Atamniŋ izi bilän maŋdim

0
960 ret oqıldı

Pärzänt ata häqqidä/ Män härqetim tuğulup šskän jutum A.Rozibaqiev namidiki mäktäpniŋ yenidin štkinimdä, därhal oquğuçiliq dävrim yadimğa çüşidu. Hiyalimda qaytidinla oquğuçi bolup qalimändä, bilim bärgän ustazlirimni äsläymän. Ustaz demäkçi, meniŋ atammu moşu bilim därgahida tarih pänidin däris berip, yüzligän şagirtlarni hayat qoyniğa uçum qilğanlarniŋ biri. U meniŋ bala tärbiyiläştäk şäräplik bu uluq käsipni tallavelişimğimu säväpkar bolğan edi. Şu tüpäyli meni Yarkänt şähiridiki Panfilov pedagogika uçiliöesiğa (hazirqi Yarkänt gumanitarliq tehnikiliq kolledji) elip kälgän edi. Һazir oylisam, dadam rämiti šziniŋ uzun jilliq täҗribisigä tayinip, meniŋ hayat yolumni bälgüläpla qoymay, qandaq qilğanda käspiy ustaz bolup yetilişimnimu bilgän ekän. Şu tüpäyli mänmu atam ohşaş ustaz boldum.

Märhum atam Nurjan Olataev Narinqol nahiyäsidiki Sümbä yezisida kšpbaliliq ailidä duniyağa kälgän. U ikki yaşqa tola-tolmay atisidin ayrilip, anisiniŋ tärbiyisidä šsidu.

— Uluq Vätän uruşi başlanğanda män altä yaşta edim. U çağlarda biz oyunniŋ ämäs, bälki qosaqniŋ ğemi bilän yaşiduq. Etiz-eriqni makanlap, küçimizniŋ yetişiçä ata-animizğa yardämlişättuq. Anam bilän billä işlävatqan qeri-çürilärdin “uruş” degän sšzni pat-pat aŋlattuq. Amma uniŋ mänasiğa çšküp kätmisäkmu, dähşätlik ekänligini çüşinättuq. Bu uruş toğrisida tarih pänidin oqup, uniŋ elimizgä qançilik dähşät elip kälgänligini, hanu-väyran qilğanliğini tehimu çoŋqur çüşänduq, — däydiğan dadam şu bir eğir künlärni äsläp.

Uruş tügäp, teçliq hayat başlinişi bilän šz täŋtuşliri bilän yezidiki mäktäpni tamamlap, Abay namidiki Qazaq pedagogika institutida eçilğan däsläpki uyğur bšlümigä oquşqa çüşidu. Uni 1960-jili muvappäqiyätlik tügitip, ämgäk paaliyitini ana jutidiki mäktäptin başlaydu. 1966-jili, ailä şaraitiğa bola, Yarkäntkä kšçüp kelidudä, Pänҗim yezisidiki ottura mäktäptä 1983-jilğiçä tarih pänidin däris bärdi. Atamniŋ ottuz jilğa yeqin ustazliq paaliyiti tarih pänidin ustaz boluştin başlinip, mäktäp mudiriğiçä davamlaşti.

Män härqetim ana jutumğa barğinimda, çoŋlardin käspigä sadiq ämgäk qilğan atam häqqidä kšpligän hatirilärni aŋlaymän. Atam bilän billä işligän käsipdaşliriniŋ illiq inkaslirini aŋlap, äynä şundaq insanniŋ pärzändi ekänligim bilän pähirlinip qalimän. Atam 1983-jili ilgärki Kalinin namidiki kolhoz käspiy ittipaq komitetiniŋ räisi bolup saylandi. U egiliktimu kolhozçilar bilän tez til tepişip, ularğa kšpligän şaraitlarni yaritişta mähsätçanliq bilän işlävatqan bir päyttä, yäni 1995-jili tuyuqsiz vapat boldi.

Mana yänä bir yeŋi oquş jili başlandi. Üç ay yaz boyi däm alğan şagirtlar ana mäktivigä käldi. Ularğa süpätlik bilim vä aŋliq tärbiyä beriş yolida ustazlar yänä iş-paliyitini başlap kätti. Män, här jildiqi aditim boyiçä, bu küni qerindaşlirim bilän atamniŋ qäbrigä güldästä qoyup, andin maŋa tälmürüp kütüvatqan şagirtlirimğa bilim beriştäk sšyümlük işimğa kirişimän …

İbadät OLATAEVA, Bilal Nazim namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş