“Qiziqkänsän, aka!”

0
567 ret oqıldı

Alimni äsläp/ İvrayim BARATOV, “Uyğur avazi”/ Äşu җudaliqtin keyin, mana, aridin 40 kün štti. Һä, şu küni aŋliğan şum hävärgä helikäm işängüm kälmäydu. Bir kšrüpla häm akam, häm ağinäm, häm sirdaş-muŋdişimğa aylanğan yeza egiligi pänliriniŋ doktori, professor Nurlan Abduҗelil oğli Älahunovniŋ tuyuqsiz häm bemäzgil vapat boluşi, uni tonuydiğanlarniŋ hämmisini “häp” degüzdi. Bügün äşu “häpni” alidiğan qaça yoq. Çünki ändi uniŋ päqät huş muamilisini, häzil-çaqçaqqa tolup-taşqan, biraq ästärlik gäp-sšzlirinila äsläymiz; zilva boyiğa bäk yarişidiğan kšynäk-kostyumliri tehimu sšlätlik qilip turidiğan qiyapitini kšrmäymiz; päqät šzigä has ahaŋda “qiziqkänsän” däp başlaydiğan sšhbitini aŋlimaymiz.

Bizniŋ tonuşluğimizmu äşu “qiziqkänsändin” başlanğan edi. Hatalaşmisam, 2007-jili bolsa keräk, işta oltirattim, telefon җiriŋlap kätti. Nogäyni kštärsäm, maŋa tamamän natonuş biri “qiziqkänsän” ibarisini yağdurup, eğiz-eğiziğa tägmäy sšzläpla kätti. Qisqiçä eytsam, u yaq meniŋ anda-munda yazğanlirimni qaldurmay oquydekänu, ändi u doktorluq dissertatsiyasini utuqluq yaqlisa, män hätta uni täbrikläpmu qoymidimmiş. Natonuşumniŋ mundaq muamilisidin keyin, älvättä, meniŋda uniŋ bilän uçrişip, yeqindin tonuşuş istigi päyda bolğan edi.

Biz şu künila uçraştuq. Çehridin — mehrivanliq, kšzqarişidin — bilimdanliq, gäp-sšzidin — kämtarliq, meŋiş-turuşidin — mädäniyätlik, çaqçaq-häzilidin huşhoyluq “mana män!” däp tškülüpla turidu. Qisqisi, yeqindin tonuştuq. Şu küni Nurlan aka gäpara meniŋ eytqan bir sšzümgä etiraz bildürgän halda “qiziqkänsän, sän çoŋ alim bilän oltirisän, җumu!” degini helimu yadimda.

Һäqiqätänmu, şundaq ekän. Uni keyiniräk uqup-bildim. Һätta uniŋ “pän doktori” degän ilmiy däriҗä alğanliği toğriliq “Selen ändi tepişmaq ämäs” degän mavzuda maqalä yazğinimdimu ançila etivar berip kätmigän ekänmän. Bolmisa, selen — adättiki himiyaviy element bolup, u oğiliq madda hesaplinatti. Biraq näq Nurlan akiniŋ kšpjilliq täҗribisi tüpäyli, uniŋ organizmda turaqliq yüz berip turidiğan madda almişiş җäriyanida çoŋ rol' oynaydiğanliği mälum boldi. Bu ilim-pän ähli arisida çoŋ qiziqiş hasil qilip, Nurlan Abduҗelil oğlini alämgä tonutti. Sšzümizniŋ ispati şuki, uniŋğa Rossiya, Germaniya, Uluq Britaniya, Şveytsariya, Bel'giya ohşaş başqimu dšlätlärniŋ çoŋ aliy oquş orunliridin studentlar aldida näq selen toğriliq lektsiya oquşi üçün kälgän täklipnamilärdur. Rast, Nurlan aka ularniŋ hämmisigä barmidi, barğan yeridin bolsa, tehimu qanatlinip qaytti.

Ävu jili u äşundaq säpärlärniŋ biridin oŋayla yaltiyip qaldi. Sävävini sorisam, “qiziqkänsän, män çaqirğan yärgä bariveridiğan ärzän alim ämäs” däp häzil arilaş eytqan sšzidä ämäliy häqiqät bar edi. U häqiqätni märhumniŋ däpin märasimiğa jiğilğan qazaqniŋ nä-nä ataqliq alimliriniŋ nahayiti kšp bolğanliğidin yänä bir qetim kšrdüm. Matäm mitingisida, andin näzir üstidä ularniŋ lävzidin çiqqan moşu ibarilärni untuş täs:

“Män Nurlan bilän Yeza egiligi institutida billä oqudum. Uniŋ diplomluq işi “namzatliq dissertatsiyagä baravär” däp etirap qilinğanliğini yahşi bilimän. Däl şundaq boldi. 1992-jili äşu işi, u “Çarviçiliqni mehanikilaşturuş vä elektrifikatsiyaläş” kafedrisida oqutquçi bolup işlävetipla, yeza egiligi pänliriniŋ namziti ataldi”.

“1996 — 2005-jilliri Nurlan “Qazaqstan regionliri boyiçä yeza egiligi mähsulatlirini saqlaş, qayta işläş, işläpçiqirişni ilmiy asasta yüksäldürüş” dšlät programmisiğa rähbärlik qilğan alim”.

“U bizniŋ kafedra boyiçä, “Agroinjenerliq sistemilar maşiniliri vä җäriyanlar” mutähässisligi boyiçä professor ilmiy unvaniğa birinçi bolup erişti”.

“Män monu bir vaqiäni äsläp štüşni toğra kšüvatimän: 2008-jili Nurlan Älahunov Qazaqstandiki membran vä membranliq tehnologiyalär sahasi boyiçä äŋ ataqliq mutähässis süpitidä Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrligi “Adämlärniŋ vä hayvanlarniŋ fiziologiyasi” ilmiy-tätqiqat institutiniŋ Biologiyalik membranlar laboratoriyasigä Baş ilmiy hadim süpitidä täklip qilinğanda, helä-helimiz qizğinip qariğan eduq. Һäqiqitini eytqanda, bizniŋ qolumizdin kälmigän işniŋ hšddisidin Nurlan utuqluq çiqqan edi”.

Juqurida eytilğan pikirlärni aŋliğanda Nurlan akidäk çoŋ alim bilän yeqindin arilaşqanliğim, ilpätçilik qilğanliğim üçün pähirlinip kättim, biraq elimizniŋ ilim-pän ähli toluq etirap qilğan adimimizdin bäkmu ätigän ayrilip qalğanliğimiz җeniŋğa patidu.

Nurlan Abduҗelil oğli Älahunov, 1952-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Çarin yezisida tuğuldi. Ottura mäktäpni tamamliğandin keyin Almuta Yeza egiligi institutiğa oquşqa çüşüp, uni “İnjener-mehanik” mutähässisligi boyiçä tamamlidi. Andin yollanma bilän Almuta zooveterenariya institutiğa kelip, “Umuminjenerliq pänlär” kafedrisida oqutquçiliq qildi. Özi oquğan institut bilän ämgäk paaliyitini başliğan institut biriktürülüp, Qazaq milliy agrar universiteti qurulğandin keyin, uniŋ ilmiy paaliyiti mäzkür aliy bilim därgahida davamlaşti. Birnäççä monografiya, yüzdin oşuq ilmiy maqalä, 150 käşpiyat bilän ratsionalizatorluq täklipniŋ muällipi, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän käşpiyatçisi, “Quality innovation” häliqara konkursniŋ ğalibi (Çehiya) — alim Nurlan Älahunovniŋ ilmiy paaliyitiniŋ päqät birla misqalidur.

Mälumki, elimizdä här jili “Jıldıŋ sapalı innovatsiyası” däp atilidiğan konkurs štidu. Ötkän jili Nurlan Älahunov moşu konkursta ğalip çiqti vä, eytiş keräkki, duniya alimlirini šziniŋ innovatsiyalik täklivi bilän häyran qaldurdi. Uniŋ yeŋiliği mundaq: Almuta — Qazaqstandiki ekologiyalik җähättin äŋ paskina şähärlärniŋ arisida birinçi orunda turidu vä duniyadiki ekologiyalik җähättin äŋ paskina 50 şähärniŋ tizimiğa kiridu. Mana moşu җiddiy mäsilini häl qilişniŋ amalini Nurlan Älahunov oylap tapti, u — ziyanliq qalduqlarni süzüvalidiğan sistemisi bar aerodinamikiliq trubilar. Ularni imarätlärniŋ çedirliriğa, koçilarniŋ qiyilişliriğa ornitişqa bolidu. Bu trubilar tävlügigä tohtalsiz 24 saat işläydu vä heçqandaq energiyani täläp qilmaydu.

