Bügün seniŋ tuğulğan künüŋ…

0
699 ret oqıldı

Nemä yezişimni bilmäymän. Mundaq päytlärdä adäm balisiniŋ yadidin hämmä närsä kštirilip ketidekän. Tilim sšzgä kälmäyvatidu. Siyani yaşqa ämäs, qanğa boyap moşu maqalini yezişqa mäҗbur boluvatimän. Bilidiğinim, 26-avgust küni oğlum Daniyarniŋ tuğulğan küni. Äpsus, u arimizda yoq. Yaq, uni yoq degüm kälmäydu. U işikni eçip: «Çoŋ apa, mana män käldim», däp kirip kelidiğandäkla tuyulidu maŋa. Män uniŋ çoŋ apisi bolumän. Äsli u inim Yalqun bilän siŋlim Ğunçämniŋ balisi.

Qerindaşlirim — Yalqun bilän Ğunçäm — Uyğur nahiyäsiniŋ Ğalҗat yezisida turidu. Daniyar ularniŋ tunҗa oğli. Män ailäm bilän Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Avat yezisida yaşaymän. Yoldişim Turğanҗan ikkimizniŋ ikki qiz, bir oğli bar.

Bizgä «Til ügänsun» däp ävätkän Daniyar šzimiz yaşavatqan Avat yezisidiki uyğur sinipiğa bardi. Oquşimu yaman bolmidi. Bir küni tuyuqsiz meniŋ apam qaytiş boldi. Känҗimiz Yalqun ailisi bilän äynä şu çoŋ šydä ata-animiz bilän turatti. Apamniŋ šlümidin keyin biraz vaqit štüp, yaşanğan dadimizniŋ ikkila kšzi tutulup kätti. Künlärniŋ biridä Daniyar maŋa: «Çoŋ apa, män mäligä qaytip kätmisäm bolmaydu. Dadam bilän apam šzliriniŋ işliri bilän bänt. Män bovamğa yar-yšläk bolay dävatimän. Uniŋ ähvalini šzäŋ bilisänğu, kšzi kšrmäs bolup qaptu. Bovamni tala- tüzgä äçiqişim keräk, saqallirini çüşirip qoyimän…», däp qaldi.

Şu vaqitta män on üç yaşliq baliniŋ äqil-parasitigä häyran qalğan edim.

— Yaraysän, Daniyar. Sän nahayiti äqillik bala. Til tägmisun. Mundaq niyitiŋ bolsa, män seniŋ yoluŋni tosalmaymän, — dedim uni bağrimğa mäkkäm besip.

— Çoŋ apa, hatirҗäm bol. Män qaytip kelimän. Yänä ikki jildin keyin kelip meditsiniliq kolledjda oquş niyitim bar. Dohtur boluşni arman qilimän. Uttur seniŋ šyüŋgä kelimän, — degän edi u şu vaqitta.

Eytqandäk, ikki jildin keyin šzimu yetip käldi. Җumhuriyätlik meditsiniliq kolledjğa oquşqa çüşüp, uni muvappäqiyätlik tamamlidi. Oquşini tamamliğiçä u bizniŋ ailä bilän tehimu içäkişip kätti. Razi bolğinim, Daniyar yahşi oqudi. Keyin u D.Asfendiyarov namidiki meditsiniliq universitetqa grantqa oquşqa çüşti. Һämmimiz hoşal bolduq. Ata- anisiniŋmu hoşalliğiniŋ çeki bolmidi. Dadisi vädisidä turup uniŋğa bir jildin keyin maşina soğa qildi. Daniyar ata-anisiniŋ işänçisini aqlidi. Künlirimiz äynä şundaq hoşal-horam štüvatatti. Häp… Nemä paҗiä bolğinini tilimğa alğummu kälmäydu. Eytsam tilim, eytmisam dilim kšyidu.

Ötkän jilqi 22-dekabr'niŋ qara künini zadila äsligüm yoq. Şu kündin başlap meniŋ üçün huddi hayat tohtap qalğandäk…

U küni Daniyarniŋ ata-anisi Yalqun bilän Ğunçäm Almutiğa bir işliri bilän kälgän edi. Şu bayaqi turmuş-tirikçilikniŋ ğemi. Män ularniŋ işliriğa yardäm qildim. Daniyar näq şu küni emtihan tapşurup bolup, andin ata-anisi bilän hävärläşmäkçi edi. Nemişkidu, u җim. Apisi uniŋğa ätigändin beri telefon qilivatidu. U җavap bärmäyvatidu. Aniniŋ jürigi säzsä keräk, bir ariliqta u paŋŋidä jiğlavätti. Ahiri män çidimiğinimdin Daniyar bilän billä Almutida pätir yallap turuvatqan ağinisigä telefon qildim. Uniŋ eğiziğa sšz kälmäy, trubkini yenida turğan dadisiğa bärdi. U bizniŋ tez yetip kelişimizni iltimas qildi. Taksi tutup yetip kälsäk, koçida turğan bir yenik maşininiŋ ätrapiğa adämlär toplişip ketiptu. U yärdä Daniyarniŋ ata-anisiniŋ, biz, qerindaşliriniŋ, qandaq halättä bolğinimizni til bilän eytip yätküzgüsiz. Politsiya hadimliriniŋ eytişiğa qariğanda, Daniyar 21-dekabr' küni käçqurunluği bir dosti bilän işläp turğan maşinida paraŋlişip oltirip uhlap qelip, qaytip ohanmaptu. «Һär ikkilisi maşinidiki päştin çiqqan ugardin oğilanğan» degän tähmin bar ekän. Yenidiki qizni eğir ähvalda «tez yardäm» maşinisi elip ketiptu. Bähitkä yarişa, ävu qiz aman qaldi. Daniyarni… Nägä elip kätkinini eğizimğa alğummu kälmäydu. Bolğan vaqiä şu. Ätisi pütkül jut bolup, Daniyarni ahirqi säpärgä uzattuq. Һämmimizniŋ jüräk-bağri tit-tit boldi. U bari-yoqi 22 yaşqa kirgän edi. On güliniŋ biri eçilmiğan oğlumizdin bevaqit ayrilip qalduq. Uniŋ armanliri kšp edi. Säkkiz jil davamida meditsina sahasiniŋ qir-sirlirini helä šzläştürüvedi. «Oquşumni yänä davamlaşturimän. İşläp jürüp oquymän. Jutumğa berip, hizmät qilimän», degän armanliri bir künniŋ içidä yoq boldi. Bu nemä degän täŋşälmigän aläm!

…Oğlum, mana seniŋ tuğulğan künüŋmu käldi.. Talay tuğulğan künliriŋni billä nişanliveduq. Seniŋdäk äqillik, çirayliq, qavul, iradilik jigitlär bu hayatta kam uçraydu. Rast, härkimniŋ balisi šzigä tatliq. Amma seniŋ äl-ağinä, dostliriŋ aldidimu abroyuŋ üstün boldi. Şuŋlaşqa käyniŋdin yahşi gepiŋ qaldi. Sän biz üçün mäŋgü hayat. Seni «šldi» deyişkä zadila tilimiz barmaydu.

Märiyäm ҺÄMRAEVA.

Avat yezisi, Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş