Çoŋ poezniŋ ahirqi vagoni yaki Märhum Jumabek Kenjalin häqqidä hatirä

0
353 ret oqıldı

Һeçqaysimiz Jumabek Kenjalinni arimizdin şunçä tuyuqsiz, şunçä ätigän ketidu, däp oylimiğan eduq. Ägär hayat bolsa, u biyil dekabr' eyida päyğämbär yeşiğa tolatti. Biraq u pälligä yetälmidi. Jükeŋniŋ kšzligän mähsätliri, armanliri nurğun edi. Özi başquruvatqan “Qazaq gazetteri” җavap­kärligi çäklängän yoldaş­liğiniŋ paaliyitini tehimu yüksäldürüş, novä­ttiki publitsistikiliq maqalilar toplimini näşirdin çiqiriş, säyasätşunasliq boyiçä doktorluq dissertatsiyasini ayaqlaşturuş şular җümlisidin edi. Biraq bu armanlirimu ämälgä aşmiğan petiçä qaldi.

Ändi bügün bolsa, uniŋ qirqi näzirini štküzüş harpisida turimiz.

Män qäddi-qamiti kelişkän, kimdu-biri bilän sšhbätlişip qalsa, dayim illiq külümsiräp turidiğan oçuq çiray, ottura boyluq qandaqtu-bir içki mädäniyätkä egä bu jigit bilän buniŋdin top-toğra jigirmä jil ilgiri – šzämniŋ ällik jilliq tävälludumni nişanliğan küni tonuşqan edim. U meni, başqilar qatarida, “Qazaq ädebieti” gezitiniŋ baş muhärriri süpitidä täbrikläp kälgän ekän. Uniŋdin ilgiri biz anda-sanda uçrişip qalğan päytlirimizdä päqät salamlişiş bilänla çäklinip jürgän bolsaq, äşu kündin tartip yeqindin arilişişqa başliduq.

Ändi 1999-jili “Qazaq gazetteri” yepiq aktsionerliq җämiyiti qurulup, uniŋ Muhärrirlär keŋişiniŋ räisi — Baş mudiri lavazimiğa J.Kenjalin tayinlanğanda, biz bir komanda tärkividä işläşkä kiriştuq. Oçuğini eytiş keräkki, “Qazaq gazetteri” däsläp qurulğanda “Uyğur avazi” uniŋ tärkividä yoq edi. Bizniŋ bu aktsionerliq җämiyätniŋ qarimiğiğa kirişimiz meniŋ hahişim tüpäyli ämälgä aşti. Uniŋ šzimu qiziq bir päyttä yüz bärdi. 1999-jilniŋ 19-aprel' küni Astanada, Mädäniyät vä ähbarat ministrligi kollegiyasiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi štküzülüp, uniŋda şu çağdiki ministr A.Särsenbaev moşu kämgiçä hškümätniŋ täsisçiligidä yoruq kšrüvatqan gezit vä jurnallarniŋ ändi šz aldiğa aktsionerliq җämiyätlärniŋ tärkividä näşir qilinidiğanliğini elan qildi. Җümlidin “Egemen Qazaqstan” җumhuriyätlik geziti”, “Kazahstanskaya pravda” җumhuriyätlik geziti”, “Qazaq gazetteri”, “Jas šrken” vä başqimu aktsionerliq җämiyätlärniŋ qu­rulğanliğidin hävärdar bol­duq. Ministr   šz nutqida şun­­daqla milliy tillarda çiqi­vatqan gezitlarniŋ kälgü­sidä milliy mädäniyät mär­käzliriniŋ täsisçiligidä yo­ruq kšridiğanliğini alahidä qäyt qildi.

Ministrniŋ lävzidin çiqqan bu yeŋiliq meni oylandurup qoydi. U dävirdä җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät märkizi mäbläğ җähättin “Uyğur avazini” qollap-quvätligidäk däriҗidä bolmay, ätiki kündä gezitimizniŋ eğir ähvalğa çüşüp qelişi ehtimaldin jiraq ämäs edi. Moşu ähvalni oy-tarazamdin štküzüp, ministrniŋ maŋa sšz berişini iltimas qildimdä, “Uyğur avazi” boyiçä istisna süpitidä başqa bir qarar çiqirişini soridim. Meni hoşal qilğini şu boldiki, kollegiya mäҗlisigä qatnişivatqan birnäççä baş muhärrirlär meniŋ pikrimni qollap çiqti. Ularniŋ arisida Jükeŋmu boldi. Birazğa sozulğan munazirilärdin keyin A.Särsenbaev maŋa muraҗiät qilip mundaq dedi:

— Keliştuq, iltimasiŋizni qobul qilayli. Biraq hazirqi väziyättä “Uyğur avaziğa” päqät “Qazaq gazetteri” YAҖniŋ tärkivigä kiriştin başqa variant yoq. Uniŋ üstigä bu mäsilini därru häl qilişimiz lazim. Män aktsionerliq җämiyätlärni quruş toğriliq buyruqlarni däl hazir imzalişim keräk…

Män heç ikkilänmäyla šzämniŋ bu qararğa qoşu­lidiğanliğimni bildür­düm.

— Amma aktsionerliq җämiyätniŋ nami “Qazaq gazetteri” petiçä qaliveridu. Bu juquri orunlar bilän kelişilip bolğan qarar, — däp sšziniŋ ahirida qoşumçä qildi ministr.

Män šzämniŋ şu künki tallavelişimni ta heliğiçä toğra qildim däp oylaymän. Çünki milliy mädäniyät märkäzliriniŋ rähbärligidä milliy tillarda çiqivatqan gezitlarniŋ mäbläğ җähättiki ähvali şuniŋdin keyinki jilliri degändäk bolmay, ular helä qiyinçiliqlarni baştin käçürdi. Ularniŋ içidä päqät korey tilida näşir qilinidiğan “Kore il'bo” gezitinila istisna süpitidä atap ketişkä bolidu. Bu gezitni җumhuriyätlik Korey mädäniyät märkizi vä Җänubiy Koreyadiki härhil fondlar, ayrim şähslär härtäräplimä qollap kelivatidu. Һär halda ularniŋ ähvali buniŋdin 5-6 jil ilgiri şundaq edi. Һazirqi ähvali maŋa namälum.

“Ana tili”, “Ekonomika”, “Aqiqat”, “Mısl'”, “Ürker”, “Qazaq ädebieti”, “Juldız” (ahirqi ikki näşir hazir Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ täsisçiligidä yoruq kšrüvatidu) qatarliq elimizdiki abroyluq ammibap gezit vä jurnallarni birläştürgän aktsionerliq җämiyätniŋ tärkivigä “Uyğur avazi” äynä şundaq kirip qalğan edi. Bu toğriliq Jükeŋ 2012-jili “Solay bolğan” särlävhisi astida näşir qilinğan publitsistikiliq maqalilar toplimiğa kirgüzülgän “Qalamğa qanat baylağan” namliq maqalisida “Yoldaş Azamatov äŋ ahirqi päyttä “Qazaq gazetteri” atalmiş çoŋ poezniŋ äŋ ahirqi vagoniğa äynä şundaq säkräp çüşüvalğan edi.  Biz, hämmimiz, uniŋ bu härikitini toluği bilän qollap-quvätliduq” däp yazğan edi.

“Qazaq gazetteri” demäkçi, keyiniräk җavapkärligi çäklängän yoldaşliği bolup šzgärtilgän mundaq çoŋ kollektivqa yänä kelip, җumhuriyitimizdiki yetäkçi jurnalistlar işläydiğan redaktsiyalärgä rähbärlik qilişniŋ oŋay ämäsligi šz-šzidin çüşinişlik, älvättä. Amma J.Kenjalin bu väzipiniŋ hšddisidin toluği bilän çiqişni bildi. Çünki u buniŋdin ilgiri härhil jillarda “Egemen Qazaqstan” gezitida muhbir, bšlüm başliği, “Zerde” jurnalida mäs°ul katip, baş muhärrir, “Halıq keŋesi”, “Qazaq ädebieti”, “Ana tili” gezitlirida, “Aqiqat” jurnalida baş muhärrir lavazimlirida paaliyät elip berip, bay täҗribä topliğan muhärrir, qälimi štkür publitsist edi. Ändi insaniy päzilätlirigä kelidiğan bolsaq,  Jükeŋ häqiqiy mänasida kiçik peyil, ançä nurğun sšzlimäydiğan, äksiçä, sšhbätdişini alahidä diqqätçanliq bilän tiŋşaydiğan, şuniŋ bilän birqatarda, iş babidin elip qariğanda, intayin täläpçan şähs edi. Jükeŋ bilän sšhbätlişiş җäriyanida uniŋ çoŋqur bilimgä egä ekänligini, qazaq vä duniya ädäbiyatidin, mädäniyitidin yahşi hävärdar ekänligini, İslam dininiŋ asaslirini mukämmäl bilidiğanliğini birdin sezivelişqa bolatti.

Bizniŋ ҖÇYniŋ tärkividiki altä näşirniŋ içidiki bäşiniŋ – qazaq vä rus tillirida yoruq kšridiğan gezit vä jurnallarniŋ – härbir sanidiki yetäkçi materiallarni Jumabek šzi oqup, haҗät bolğan päytlärdä tährirläp çiqatti. Ändi uyğurçä oquş-yezişni bilmigänliktin, barliq җavapkärlikni “Uyğur avaziniŋ” rähbärligigä jükläp, päqät muhim problemilar boyiçä mäslihätlişip turuşumizni täläp qilatti. Uniŋ häqiqiy rähbärlärgä has yänä bir alahidiligi, ҖÇYniŋ tärkividiki härbir redaktsiyaniŋ kündä yüz berip turidiğan uşşaq-çüşäk işliriğa arilişip kätmätti. Gezit vä jurnallarniŋ baş muhärrirlirigä işinätti vä šzigä has eğir-besiqliq bilän täläp qilişnimu bilätti.

Jumabek Kenjalin bilän 18 jil billä işläş җäriyanida meniŋ bir bayqiğinim, uniŋ ğäzäpkä berilip, kimdu-birigä vaqiriğinini, kimdu-birini haqarätliginini kšrmäptimän. U kim bilänla bolmisun, ügängän aditi boyiçä, eğir-besiqliq bilän siliq-sipayä sšzlişişkä intilatti. Başqilarmu uniŋ bilän bolğan munasivättä “Adäm ätkängä tazim ät” degän printsipqa asaslinip, Jükeŋniŋ rayiğa qariğan halda, sälbiy hissiyatlarğa berilmäy härikät qilişqa tirişatti.

Peşqädäm jurnalistlarni hšrmätläş, yaş talantlarni qollap-quvätläş — bu hislätlärmu märhum käsipdişimizğa has edi. Buniŋdin üç jil ilgiri kšrnäklik jurnalist Sarbas Aqtaevniŋ, ändi yeqinda bolsa, peşqädäm uyğur jurnalisti Abdukerim Tudiyarovniŋ 80 yaşliq tävälludliriniŋ redaktsiyadä dağduğiliq štküzülüşi, ularniŋ mähsus soğilar bilän mukapatlinişi juqurida qäyt qilinğan hšrmätniŋ yarqin kšrünüşidur. Bu җähättin meniŋ 70 yaşliq tävälludummu istisna bolğini yoq.

Jumabek Kenjalinniŋ käsipdaşliriğa nisbätän hšrmiti häqqidä sšz boluşi munasiviti bilän yadimğa monu bir vaqiä çüşüvatidu. Biyil 4-may küni “Uyğur avazi” gezitida meniŋ kšrnäklik jurnalist vä dšlät ärbabi Kamal Smailov häqqidä yazğan kšlämlik maqaläm elan qilindi. Uniŋğa qoşumçä buniŋdin 19 jil ilgiri җumhuriyätlik gezit vä jurnallarniŋ bir top (hämmisi 20 adäm) baş muhärrirliriniŋ “Egemen Qazaqstan” geziti hadimliriniŋ Astanağa kšçüşi munasiviti bilän uyuşturulğan baş qoşuşta çüşirilgän süriti besilğan edi. Män gezitta äkis etilgän şähslärniŋ isim-şäripini atimay “Birinçi qatarda sol täräptä oltarğan K.Smailov” däp yeziş bilänla çäklängän edim.  Gezit çiqqan künniŋ ätisi Jükeŋ maŋa telefon qilip, gezitqa yahşi sürät bärgänligimni, amma jigirmä adämniŋ hämmisiniŋ isim-şäripini, lavazimini kšrsitip štkän bolsam, bu sürätniŋ qädriniŋ tehimu juquri bolidiğanliğini qäyt qildi. Män sürättä ipadilängän şähslär hizmätliriniŋ pat-pat šzgirip turuşi munasiviti bilän ularniŋ bäziliriniŋ hazir qäyärdä işlävatqanliğiniŋ yadimdin kštirilip qalğanliğini eyttim.

— Bu tarihiy sürät ekän, — däp sšzini davamlaşturdi Jükeŋ. — Siz maŋa äşu sürätni äkelip bärsiŋiz. Män ularniŋ hämmisiniŋ isim-şäripini, lavazimini šzäm yezip, bizniŋ gezitlarniŋ biriniŋ sähipisidä elan qilişniŋ amalini izdäp kšräy.

Eytqan sšzini orunlaşqa adätlängän Jükeŋ bu qetimmu vädisidä turdi. Buniŋdin üç ay ilgiri “Ana tili” geziti meniŋ 70 yaşliq tävälludumğa beğişlap bir sähipä häҗimidiki material bärdi. Şu sähipidä orun alğan tšrt sürätniŋ biri baya juqurida qäyt qilinğan sürät. Jigirmä adämniŋ hämmisiniŋ isimliri, lavazimliri toluq yeziliptu. Jükeŋniŋ mäsiliniŋ moşundaq nazuk täräplirigä alahidä kšŋül bšlidiğanliğiğa ait buniŋdin başqimu nurğunliğan misallarni kältürüşkä bolidu.

Ahirida şuni qäyt qiliş keräkki, arimizdin bemäzgil kätkän käsipdişimiz šziniŋ bevasitä hizmitidin taşqiri җumhuryiät dairisidiki җämiyätlik işlarğimu yeqindin arilaşti. Uniŋ härhil jillarda Almuta şähärlik keŋäşniŋ deputatti, Qazaqstan Yazğuçilar vä Jurnalistlar ittipaqliri başqarmisiniŋ, Ministrlar Kabineti yenidiki Atalğuşunasliq komissiyasiniŋ, Qazaqstan Jurnalistika akademiyasiniŋ toluq hoquqluq äzasi bolup saylinişi juquridiki pikrimizniŋ yarqin misalidur. Professor unvaniğa egä bolğan säyasätşunasliq pänliriniŋ namziti J.Kenjalin şundaqla helä jillar davamida KazMUniŋ jurnalistika fakul'tetida lektsiya oqup ustazliq paaliyät bilänmu şuğullandi. Onğa yeqin kitapniŋ, yüzligän publitsistikiliq maqalilarniŋ muällipi, Jumabek Omar oğliniŋ uzun jilliq yemişliq ämgigi hškümät täripidinmu, jurnalistlar җamaätçiligi täripidinmu munasip bahasini aldi. Uniŋ “Qwrmet” ordeni vä birnäççä medal'lar bilän mukapatlinişi, Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ ammiviy ähbarat vasitiliri sahasidiki mukapitiniŋ vä Qazaqstan Jurnalistlar ittipaqi mukapitiniŋ laureati atilişi şular җümlisidindur.

Pütkül aŋliq hayatini vä uyuşturuş qabiliyitini Qazaqstan mätbuatiniŋ täräqqiyatiğa särip qilğan talantliq jurnalist vä yazğuçi Jumabek Kenjalinniŋ yarqin hatirisi bizniŋ qälbimizdä mäŋgü saqlanğusi.

Yoldaş AZAMATOV,Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi.

SÜRÄTTÄ: «Egemen Qazaqstan» gezitiniŋ Almuta şähiridiki şšbisiniŋ rähbiri Meyrembek Tšlepbergen (soldin oŋğa), Senat deputati Quanış Sultanov, Jumabek Kenjalin, «Mısl'» jurnaliniŋ baş muhärriri Äbdeş Qalmırzaev, «Egemen Qazaqstan» gezitiniŋ baş muhärriri Erjuman Smayıl vä Yoldaş Azamatov (2000-jillarniŋ beşida çüşirilgän sürät).

Bälüşüş