Bu innovatsiyalik layihini Evropiniŋ birnäççä dšliti qobul qilmaqçi. Az künlärdin keyin Nurlan Älahunov moşu layihisi bilän Amerikiğa atlanmaqçi edi. Muhitniŋ u täripidiki alimlar bu layihigä alahidä qiziqiş bilän qaraydekän. Biraq Amerikiğa ändi alimniŋ šzi ämäs, uniŋ käşpiyati baridu, halas. Şuŋlaşqa içiŋ kšygän halda mundaq degüm kelilu: “Qiziqkänsän, aka! Utuqliriŋdin bähirlinidiğan bir çağda u duniyağa şunçä aldirap kätkiniŋni qara…”.

İnsan qädri

Qerindişimdin ätigän ayrilip qaldim

Şu küni ikkimiz telefon arqiliq sšzläştuq. «Bügün apamniŋ yenida qonimän», dedi u. «Çoŋ apamğa salam eyt», dedim män.

Ätisi ätigänligi şum hävär käldi: «Nurlan şu yatqan petiçä mäŋgügä uhlap qaldi…».

Asman šrülüp çüşüp, yär düm kšmirilgändäk boldi. Jiğliduq, qahşiduq, 92 yaşqa kirgän çoŋ apam Çolpanniŋ «balam» däp tovliğan därt-päriyadini insan balisiğa bärmisun.

Nurlan bilän arimiz bari-yoqi bir jil. Bir jutta tuğulduq, bir mäktäptä oquduq, studentliq jillarnimu billä štküzduq. U — çoŋ dadamniŋ inisi Abduҗelilniŋ ikkinçi oğli, män — çoŋ dadamniŋ inisi Avakriniŋ tunҗisi. Yeqin qerindaşlardin bolğaçqimu yaki šzämniŋ hahişimu bilmäymän, män uni «aka» dättim. U maŋa «inim» däp muraҗiät qilatti. Biz bir-birimizgä şundaq içäkişip kätkän eduqki, hämmä bizgä zoqlinip qaratti.

Ötkändä kiçik apimiz Nurvanäm Älahunovaniŋ 80 yaşliq tävälludiğa beğişlanğan ziyapättä çoŋ-kiçik Älahunovlarniŋ hämmisi degidäk jiğildi. Nurlan akam, huddi ular bilän hoşlaşqandäk, bir-birläp kšrüşüp, hämmisi bilän alaytän-alaytän sürätkä çüşti, siliq muamilisi vä huş çaqçiği bilän hämmimizni yänä bir qetim qayil qilip, ziyapätniŋ kšŋüllük štüşigä zämin bolğan edi.

Akam Nurlan Abduҗelil oğli šz sahasiniŋ yetük mutähässisi süpitidä käŋ ammiğa mälum bolsimu, kerilip kätmidi, mahtinip sšzläşni bilmidi. Birla misal kältüräy, märhum «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ratsionalizatori» atiğiğa erişkändä, ättäy täbrikläp bardim. «Bu meniŋ üçün adättiki närsä boluşi keräk. Çünki män on jildin beri Qazaqstanda ratsionalizatorlar arisidiki reyting boyiçä turaqliq onluqniŋ qataridin çüşmäy kelivatimän» däp, huddi heçnärsä yüz bärmigändäk, külümsiräş bilänla çäklängän edi.

Һä, uniŋ üçün ilim-pän hämmidin üstün turdi. Oquş, üginiş, izdinişni heç untumidi, män oylaymän, näq şuŋlaşqa šzi oqutquçiliq qilğan Qazaq milliy agrar universitetida, šz sahasidiki alim-mutähässislär arisida abroy-inaviti nahayiti juquri boldi. Amma, täğdirniŋ yazmişi şundaq ekän, äynä şundaq hämmä etirap qilğan alim akamdin bäkmu ätigän ayrilip qaldim.

Sultan ÄLAHUNOV.

Bälüşüş