Oyğaq bolğay, hälqim, milliy rohimiz

0
442 ret oqıldı

Murat Һämraevqa

Sän ilimda yarqin yanğan ot ediŋ,

Äl aldida šz pärziŋni štidiŋ.

Qoşqan hässäŋ bahalinip, va lekin

Bolğanmedu ilim-pändä kütimiŋ? Talay arman, ümüt, mähsät aqlanmay

Kättiŋmu yä jutup šmür tütünin?

Sändäk dana äl pärzändin šstürgän

Örgilimän anaŋniŋ aq sütidin.

İİ

Һärisigä çididi, heç yemidi häsälni,

Ändi qançä mahtisaq, tirilmäydu bäs ändi

Päqät şuni eytimiz җahan ähli aŋliğay:

Murat Һämra – uyğurniŋ qimmät, dana pärzändi!

Tamçilar

Beğäm bolsaq quyaş külüp baqmaydu,

Nadanliq häm äl kšzini bağlaydu.

Oyğaq bolğay, hälqim, milliy rohimiz,

Allamu häm saqlanğanni saqlaydu.

* * *

Yoşurmaymän, talay qetim süründüm,

Birävgä yat, birävgä şat kšründüm.

Millitimniŋ här pärzändi bebaha,

Män heçkimgä šç ämäs çin kšŋüldin.

* * *

Musapirliq başqa kälgän därt boldi,

Bizdiki muŋ yav-düşmängä näp boldi.

Bilingini bilän pütün sirtimiz,

İçimizni aççiq qurut yäp boldi.

***

Meniŋ xälqim jillar boyi bozlap kelär,

Ğäm-qayğusi kirmäs düşmän qaptiliğa.

İşiniŋlar, jüräk-bağri muzlap kelär,

Һätta qaynaq altinçi ay aptivida.

***

Diliŋda bar taŋ qalarliq tšzümiŋ,

Ümüt oti bayqilidu sšzüŋdin.

Bilip qalğin päqät šzäŋ, uyğurum,

Qimmät maŋa qariçuğidäk kšzümniŋ.

***

Kšk asmanni qara bulut qaplidi,

Äziz hälqim ändişisiz yatmidi.

Şatliq dämniŋ kätti tari üzülüp,

Käŋ alämgä bähti qilçä patmidi.

***

Täşnaliqni qandurğidäk šstäŋ bolay,

Kün täptidin sayä berär bostan bolay.

Külkä siylar düşmän ämäs, äziz hälqim,

Män jiğlitip eytidiğan dostuŋ bolay.

***

Bilinidu qum-taşliri җävhärdäk,

Vätän ähli üçün muŋluq sähär bäk.

Tšzälmäymän – yat-yavuzlar hälqimniŋ,

Qoysa ägär sezimini zähärläp.

* * *

Täğdir, saldiŋ mäşäqätniŋ ziqini sän,

(Һeçkimgimu tilimäymän jiğini män).

Җan anamsiz on bäş jilim štsimu häm,

Bu šmürdä tehi talay seğinimän.

***

Män qaldurup kätsämmu gär çaliliqni,

Bäk seğindim ğämsiz künni, bal qiliqni.

Uzaq boldi tapalmidim eytiŋlara,

Oğrilitip qoydum kimgä baliliqni?..

***

Qiziqmaymän šzgä älniŋ bayliğiğa,

Yätmäs jutniŋ etiz-eriq, yayliğiğa.

Män kelimän bir däqiqä tinim tapmay,

Kirip qelip bu şähärniŋ qaynimiğa.

* * *

Kšŋlüm yeqin, jutniŋ jiraq ariliği,

Oyum haman qanatlinip çarilidi.

Bolsa ägär birän-särän çaliliği,

Çüşänginä qiziŋniŋ däp baliliği.

* * *

Sšyäy jutni sälkini bop sähärniŋ,

Kinäp qaldim mehrin yaqa šlkidä.

Dostlar, hätta täbiiti şähärniŋ,

Yätmäs härgiz gšzäl yezam kšrkigä.

***

Meniŋ bilän kšlçäkni täŋ keçip kšr,

Saqliğan sir sanduğumni eçip kšr.

Orğup çiqqan buliğidin ilhamniŋ,

Süzük suni sundum, hälqim, içip kšr.

***

Äl җapasin bu zimmämgä  täŋ artay,

Azatliqqa avazimni häm qatay.

Һär täräptä tenimästin käl, ilham,

Musapirliq muŋ-därdini män tartay.

***

Qerindaş äldä yazay ärkim barda,

Çätällik qandişimdin pärqim barda.

Şeirim äl dilida saqlinidu,

Jüräktin män işängän  hälqim barda.

* * *

Yazay, dostlar, oyniŋ päqät qaymiğini,

Qazay sšzlär buliğiniŋ bayliğini.

İҗadiyät beğiğa, dost, kirip käldim,

Bulbul käbi huş navada sayriğili.

***

Ümütüm zor yahşi künniŋ atariğa,

Äşu küngä sazlap qoyğan satarim bar.

Atam qoyğan ismimni aqlaş üçün

Çüşüp kšräy tulparlarniŋ qatariğa.

***

Risqam bar, bu šmürgä kelip ketäy,

Barçä huş-şatliğiğa qenip ketäy.

Şäydamän şeiriyät davaniğa,

Yolumni, šz izimni selip ketäy.

***

Özämgä has vuҗudumda ğurur bar,

Hälqim bilän billä tarttim җapani.

Täğdim etip kiydüräy här uyğurğa,

Misralardin tikkän milliy çapanni.

***

Һazir iҗat mäydaniğa härkim kelär,

Amma hälqim här şeirniŋ pärqin bilär.

Alim degän diplom bärdi qazaq eli,

Şair degän diplomimni hälqim berär.

***

Äl ğemida hatalaşsam škünäy,

Bayavanda tamçä bolup tšküläy.

İntizar bop aran yättim väsligä,

İlhamimni ürkitmigin, štünäy.

***

Tšzginim rast başqa kälgän kälgülükkä,

Öz täğdirim bir Allağa bälgülüktä.

Äziz hälqim, bu štkünçi šmrümni,

Şeirlirim almaşturar mäŋgülükkä.

***

Sahtipäz šz sšzini bezälläydu,

Ömürniŋ gšzälligin sezälmäydu.

Yezilsa ägär şundaq sün°iy  şeir,

İҗatta jiraqni heç kezälmäydu.

***

Almaq üçün dil-kšŋlümniŋ šçini,

Qollanmaymän qutluq qäläm uçini.

Barçä älni aşiq qilip, şeirim,

Dälilläyli poeziyaniŋ küçini.

***

Maŋa muhim nätiҗä häm kelişim,

Yaqturmaymän šz sšzidin tenişin.

Һär şeirniŋ äl qälbigä qonuşi –

Şu ämäsmu çoŋ ğälibä, yeŋişim.

***

İlham kälmäy bäzän meni tün quçidu,

Taŋliyimda talay sšzlär tunҗuqidu.

Äziz hälqim, därt eytiştin zeriktim,

Eytqin Alla, bizdä qaçan kün çiqidu?

***

Yatniŋ älgä äläm salğan hislitini,

Gär oylisam dilim ğämdä škünidu.

Bayan ätsäm šz hälqimniŋ qismitini,

Qayğu-muŋum tamçä bolup tškülidu.

***

Adaşmidim şükri sšygü yolida,

Çüşmäy jürdüm yatniŋ qiltaq-toriğa.

Bähit quşum qondi, hälqim, yahşisi –

Öz millitim pärzändiniŋ qoliğa.

***

Dost tutmiğin sezim siylar sšzmälni,

Qaş atmiğin kšrsäŋ güldäk gšzälni.

Qalsam ägär qizğinişniŋ šrtidä,

Һätta, yarim, untuymän šz-šzämni.

***

Jüräkniŋ ämrigä kšnüp kelimän,

Maŋlayğa yezilsa kšrüp kelimän.

Ömürniŋ kšp äsli azap-җapasi

Äziz yar, sän bilän bšlüp kelimän.

***

Äziz dostlar, män ottuz bäş yaşqiçä,

Boldi mähsät häm arminim başqiçä.

Bu šmürni käldim yalğuz üginip,

Yarim kelip dil kitavin açqiçä.

***

Yalğuzluqta talay qetim yäkländim,

Barar җayğa kšŋlüm tartmay çäkländim.

Ömür yolda sän uçrişip jüräkni,

Oravättiŋ sšygü degän mähmäldin.

***

Kälgüsümni kšz aldimğa kältürimän,

Yahşiliqqa ümütlinip tälpünimän.

Va adämlär, tirikçilik tuz-dämini,

Silär bilän tartip käldim här küni män.

***

Ötti sšzüŋ jürigimdin, җenimdin,

Ümütümni üzdüm, hädä, seniŋdin.

Dil-kšŋlümni çüşängidäk yahşisi –

Ğämhor җanlar tepilidu yenimdin.

***

Sšzümni al, sävir qilğin çapanni,

Salma otqa kesiridin bir piştniŋ.

Bolalmaydu qiranğa heç tosqunluq,

Äsli, aka, havuşqini bir iştniŋ.

***

Һär nahşisi šz hälqigä nazdu bälkim,

Şatliği kšp, ğäm-ğussisi azdu bälkim.

Bizniŋ kšŋül qähärlik qiş bolğan bilän,

Özgilärniŋ dili yarqin yazdu bälkim.

***

Һämmä älniŋ  kšŋlidin täŋ çiqiş täs,

Kšpçilikkä birdin dostlar yeqiş täs.

Yaşayliçu armanğa qol uzitip,

Bu šmürgä ümütsiz, dost, beqiş täs.

***

Bilimän baliliq bal dävrim yanmas,

Sarğayğan seğinişta sävrim qalmas.

Һäҗäva äşu çağniŋ qaliğiçi,

Bir qetim kelip hätta hävirim almas.

***

Eytmay desäm sirni älgä siğmaydu,

Ğevät sšzni bu dilimğu jiğmaydu.

Burmilansa pak niyättä degän gäp,

İşänçä jütüp, jumran jüräk jiğlaydu…

***

Behil insan äsli dostqa zar kelidu,

Uyalçaqqa tik turuşmu har kelidu.

Özgilärniŋ  utuğini kšrälmigän

İçi tarğa bu duniyamu tar kelidu.

Şairäm BARATOVA.

Bälüşüş