Evolyutsiyalik täräqqiyat üçün ihtidar

145 ret oqıldı

Dšlätniŋ kšptilliqliği – bu evolyutsiyalik täräqqiyat üçün ihtidar. Astanağa jiğilğan Qazaqstan, Belarus', Qirğizstan, Rossiya, Özbäkstan, Hitay ekspertliri zamaniviy kšpmillätlik dšlätlärniŋ täräqqiy etiş alahidiliklirini muhakimä qilip, äynä şundaq pikirgä käldi.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ ilmiy-ekspertliq keŋişi häm Dšlät başquruş akademiyasiniŋ Märkiziy Aziya regionida millätlärara vä konfessiyalärara munasivätlärni üginiş märkizi täripidin uyuşturulğan mäzkür forum uniŋğa qatnaşquçilarğa alämşumullaşturuş dävridä grajdanliq ohşaşliqni şäkilländürüş täҗribisini filosofiyalik җähättin çüşinişni, şundaqla dšlätlär bilän җämiyätlärdä mädäniyätlärara dialogni küçäytiş boyiçä ämäliy tävsiyälärni işläpçiqişni täklip qildi.

– Konferentsiyamizniŋ mavzusi abstraktliq ilmiy harakterğa egä ämäs, uniŋ kün tärtivini hayatniŋ šzi bälgülidi. Һazir härhil mälumatlarğa qariğanda, duniyada türlük tillarda sšzläydiğan 5 – 7 miŋ millät bar. Dšlätlär sani bolsa, bari-yoqi 190din oşuğiraq. Şuŋlaşqa pütkül duniyadiki mämlikätlärniŋ besim kšpçiligi kšpmillätlik җämiyätlärni integratsiyaläş boyiçä šzliriniŋ milliy ülgilirini işläp çiqiş vä mädäniyätlär häm dinlar dialogini uyuşturuş zšrüriyitini hesapqa elip, täräqqiyat strategiyasini vuҗutqa kältürüşkä duç kelivatidu, – dedi QHA Räisiniŋ orunbasari – Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Darhan Mıŋbay.

QHA Räisiniŋ orunbasari Qazaqstanniŋ duniyada Nursultan Nazarbaevniŋ җämiyätlik razimänlik vä umummilliy birlik ülgisi süpitidä mälum bolğan nätiҗidarliq millätlärara vä konfessiyalärara säyasätni quruş täҗribisi toğriliq sšzläp bärdi. Darhan Mıŋbayniŋ täkitlişiçä, uniŋda BMT, EBҺT, Eİ vä İҺTT älliri qollap-quvätlävatqan häliqara printsiplar toluq äkis ätkän. Qazaqstanniŋ moşu sahadiki säyasiti şundaqla insan hoquqi sahasidiki häliqara ülgilärgä toluq mas kelidu, milliy däriҗidä bolsa, barliq millätlärniŋ hoquqlirini qanuniy җähättin täminläydiğan mähsus hoquq hšҗҗätliri qobul qilinğan. Mäsilän, Qazaqstanda milliy toplarniŋ šz tili vä mädäniyitini täräqqiy ätküzüşi üçün barliq şarait yaritildi, bu bolsa, alämşumul plandimu muhim ähmiyätkä egä, çünki YuNESKO mälumatliri boyiçä, hazir duniyadiki moҗut 7 miŋ tilniŋ 2,5 miŋdin oşuği yoqap ketiş hovupi girvigidä turidu.

QHA Räisiniŋ orunsabari hazirqi Qazaqstanniŋ barliq ihtisadiy, iҗtimaiy, säyasiy vä mäniviy җäriyanlirida milliy aspektniŋ moҗutluğini häm uniŋ dšlät hakimiyiti häm başquruş organliriniŋ paaliyitidä muhim rol' oynavatqanliğini täkitlidi. Buniŋda җämiyätlik razimänlik vä säyasiy turaqliq mämlikättä asas selip bärgüçi konstitutsiyalik printsiplar süpitidä bälgüländi, millätlärara vä konfessiyalärara razimänlikkä hilapliq qilidiğan härqandaq härikät konstitutsiyagä qarşi härikät bolup hesaplinidu.

– Biz ob°ektiv tarihiy realliq hesaplanğan Qazaqstanniŋ kšpmillätlikligini bizniŋ hazirqi şaraittiki ävzälligimiz däp hesaplaymiz, – däp tikitlidi Darhan Mıŋbay vä buniŋ şundaq ekänligini QHAniŋ Dšlät rähbiriniŋ Üçinçi yeŋilaş Mäktübini ämälgä aşuruşqa qatnişiş täҗribisiniŋ yarqin kšrsitivatqanliğini qoşumçä qildi.

Häliqara forumda sšzgä çiqqanlarmu ekspertlarmu kšpmillätlik җämiyätniŋ päqät mälum toqunuş tuğduridiğan ihtidariğila egä ämäs ekänligini, şundaqla uniŋ täräqqiyat üçün nadir imkaniyätlärni yaritidiğanliğini täkitläp štti. Mäsilän, Belorus dšlät mädäniyät vä sän°ät universitetiniŋ professori Marina Mojeyko türlük mädäniyätlär vä än°änilär šzara härikät qilivatqan җämiyätniŋ yeŋiliqlarni yaritip, alğa ilgiriläşkä qabil ekänligigä diqqät ağdurdi.

– Kšpmillätlik – bu problema ämäs. Bu, hämmidin aval, bizniŋ mämlikätlirigimizgä tarih hädiyä qilğan evolyutsiyalik ihtidar. Yahşi mädäniyätni vä härqandaq başqa evolyutsiyani päqät ikki amilla täminläläydu. Birinçidin, bir milliy käŋliktä türlük än°änilärniŋ moҗut boluşi, ikkinçidin, ularniŋ otturisida toqunuş päyda qilmaydiğan säyasiy ähvalni vuҗutqa kältürüş. Bu yosunda bizniŋ mämlikätlirimizniŋ, Qazaqstan vä Belarus'niŋ, ülgisini atap kšrsitişkä bolidu, çünki bizdä şundaq şarait yaritilğan, – dedi Marina Mojeyko.

Baş qoşuşta alimlar bilän ekspertlar šz älliriniŋ nätiҗidarliq millätlärara säyasätni vuҗutqa kältürüş sahasidiki täҗribisi bilän ortaqlaşti, kšpmillätlik җämiyätlärdä ohşaşliqni saqlap qelişniŋ alahidilikliri toğriliq pikir elişti, integratsiyalik җäriyanlarniŋ, diniy säviyäni šzgärtişniŋ mämlikätlär vä җämiyätlär täräqqiyatiğa qandaq täsir qilivatqanliğini qarap çiqti. Qazaqstan täşäbbus qilğan җämiyätlik aŋ-säviyäni yeŋilaşniŋ türlük aspektliri muhakimä qilindi. Alämşumullaşturuş vä duniyada yüz berivatqan җäriyanlar şaraitida yaşlar bilän işläş mäsililirigä alahidä diqqät bšlündi.

Darhan Mıŋbayniŋ täkitlişiçä, Qazaqstan uzundin buyan teçliq vä razimänlik täҗribisini häliqara mäydanda tärğip qilivatidu vä Astanada štkän mäzkür forum dšlitimizniŋ kšpmillätlik җämiyättiki hazirqi hovup-sinaqlarğa qarşi turuş mäsililiri boyiçä hämkarliqqa vä täҗribä almaşturuşqa täyyar ekänliginiŋ häm şuniŋğa intilivatqanliğiniŋ yänä bir ispatidur.