«Kaşila bolma, män uruşta!»

0
433 ret oqıldı

Bügünki kün kšrünüşliri/ Sabiräm ÄNVÄROVA, «Uyğur avazi»/ Yoşuridiğini yoq, hazir mäktäp yeşiğiçä bolğan balilar yeziş-sizişni bilmisimu, komp'yuter vä yanfonni paydilinişni yahşi bilidu. Täräqqiyat eqimi tez sür°ättä yezilarğimu yätti.

İnimniŋ yanfonini quvätläşkä qoyup, uni oynap oltarğinini bayqidim. Uniŋ oyunğa kirişip kätkini şunçilikki, meniŋ qarap turğinimnimu bayqimidi. Bar zehni — yanfonda. Displeydin kšzini alar ämäs. Һätta uni çaqirsammu, qarap qoymidi. «Qiziq, şunçivala berilip oyniğidäk qandaq oyundu u?» degän oyda yeniğa kelip, bir päs qarap turdum. Meniŋ soal näzäridä baqqinimni çüşängän inim, män eğiz açqiçä: «Һädä, kaşila bolma, män uruşta» däp qisqila җavap bärdi. «Tovva!», dedim içimdin. Demäk, bayatin beri u oyunniŋ içidä etiş-çepiş bilän bänt boluvetiptu. «Män huҗumğa çiqip, düşmänlirimni yeŋip, šz territoriyamni käŋäytivaldim. Nurğun äskär vä kšp ahça jiğdim» däp, huddi hayatta çoŋ bir utuq qazanğandäk, hursän bolmaqta.

Yatsa-tursa yanfonni qolidin taşlimaydiğan balilarğa ätrapida yüz berivatqan hadisilärdin kšrä, yanfon içidiki hayat qiziğiraq ohşaydu. Gšdäklärniŋ oy-hiyalini oğiliğan oyunlar, ularniŋ җämiyät bilän bolğan alaqisini suslitipla qoymastin, müҗäz-hulqiğa sälbiy täsirini täkküzmäktä. Alimlarniŋ täҗribisigä asaslansaq, etiş-çepiş, soquş qatarliq oyunlar balilarniŋ psihologiyasini buzidekän. Aqivättä, mundaq oyunlar pärzändiŋizni terikkäk, kälsä-kälmäs ränҗiydiğan, päqät šziniŋkini rast däydiğan, rähimsiz, qopal boluşqa tärbiyiläydu.

«Bala kšrginini qilidu» demäkçi, kiçigidin urup-soquş qatarliq oyunlarni oynap çoŋ bolğan ävlatniŋ keläçigidin nemä kütüşkä bolidu?.. Yoşuridiğini yoq, hätta şu İnternettiki oyunlardin “zähärlängän” šsmürlär šz šmrini nabut qilivatidu. Därhäqiqät, İnternet oyunliri bizniŋ milliy ädäp-ählaqimizğa muvapiq kälmäydu. Toğrisini eytsaq, komp'yuter, yanfondiki oyunlar ävlat tärbiyisigä sälbiy täsirini yätküzüpla qoymay, pütünsürük millät täğdirigä palta çapmaqta. Toğra, keläçäk – yaşlarniŋ qolida. Lekin ävlat tärbiyisiniŋ çoŋlarğa bağliq ekänliginimu untumiğinimiz ävzäl.

Yänä bir problema — komp'yuter vä yanfondiki oyunlar oquğuçilarniŋ bilim däriҗisini tšvänlitivatidu. Alimlar birnäççä qetim täҗribä jürgüzgändin keyin äynä şundaq hulasigä kälgän. Şundaq täҗribilärniŋ birigä 5,5 miŋğa yeqin oquğuçi qatnaşqan. Nätiҗidä tävlügigä 1 saattin oşuq kom'yuterda oyun oyniğan oquğuçiniŋ ästä saqlaş qabiliyiti naçarliğan. Boş vaqtini İnternetqa särip qilğan šsmürlärniŋ oquşqa degän ihlasi tšvänligän. Ändi ata-aniniŋ nazaritidin sirt qelip, İnternetqa häddidin ziyadä bağlanğan balilarniŋ içimlik istimal qiliş, tamaka çekiş, hätta adäm šltürüş qatarliq ziyanliq häm hovupluq adätlärgä yol qoyidiğanliği eniqlanğan.

Rast, yeŋi zaman tehnologiyaliri täräqqiyatniŋ açquçiğa aylandi. Amma tayaqniŋ bir uçi yänila insaniy hislätlirimiz bilän milliy qädriyätlirimizgä kelip tägmäktä. «HHİ äsir därdi» däp nam alğan bu «kesäldin»  hali boluşniŋ yoli barmu-yoqmu, zadi?! Bar! Uniŋdin birätola qutuluşniŋ birdin-bir yoli — ata-anilarniŋ pärzäntlirigä bolğan muhäbbiti bilän billä nazaritidin ibarättur.

Bälüşüş