Yeŋilanğan programma paydiliqmu yaki…

0
545 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Mälumki, bügünki kündä maarip sahasida bilim beriş sistemisini yeŋilaş, uniŋ maddiy-tehnikiliq bazisini yahşilaş vä muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş boyiçä birqatar çarä-tädbirlär jürgüzülmäktä. Bilim vä pän ministri E.Sağadiev uşbu sahadiki yeŋi yšnilişlär «100 eniq qädäm — Millät planiğa» muvapiq ämälgä aşurulidiğanliğini täkitlidi. Mäsilän, asasiy šzgirişlärniŋ biri — 2019-jildin başlap «0+11» qaidisi bilän 12 jilliq bilim beriş programmisiğa kšçüş. Ministrniŋ qäyt qilişiçä, mäktäpaldi yaki «0»-sinip balilarniŋ birinçi sinipqa toluq täyyar boluşi üçün haҗät.

Ottura bilim beriş sahasidiki asasiy šzgiriş – yeŋilanğan bilim mäzmuniğa kšçüş štkän oquş jilida 1-siniptin başlanğan edi. Biyil bu programmiğa 2, 5 vä 7-siniplar qoşulidu vä ular häptisigä bäş kün oquydu. Demäk, balilar häptisigä ikki kün däm elip, ata-anisiniŋ yenida kšpiräk boluşiğa mümkinçilik tuğulidu. Başlanğuç siniplar päqät 30-mayğiçä oqup, toluq üç ay däm alidu. Başqa siniplarda oquş jili on küngä uziridu. Ministrniŋ täkitlişiçä, 1, 2, 5 vä 7-siniplar üçün yeŋi oquş programmiliri bilän därisliklär täyyar. 2019-jili barliq siniplar toluği bilän yeŋi programmiğa kšçidu. Yeŋilanğan bilim mäzmuniniŋ asasiy alahidiligi – u funktsionalliq savatliqqa näzär ağduruşqa asaslanğan.

Funktsionalliq savatliq – oquğuçiniŋ bilimni qobul qilişini vä alğan bilimini ämäliyatta qollinalaydiğanliğini bildüridu. Bu näzäriyä bilän täҗribiniŋ birlik-jiğindisi. Burun oquğuçi päqät tiŋşiğuçi, orunliğuçi bolsa, ändi oquğuçini šzlügidin bilim izdäydiğan, härtäräplimä yetilgän şähs süpitidä şäkilländürüşkä alahidä kšŋül bšlünmäk. Muällimniŋ väzipisi — baliniŋ boyida bilimgä huştarliq sezimini oyğitiş, tänqidiy kšzqaraşqa, iҗadiy izdinip-oylinişqa dävät qiliş.

Ötkän jildin başlap 1-siniplar üçün kriteriyliq bahalaşniŋ yeŋi sistemisi šzläştürüldi. Biyil 2, 5 vä 7-sinip oquğuçiliriniŋ bilimimu uşbu šlçäm bilän bahalinidiğan bolidu. Mäzkür bahalaş pän boyiçä berilgän mavzu oquğuçiğa nemä beridu, oquğuçi qandaq qabiliyät-iqtidarğa egä bolidu, degän soallarni täşkil qilidu. Bu bilimni puhtilaş üçün haҗät. Kriteriyliq bahalaş oquğuçilarniŋ däriskä aktiv qatnişişiğa iҗabiy täsir kšrsitidu. Һärbir däris җanliq sšhbät, tählil qiliş türidä štidu. Oquğuçilar kollektiv bolup birlişip işläşni üginidu. Ular nätiҗigä yetişkä intilidu. Hataliqlirini bayqaydu, bir-birigä yardämlişidu. Bu oquğuçilarniŋ boyida yahşi hislätlärniŋ şäkillinişigä zämin yaratmaq.

Täkitläş lazimki, muällimlärniŋ bilim däriҗisi qandaq bolsa, bilim berişniŋ süpitimu şundaq däriҗidä bolidu. Şundaq ekän, oqutuşniŋ nätiҗilirini yahşilaş üçün oqutuş җäriyanini puhtilaş täläp qilinidu.

Därväqä, hazir muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüşkä kšp kšŋül bšlünmäktä. Sävävi, 12 jilliq bilim beriş mäzmuniniŋ asasiy küçi — muällim. Demäk, här andaq väziyättä muällim häqiqiy mänasida bilim vä tärbiyä beridiğan märipät beğiniŋ bağvini bolup qelişi keräk. Äslidä muällimniŋ asasiy väzipisimu şu.

Yeŋi bilim beriş sistemisini šzläştürüş mähsitidä muällimlär «Pedagogikiliq maharät märkizi» җavapkärligi çäklängän yoldaşliği vä «Örleu» bilimni aşuruş institutlirida däriҗilik kurslardin štmäktä. Bu ularniŋ ayliq maaşiğimu täsir qilmaq: härbir däriҗä boyiçä muällimlärniŋ maaşi 30 payizdin 100 payizğiçä šsüşi qaraşturulğan.

Һazirqi zaman tälivi — härtäräplimä yetilgän häm äҗdatlardin miras qalğan bebaha bayliqlirimizğa varisliq qilidiğan şähsni şäkilländürüş. Uniŋ üçün tärbiyiçi-pedagogniŋ šzi härtäräplimä bilimlik, milliy pedagogikini boyiğa muҗässämläştürgän, oquğuçiniŋ qälbini çüşinidiğan boluşi tegiş. Rast, bügünki kündimu käspigä sadiq bolup, heliğiçä ämgigini maaş bilän ämäs, bälki şagirtliriniŋ süpiti bilän šlçävatqan ustazlar kšp.

Hulläs, yeŋilanğan programma paydiliqmu yaki «ävulardin qalmayli, moşulardin ozayli» degän boş avarigärçilikmu? Bu soalniŋ җavavini maarip sahasi hadimliriniŋ änçisigä qaldurayli. Һär halda mäzkür bilim beriş sistemisi muällimlärni häddidin ziyadä qäğäzvazliq bilän tärbiyäviy ähmiyiti yoq çarä-tädbirlärdin boşitip, ahirqi nätiҗigä hizmät qilidiğan bolidu degän ümüt bar.

Bälüşüş