Peşqädäm ustazlarni untumayli

0
343 ret oqıldı

Män maarip sahasida kšp işlidim, nurğunliğan ustazlar bilän käsipdaş boldum. Şuŋlaşqa mäyräm harpisida muällimlär häqqidä bäzi pikirlärni otturiğa taşliğim käldi. Biz ilgiri muällimni mäktäp hoylisida ämäs, koçida, hätta başqa iş orunlirida kšrsäk, ular yenimizdin štüp kätkiçä häykäldäk qetip turattuq. Һä, bügünçu? «Bala hoquqi» degän qanun bar. Oquğuçiğa qapaq türüp, avaz kštirip sšzlisäŋ boldi, ata-anisi muällim bilän qoşup mäktäpni zil-zilğa kältüridu. Biz şundaqla šz vaqtida muällimniŋ tayiğinimu yeduq. Äşu tayaq bizgä «dora» edi.

Moysäpitlär dua bärgändä «Ustaz bol!», «Muällim bol!» däydiğan. Һä, hazir ayrim ata-anilar balisiniŋ bäŋvaşliğini bilip tursimu, uni yaqlap, muällimni datlap sšzläydiğan boldi. Älvättä, ata-anisi dästihan beşida muällimlärni yamanlavatsa, u bala muällimni qandaq hšrmät qilsun.

Yoşuridiğini yoq, bügünki muällimniŋ işi helä eğirlaşti. Yeŋilanğan bilim programmilirini šzläştürüş vä uni oquğuçiniŋ qälbigä siŋdürüş oŋayğa çüşüvatqini yoq. Mäktäplärni täkşürüp yetip kelidiğanlarmu muällimniŋ abroy-inavitini kštirişniŋ orniğa, tšvänlitişkä mayiliraq.

Yänä bir täkitläp ketidiğan närsä, җämiyätlik işlar, härhil çarä-tädbirlär oquğuçilar bilän muällimlärsiz štmäydiğan boldi. Bu işlarniŋ uniŋsizmu muällimlärniŋ oyini onğa, säviyäsini sanğa bšlmäktä.

Yeşim yätmişkä yätsimu, bilim bärgän ustazlirimni moşu küngiçä ästin çiqarğan ämäsmän. Sizmu şundaq oyda boluŋ, qädirlik gezithan! Muällimniŋ abroy-inavitini kštirip, hšrmitini qiliş härbirimizniŋ muqäddäs pärzidur.

Hudavädi MÄҢSÜROV, peşqädäm ustaz, Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini.

Bälüşüş