Uyğur sinipliriniŋ därislik-qollanmiliri yetärlikmu?

0
502 ret oqıldı

Kšpçilikniŋ kšŋlidiki soal/ Şämşidin AYuPOV,«Uyğur avazi»/ Mana, yänä bir oquş jili başlandi. Mäktäplirimiz yaş ävlatqa qaytidin quçiğini açti. Hoşal qilidiğini, biyil oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärniŋ birinçi sinipiğa 1650 bala bardi.

Buniŋdin taşqiri kšpligän mäktäplärdä üç-tšrttin mäktäpaldi täyyarliq siniplirimu eçildi. Bu, älvättä, mäktäp muällimliri vä jut aktivistliri täripidin җamaätçilik arisida jürgüzülgän tinimsiz çüşändürüş, täşviqat işliriniŋ mevisidur. Biraq, “häp” degüzidiğini, yeŋi oquş jili başlinişi bilänla ata-anilarniŋ «Oquş quralliri yetişmäydu, uni nädin alimiz?», degän baş-uçi yoq soalliri, tovlaşliri yänä kšpiyişkä başlidi. Mäktäplirimizdä oquş quralliriniŋ yetişmäsliginiŋ buyrutmiğa bağliq ekänligi, ändi bäzi yetişmigän kitaplarni ata-anilar täripidin setiveliş mäsilisidä ularniŋ nahayiti passiv mävqädä boluşi häqqidä kšp eytildi, «Uyğur avazida» birnäççä  qetim yezildi.     Qayta täkitlisäk, oquş qurallirini çiqirişqa mäs°ul «Atamwra» vä «Mektep» näşriyatiniŋ rähbärligimu mäktäplär qançä oquş qurallirini buyrutsa, şunçä nusha ävätip beräläydiğanliğini qäyt qilmaqta. Demäk, bu yärdä äyip mäktäp mudirlirida, nahiyälik bilim beriş bšlümliridä boluvatidu. Yäni ular šz vaqtida haҗät oquş quralliriğa buyrutma bärmäydu degän sšz. Şundimu, bu qetim ata-anilar yänila Һšsnihät vä iş däptärliriniŋ yetişmäydiğanliği toğriliq gezit tähriratiğa qayta-qayta muraҗiät qilivatqanliqtin, biz bu mäsiliniŋ aq-qarisini biliş mähsitidä jumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär assotsiatsiyasiniŋ räisi Şavkät ÖMÄROVqa vä «Atamwra» näşriyati Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Malik MÄҺÄMDİNOVqa muraҗiät qilduq.

Şavkät ÖMÄROV:

— Biyilqi 1,2 vä 5, 7 siniplardiki yeŋilanğan bilim beriş mäzmuniğa beğişlanğan därisliklär — Nazarbaev äqliy mäktäpliri därislikliriniŋ tärҗimisi. Ularniŋ hämmisi täҗribä-sinaqlardin muvappäqiyätlik štkän. Därisliklär tšrt jilda bir qetim vä yetişmigänliri qoşumçä buyrutma bilän näşir qilinidu. Ötkän jili 1-siniplar yeŋilanğan bilim beriş mäzmuniğa kšçkän edi vä ularniŋ därislikliri bilän iş däptärliri yetärlik däriҗidä çiqirilğan. Oquş jili ayaqlaşqandin keyin barliq mäktäp mudirliri därisliklärgä buyrutma bärgän vaqitta 1-sinipniŋ iş däptärlirigä, nemişkidu, buyrutma berilmäy qalğan. Nahiyälik maarip bšlümi barliq därisliklärgä, qoşumçä iş däptärlirigä, ägär birinçi sinip baliliri kšp kälsä, qoşumçä därislikkä buyrutmilarni qobul qiliş keräk edi. Biraq avgust eyiniŋ otturiliri birinçi sinipniŋ iş däptärliriniŋ basmihanida besilmiğinidin hävär tapqan Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär assotsiatsiyasi Bilim vä pän ministrligi vä vilayätlik bilim beriş departamenti bilän alaqä bağlap, mäsilini iҗabiy häl qildi. Eniğiraği, 1500 nusha Һšsnihät vä iş däptärliri yeqin-arida basmihanidin çiqirilidiğan boldi

Malik MÄҺÄMDİNOV: Һär yeŋi oquş jili harpisida tähriratimiz bilän alaqilişip, qädäm täşrip qilğuçilar käskin kšpiyip ketidu.  Bu helä jillardin beri räsmiy än°änigä aylinip qaldi. Ularniŋ soali birla: Һšsnihät vä iş däptärliri çiqtimu yaki ularni qäyärdin elişqa bolidu? Bu häqtä qärällik näşirlärdä yüz märtä yezilip, çoŋ-kiçik jiğin-mäҗlislärdä kürmiŋ qetim eytilğan bolsimu, mäzkür mäsilä haman kün tärtividin çüşmäy kelivatmaqta. “Uyğur avazi” gezitiniŋ moşu jilniŋ 24-avgust sanida “Mektep” näşriyati Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Rähmätҗan Ğoҗambärdievniŋ “Ana tiliŋ aman bolsa — armanliriŋ qanatlinar” särlävhilik maqalisi elan qilinip, uniŋda uşbu mäsililär helä ätrapliq yorutulğan edi. Ändi kšpçilikniŋ, bolupmu milliy maaripimiz җankšyärliriniŋ bu muraҗiiti juqurida zikir qilinğan maqalidin behävär ekänligidin dalalät beridu. Alahidä täkitläş keräkki, härqandaq näşriyat šz mähsulati heridariniŋ nurğun boluşiğa mänpiyätdar. Bizmu bu җähättin istisna ämäs. Tiraj oquş jili başlanğanda ämäs, äksiçä, novättiki oquş jili ayaqlaşqanda şäkillinidu, yäni aprel'-may aylirida keyinki jilniŋ ğemini qiliş lazim. Nahiyälär mäktäplärdin kelip çüşkän buyrutmilarni vilayätkä yollaydu. Andin җumhuriyätkä. Şäkillängän tiraj asasida därislik vä oqutuş-metodikiliq komplekslar näşir qilinidu. Buyrutma yoq, demäk, oquş quralliri bolmaydu. Ävu bir jili milliy mäktäplirimiz paaliyät elip berivatqan bir nahiyädä tarih därisligigä 14, matematikiğa 20 danä buyrutma kälgänligi saha mutähässisliriniŋ heli yadida. Öz-šzidin çüşinişlikki, mundaq “altun tirajni” heçbir näşriyat qobul qilmaydu.  Buni mäktäplirimiz mämuriyiti yahşi bilidu. Şuŋlaşqa “buyrutma berivättuq, iş tamam” däp oltirişqa mutlaq bolmaydu. Bu mäsiligä mäs°ul ämäldarlardin davamliq işniŋ derigini elip turuş keräk

Bälüşüş