Bilim beğiniŋ bağvini

0
392 ret oqıldı

1-oktyabr' – muällimlär küni/ Qaraturuq yezisidiki A.Sattarov namidiki ottura mäktäptä uzun jillar ästaidil ämgäk qilip, päqät oquğuçilarniŋla ämäs, bälki käsipdaşliri bilän jutdaşliriniŋ hšrmät-ehtiramiğa sazavär bolğan ustazlarniŋ biri – başlanğuç sinip muällimi, maarip älaçisi Rizvangül Asmieva. Bu künlärdä 70 yaşliğini qarşi elivatqan u hayatiniŋ täŋ yerimini bala tärbiyisidäk eğir, amma şäräplik käsipkä beğişlidi. Şuŋlaşqimu u bügün äŋ illiq sšzlärgä, juquri bahağa layiq insan.

Rizvangül Һezimahun qizi Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Ämgäk yezisida dehan Һezimahun vä Aqqiz Äsmievlarniŋ ailisidä duniyağa käldi. Rizvangül hädä baliliq dävrini äsläp mundaq däydu:

– Mäktäptä oqup jürgän çeğimdinla bizgä däris bärgän ustazlirimğa häväs bilän qarattim. Burunqi muällimlär qiyinçiliqni kšp kšrgänlärdin edi. Şuŋlaşqimu ular terikip-çeçilişni, balilarğa vaqiraşni bilmätti. Ustazlirimniŋ sävirlik bilän ilim vä hayat därislirini štküzüşi pütün vuҗudumni җälip qilivalatti. Män şularğa qarap: «Çoŋ bolğanda sšzsiz muällim bolimän» däp arman qilattim. Dostlirim bilän oyniğandimu, härdayim qolumğa qäläm tutuvelip, ularğa «muällimlik» qilattim.

Mana şu hildiki arzu-arman bilän 1965-jili mäktäpni tamamliğan Rizvangül Asmieva ikki jil Ämgäk yezisiniŋ mäktividä çoŋ pioner yetäkçisi bolup işläydu. Andin İşiktä pedagogikiliq uçiliöesiğa oquşqa çüşüp, uni muvappäqiyätlik tamamlaydu. Yaş ustaz yollanma bilän Çeläk nahiyäsigä qaraşliq Qaraturuq yezisiniŋ M.Kalinin namidiki ottura mäktivigä kelidu. 1969 — 1970-oquş jili ustazliq paaliyitini başliğan Rizvangül hädini mäktäpniŋ şu çağdiki mudiri, Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi Mähämät Mähsütov atiliq häm ustazliq mehri bilän qarşi alidu vä ta 2006-jilğiçä, yäni hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä işläydu.

Rizvangül Asmieva päqät oquş-tärbiyä işi bilänla çäklinip qalmay, yeza hayatiğimu paal arilişip, šzigä tapşurulğan väzipilärni adil orunlap, häliq hšrmitigä sazavär bolğan ustaz. Şuŋlaşqa ata-anilar uniŋ kämtarliğini vä ämgäktiki täläpçanliği bilän insaniy hislitini mämnuniyät bilän tilğa elip, başqilarğa ülgä qilip kšrsitidu. U yaş ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläşkimu alahidä kšŋül bšlidu. Ustazniŋ ästaidil ämgigi munasip bahalinip, nurğunliğan Pähriy yarliqlar, täşäkkürnamilär bilän mukapatlinidu. Җümlidin 1985-jili Rizvangül hädä Qazaqstan SSR Aliy Keŋişiniŋ Pähriy yarliğini elişqa sazavär bolidu. Keyinki jili «Qazaqstan maaripiniŋ älaçisi» atilidu.

Buniŋdin 48 jil burun uçiliöeni tamamlap, Qaraturuqqa iş babi bilän kälgän Rizvangül Һezimahun qizi moşu juttin šmürlük bähtini tapti. Qaraturuqluq Tohtahun İminov bilän ailä qurup, Dilmurat, Ravil' vä Aidäm isimliq üç pärzäntni duniyağa äkäldi.

Biz, Rizvangül hädiniŋ käsipdaşliri, şagirtliri vä jutdaşliri uni 70 jilliq tävälludi bilän qizğin täbrikläp, mustähkäm salamätlik vä uzaq šmür tiläymiz.

Büvinur ĞOҖAMBÄRDİEVA, A.Sattarov namidiki ottura mäktäpniŋ muällimi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş