bilişi, ingliz vä başqimu häliqara tillarni mukämmäl bilişi, başqa dšlätlärdä işläşniŋ alahidiliklirini, iş babidiki şeriklärniŋ mädäniyitini bilişi däriҗisi inavätkä elinidu. Öz vaqtini ünümlük paydilinişi, җavapkär qararlarni qobul qilişi maharitimu bahalinidu. Yänä bir misal – fizikiliq meditsina. Һazir meditsinida komp'yuterliq vä molekulyar-rezonansliq tamografiya käŋ qollinilidu. Yeqin arida u pozitronluq-emissiyalik tamografiya vä protonluq terapiyagä almaşturulidu. Bu tehnikida işläş üçün häm tehnikini häm adäm organizmini bilidiğan mutähässis haҗät. Quruluştimu şu. Mälumki, hazir šylärni 3D printerida besip çiqişqa bolidu. Meniŋ oyumçä, keläçäktä mäktäpni tamamliğan balida “Qäyärdä oquymän?” degän soal ämäs, bälki, “Ömür boyi oquymän” degän niyät päyda bolidu.

Yaşlarğa käsip tallaşta qandaq mäslihät bärgän bolattiŋiz?

Bu yärdä yaşlarniŋ tšrt mäsiligä kšŋül bšlüşini iltimas qilimän. Birinçidin, yaşlarda “ätivaliq” mutähässislikni payda mänbäsi vä diplom alsila paravän hayat başlinidu, ahça šz-šzidin kelidu» degän çüşänçä qeliplaşqan. Bu hata çüşänçä. Şuni çüşiniş keräkki, adättä “ätivaliq” däp etirap qilinidiğan mutähässislikniŋ paydisi az boluşi ehtimaldin jiraq ämäs. Çünki näq şu käsipni egiläşni halaydiğanlar ehtiyaҗğa qariğanda kšp. Keyinki jillarda salahiyätlik işçiniŋ tapaviti, yurist vä ihtisatçilarğa qariğanda bir qädär šsti. Ändi şu mutähässisliklärgä konkurslarni selişturup kšrüŋ. Uniŋdin taşqiri “ätivaliq” käsip çüşänçisimu härhil häm u çapsan šzgirip turidu. Yänä u siz arilişivatqan muhitqa bağliq. İkkinçidin, yaşlar käsip bilän oquş pänigä birdäk qaraydu. Bu yärdä qeliplaşqan än°änä mundaq: “Ädäbiyat yaqamdu, demäk, ädäbiyatçi bolisän”. “Ädäbiyatçi” degän qandaq käsip? Ädäbiy äsärniŋ muällipi degänlikni bildürämdu? Şundaq boluşimu ehtimal. Biraq bu sahada käspiy paaliyätniŋ härhil türi boluşi mümkin. Mäsilän, muhärrir, korrektor, tärҗiman, til vä ädäbiyat muällimi, filologiya pänidä ilmiy hadim bolidiğu. Bular härhil käsiplär, ularniŋ paaliyätlirimu bir-birigä ohşimaydu. Uni başqimu oquş pänlirigä munasivätlik eytişqa bolidu. Ular käsipni kšrsätmäydu, bälki, asaslirini üginişkä şuniŋ içidä, käspiy šsüş üçünmu bilişkä tegişlik bilim sahasi. Bäzidä biz ayrim käsipniŋ väkili bilän şu käsipni bağlaşturup qoyimiz, yäni maŋa bir adäm yaqsa yaki yaqmisa u adäm şu käsipniŋ mahiyitini kšrsätmäydu. Şu kişigä qarap käsip tallaş bolmaydu. Yahşi adäm – u käsip ämäs. Älvättä, uniŋğa ohşiğum kelidu. Amma uniŋ müҗäz-hulqi käsipni kšrsitälmäydiğu. Äksiçä, bir adäm yaqmisa, uniŋğa bola käsipkä bolğan kšzqaraşni šzgärtişkä bolmaydu. Mundaq ähvalda «moşu käsiptä salahiyätlik mutähässis bolimän» däp mähsät qiliş keräk. Üçinçidin, “dostum bilän billä” degän çüşänçidä käsip tallaşqa bolmaydu. Bu qarar qobul qilişta şähsiy pikirniŋ, җavapkärlikniŋ yoqluğini kšrsitidu. Biraq bäzidä mundaq tallaş utuqluq boluşimu mümkin. Çünki qiziqişi, mahariti, mänpiyätliri ohşaş adämlär bir-biri bilän dostlişidu ämäsmu! Amma bu qarar täläygä bağliq, yäni oylinip qobul qilinğan qarar ämäs. Tšrtinçidin, yaşlar käsip tallaşni bilim däriҗisi yaki bilim eliş orni bilän çataşturup qoyidu. Bu yärdä uçumkar birinçi novättä kim boluşni, qaysi käsipni egiläşni halaydiğanliğini eniqlavelişi keräk. Şuniŋdin keyin şu käsipni egiläş yollirini izdişi lazim. Uniŋdin taşqiri, eniq bir yärdä bilim eliş yaki päqät aliy bilim eliş hahişila bolmasliği keräk. Ägär uçumkar šzi talliğan käsip boyiçä aliy oquş orniğa çüşälmisä, amma şu käsipkä sadiq bolsa, bilim elişniŋ başqa uslublirini izdigini äqilgä muvapiqtur. Aliy oquş orniğa çüşälmisä, kolledjda bilim alsa bolidu. İstiqbalda aliy oquşta bilim elişmu mähsät qilğini toğra. Bu šzi halimiğan käsipni egiläştin miŋ hässä yahşi.

Keyinki jillarda dšlät häqsiz käspiy-tehnikiliq bilim berişkä alahidä kšŋül bšlüvatidu. Şu häqtä eytip bärsiŋiz?

Һäqiqätänmu, dšlät hazir häqsiz käspiy-tehnikiliq bilim berişni җiddiy qolğa aldi. Uniŋ üçün mähsus “Һäqsiz käspiy-tehnikiliq bilim hämmigä” programmisi täyyarlandi. Bu programmiğa qatnişidiğan kolledjlarniŋ tizimi 17-iyun'da vilayätlik hakimiyätlik saytlirida elan qilindi. Programmiğa qatnişişqa heçqandaq tosalğu yoq. Uniŋ üçün ottura (9-sinip) yaki umumiy ottura (11-sinip) bilimi boluşi keräk. Uçumkar tšvändiki hšҗҗätlärni tävsiyä qilişi lazim: şähsiy guvanamä, bilimi toğriliq hšҗҗät (şahadätnamä, eniqlima, diplom) vä salamätlik häqqidä eniqlima. Haliğuçilar yärlik hakimiyätkä yaki bevasitä kolledjlarğa muraҗiät qilsa bolidu. Mana yeqinda bizniŋ mäslihät keŋişiniŋ äzasi, “Sımbat” akademiyasiniŋ prorektori professor Märiyäm Teyipova yoluqup, akademiya yenidiki kolledjda “Täsviriy sän°ät vä siziş”, “Yenik sanaät täşkilatliriniŋ җabduqliri”, “Tikinçilik sanaiti vä kiyim piçiş” mutähässislikliri boyiçä häqsiz bilim eliş imkaniyiti bar ekänligini eytti. Studentlar bir vaqliq häqsiz tamaq vä yol häqqi bilän täminlinidu. Yahşi oquğan studentlarğa stipendiya tšlinidu. Äynä şundaq yänä bir imkaniyätni professor Mäsimҗan Velämov täklip qildi. Uniŋ täkitlişiçä, Qazaq injener-tehnologiya universiteti yenidiki kolledjda 9-sinipni tamamliğanlar üçün 50 grant vä 11-sinipni tamamliğanlar üçün 50 grant bšlüngän ekän. Yäni “Ozuq-tülük sanaitini uyuşturuş vä tehnologiyasi”, “Ozuq-tülük sanaiti” mutähässislikliri boyiçä bilim elişqa bolidu degän sšz.

Hulasiläp eytsam, elimizdä häqsiz bilim elişqa vä šzäŋ haliğan mutähässislikni egiläşkä barliq şarait bar. Päqät şuniŋdin toğra paydilinişni bilişimiz lazim. Һärqandaq mäsilä boyiçä bizniŋ mäslihät keŋäşkä muraҗiät qilsaŋlar bolidu.

Sšhbitiŋizgä rähmät.

Bälüşüş