«Aziya ahaŋliri»

0
36 ret oqıldı

Mäşür SASİQOV,  «Uyğur avazi»/ Ötkän җümä küni Almuta şähiridiki Ä.Qasteev namidiki mirasgahta hälqimiz arisidin çiqqan talantliq rässam, Qirğiz Җumhuriyitigä hizmät kšrsätkän sän°ät ärbabi Täl°ät Mirrähimovniŋ yäkkä kšrgäzmisi eçildi. Şuniŋğa munasivätlik štküzülgän täntänidä bir top şähslär, җümlidin mirasgah mudiri Gül'mira Şalabaeva, Çaykovskiy namidiki muzıka uçiliöesiniŋ mudiri Birjan Hasanğali, Qirğiz Җumhuriyiti Jogorku Keneşiniŋ sabiq deputati Tursuntay Sälimov, «Attan, Qazaqstan» härikitiniŋ rähbiri Amantay qajı Asılbek, «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov vä uşbu kšrgäzminiŋ asasiy täşäbbuskari häm uyuşturğuçisi bolğan «Tiҗarätçilär vä Sanaätçilär yeza egiligi hadimliri» assotsiatsiyasiniŋ prezidenti Dilmurat Kuziev sšzgä çiqip, rässamniŋ iҗadiy paaliyitigä ätrapliq tohtaldi.

Mälumki, Täl°ät Mirrähimov tarihiy Vätinimizniŋ Ğulҗa täväsidä duniyağa kälgän. U kiçigidin täbiätkä vä şu gšzäl täbiät mänzirilirini räsim arqiliq täsvirläşkä aşiq bolup šsidu. Keyiniräk bu sahada bilim elip, asasän tuğulup šskän ana jutiniŋ täbiitini täsvirläp, uni sän°äthumar muhlislarğa yätküzüşkä intilidu. Şundaqla uzun jilliq iҗadiy paaliyitidä sizilğan härhil mavzulardiki ämgäkliri uniŋ ikkinçi vätinigä aylanğan Qirğizstandiki İssiqkšl vä Narin tağliri qatarliq mänzirilik җaylar bilän çämbärças bağliq. Şu tüpäyli Täl°ät Mirrähimovniŋ şiҗaätlik iҗadiy izdinişliri bädiligä kälgän ämgäklirigä mähliya muhlislirimu yetärlik ekän. Biz buni kšrgäzminiŋ eçiliş täntänisigä jiğilğan kšpçilikniŋ şu qädär nurğunliğidin eniq bayqiduq.

Bu kšrgäzmigä rässamniŋ atmişqa yeqin äsäri qoyuluptu. Rässamniŋ içki duniyasidin häm uniŋ talantidin dalalät beridiğan ämgäklirini kšpçilik hšzürliniş ilkidä tamaşä qildi. Täkitläş lazimki, Täl°ät Mirrähimov šz iҗadiyitidä asasän natyurmort janriğa alahidä kšŋül bšlidu. Älvättä, bu rässamniŋ başqa janrlardiki äsärliri tšvän däriҗidä degänlik ämäs. Äksiçä, uniŋ barliq janrlarni šz içigä alğan onliğan ämgäkliri Ottura Aziya dšlätliridin taşqiri jiraq çät ällärdä štkän çoŋ-çoŋ kšrgäzmilärdimu juquri bahalinip kälmäktä.

Älvättä, Täl°ät Mirrähimovniŋ härhil jillarda sizğan äsärliriniŋ härbirigä alahidä tohtiliş mümkin ämäs, amma ularniŋ härbiridä milliylikniŋ bar ekänligini eniq. Hoşna äldin qädäm täşrip qilğan rässamdin sšhbät elişqa aldiriğan ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ hadimliri az bolmidi. Ularniŋ arisida mänmu boldum.

— Täl°ät aka, rastini eytiş keräk, biz bu mirasgahta štkän kšpligän rässamlarniŋ kšrgäzmisigä pat-pat kelip turimiz. Amma, nemişkidu, bügün bu yärgä adämlär helila nurğun käptu. Buniŋ siri nemidä däp oylaysiz?

— Özäŋlar bilisilär, män yaş rässam ämäs. Yänä bir täräptin, šzämni mahtap qoyay, täҗribämmu yetärlik. Ändi, äŋ muhimi, buniŋ hämmisi moşu kšrgäzminiŋ «otidin kirip, süyidin çiqivatqan» inimiz Dilmurat Kuzievniŋ äҗri däp oylaymän. Äynä şundaq millätpärvär vä sän°ätniŋ qädrini bilidiğan insanlarniŋ täşäbbusi bilän bügün kšpçilik meniŋ äsärlirim bilän tonuşuş häm bähirliniş pursitigä egä boluvatidu. Pursättin paydilinip, moşundaq çoŋ kšrgäzmini uyuşturuşqa yardämläşkän Dilmurat bilän «Kapçigay Him Montaj» kompaniyasiniŋ mudiri Rişat İmrämzievqa vä Turğanҗan Mahmudovqa minnätdarliğimni izhar qilimän.

— Siz näq hazir iҗadiyitiŋizdä asasän qaysi mavzularğa muraҗiät qilivatisiz?

— Yaş yätkänsiri ana jutni kinäydiğan ohşaysän. Keyinki vaqitlarda kšpiräk ana-topraqqa munasivätlik ämgäklär üstidä işläş maŋa rahät beğişlaydu. Bolupmu meni uniŋ täbiiti bilän adämliriniŋ turmuş-tirikçiligi bäkmu qiziqturidu. Buniŋdin taşqiri, umumän, duniyadiki yeŋiliqlar vä izi qalğan qedimiy dävir häqqidä räsim sizsam qaytidin tuğulğandäk bolup qalimän.

—            Sšhbitiŋizgä rähmät!