Qazaqstan Җumhuriyiti Prem'er-Ministriniŋ bildürüşi

0
38 ret oqıldı

Biyil 7-oktyabr'dä Qirğiz Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Almazbek Atambaev Qazaqstanniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ ayrim aspektliriğa munasivätlik orunsiz, şundaqla ikki mämlikätniŋ šzara dostluq munasivätlirigä nuqsan kältüridiğan birqatar bildürüşlärni qildi.

 

Qirğiz Җumhuriyiti bilän ikkitäräplimä munasivätlärni täräqqiy ätküzüş yoliğa sadiq ekänligimizni tästiqläp, Qirğizstan Prezidentiniŋ saylam aldidiki mähsätlärdä qilğan җavapkärsiz, ämäliyatta iğvagärlik vä sahta pikirliriniŋ mämlikätlirimiz otturisida äsirlär mabaynida qeliplaşqan šzara yardäm vä dostluq tügünlirigä nuqsan kältürmäydiğanliğiğa işinimän.

Äynä şuniŋğa bağliq män qirğiz җamaätçiligini Qazaqstanniŋ real ihtisadiy täräqqiyati toğriliq hävärdar qiliş qarariğa käldim.

Mustäqillik jillirida bizniŋ ihtisat 20 hässä šsti. 2012-jili Qazaqstan duniyaniŋ äŋ riqabätkä qabil  50 ihtisadiniŋ qatariğa kirdi.

Mämlikättä küçlük milliy biznes vuҗutqa käldi. Duniyaviy bankniŋ Doing Business reytingida Qazaqstan 35-orunni egiläydu. Bügünki taŋda 1,3 million tiҗarät qurulumi pütkül milliy bayliqniŋ j qismini işläp çiqirivatidu.

Päqät keyinki 10 jildila Dšlät industrial-innovatsiyalik programmisi dairisidä avtomobil', lokomotiv, vagonlar, vertoletlar vä başqa kšpligän mähsulat çiqiridiğan miŋdin oşuq yeŋi işläpçiqiriş orunliri selindi. Elimizdä ilgiri heçqaçan işläp çiqirilmiğan mähsulatniŋ yeŋi 500 türini çiqiriş šzläştürüldi.

Transport infraqurulumi miqiyasliq yeŋilinivatidu. 25 jilda 10 miŋ kilometrdin oşuq avtomobil' yoli selindi vä rekonstruktsiya qilindi. Yeqinqi jillarda buniŋğa qoşumçä uzunluği 8 000 kilometrdin oşuq avtomobil' yolliriniŋ tarmiği yeŋilinidu.

Biz uzunluği 2 800 kilometr bolğan Ğärbiy Evropa – Ğärbiy Hitay qit°älärara magistral'niŋ qazaqstanliq uçastkisiniŋ quruluşini toluq tamamliduq. 2,5 miŋ kilometrdin oşuq yeŋi tšmür yoli selindi.

Aqtav deŋiz portiniŋ infraqurulumi kompleksliq yeŋilandi. Qurıq yeŋi deŋiz sal porti selindi. Kaspiydiki deŋiz portliriniŋ umumiy štküzüş quviti 26 million tonniğiçä yätti. Һär jili yeŋi aeroportlar vä tšmür yol vokzalliri paydilinişqa berilivatidu.

Mustäqillik jillirida Qazaqstan 120 million kvadrat metr turuşluq šy selip, 1,1 milliondin oşuq qazaqstanliq ailini pätirlär bilän täminlidi.

Päqät 2017-jilniŋ 8 eyidila «Nwrlı jer» dšlät programmisi dairisidä 6,9 million kvadrat metr yeŋi turuşluq šy paydilinişqa berildi. Җümlidin 18,3 miŋ ayrim šy selindi. 61 miŋdin oşuq qazaqstanliq ailä turuşluq šy şaraitini yahşilidi.

Turuşluq šy quruluşi aktiv täräqqiy etivatidu. Päqät biyilla 10,1 million kvadrat metr yeŋi šy paydilinişqa berilidu.

Mämlikättä iҗtimaiy infraqurulum aktiv täräqqiy etivatidu. 1,3 miŋdin oşuq yeŋi ağriqhana vä şipahana, 500 yeŋi balilar bağçisi vä 1,4 miŋ mäktäp selindi.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev täşäbbuskar bolğan «Bolaşaq» programmisi boyiçä mämlikätniŋ 12,5 miŋdin oşuq yaş grajdini 35 mämlikätniŋ 200 äŋ ilğar duniyaviy  aliy oquş ornida bilim aldi.

Keyinki 15 jilda Qazaqstanda ottura iş häqqi vä pensiya miqdari 10 hässidin oşuq šsti.

Häliqara pensiya vä iҗtimaiy fondlar assotsiatsiyasiniŋ räsmiy mälumatliriğa qariğanda, Qazaqstandiki pensiyalärniŋ äŋ az vä ottura miqdari Qirğizstandikigä qariğanda nisbätän 5 vä 3 hässä juquri.

Elimizdä ottura hayat käçürüş uzaqliği 72,3 yaşqiçä kšpäydi.

Hizmätlär tarifliriğa kälsäk, şuni täkitligüm keliduki, hazirqi vaqitta Qazaqstanda täbiiy monopoliyalär vä istimalçilar sub°ektliri mänpiyätliriniŋ baravär boluşini täminläşni hesapqa elip, asasiy fondlarni yeŋilaşqa vä zamaniviylaşturuşqa qaritilğan yeŋi model' ämälgä aşuruluvatidu. Buniŋda su elektr stantsiyaliri çiqiridiğan elektr energiyasigä tariflar yär asti qezilmilirini paydiliniş arqiliq elinidiğan energiya mänbäliridin tšvän ekänligi oçuq kšrüp turidu.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ strategiyalik täsävvurini ämälgä aşurğan halda biz yeŋi paytäht – Astanani bärpa qilduq. Paytähtni täräqqiy ätküzüşkä 50 milliard dollardin oşuq investitsiya җälip qilindi. Һazir Astana ahalisi 1 million turğundin eşip kätti.

Biyil Astanada pütkül MDҺda däsläpki qetim «Keläçäk energiyasi» mavzusida «EKSPO-2017» Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmä štküzüldi. Uniŋğa 115 dšlät vä 22 häliqara täşkilat qatnaşti. Kšrgäzmä štküzülgän vaqitta uni 4 millionğa yeqin turist ziyarät qildi.

Dšlätniŋ ihtisadiy qudriti, turaqliqliği, qolayliq investitsiyalik ähval tüpäyli Qazaqstan ihtisadiniŋ barliq sektorlirida çoŋ transmilliy korporatsiyalär işlävatidu. Mustäqillik jillirida uttur çät äl investitsiyaliriniŋ umumiy miqdari 265 milliard dollarni täşkil qildi.

2000-jili mämlikät Prezidenti Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy fondini qurdi. Һazir Milliy fondniŋ vä Qazaqstanniŋ altun-valyuta rezerviniŋ umumiy miqdari tähminän 91 milliard dollarni täşkil qilidu.  İhtisatniŋ turaqliq täräqqiy etişi, mämlikätniŋ umumiy içki mähsulatiniŋ izçil šsüşi Qazaqstanğa şerik mämlikätlärgä yardämniŋ barliq türlirini kšrsitiş imkaniyitini beridu.

Qazaqstan Җumhuriyiti 1997-jil 8-aprel'diki Mäŋgü dostluq toğriliq şärtnamä vä 2003-jil 25-dekabr'diki İttipaqliq munasivätlär toğriliq şärtnamä rohida Qirğiz Җumhuriyiti bilän qerindaşliq häm yahşi hoşnidarçiliq munasivätlärni mustähkämläş boyiçä izçil säyasät jürgüzüvatidu.

Moşu barliq jillarda Qazaqstan, bolupmu qiyin päytlärdä härqaçan qirğiz hälqi bilän billä boldi, rähbärlikniŋ iltimasliriğa çüşänçä bilän qaridi, muhim iҗtimaiy-ihtisadiy problemilarni häl qilişqa toluq hämkarlaşti vä energiya mänbälirini, ozuq-tülük vä başqa iҗtimaiy ähmiyätlik tovarlarni yätküzüşni qoşup hesapliğanda, җiddiy insanpärvärlik yardäm qildi.

Qirğizstanniŋ Evraziya ihtisadiy ittipaqiğa kirişi dairisidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti 100 million dollar miqdarida tehnikiliq yardäm beriş toğriliq qarar qobul qildi. Һazirqi vaqitta Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Parlamenti Tehnikiliq yardäm beriş toğriliq kelişimni tästiqlidi.

İnsanpärvärlik yardäm yšnilişi boyiçä Qirğizstanğa hazirniŋ šzidä 20 milliondin oşuq AQŞ dolliri bšlündi, Bişkek vä Oşta ikki umumiy bilim beridiğan mäktäp selindi.

Qirğizstan ihtisadiğa bolğan Qazaqstan investitsiyasiniŋ miqdari 820 million dollarni täşkil qildi. Şu tüpäyli miŋliğan qirğizstanliq iş orunliri bilän täminlinivatidu.

Şuniŋ bilän bir vaqitta investitsiyalär miqdari uniŋdinmu kšp bolar edi, amma uniŋ šsüşini Qazaqstan tiҗarätçilirigä munasivätlik qolaysiz investitsiyalik ähval tutup turidu.

Qazaqstanda 125 miŋ ämgäk migranti tirkäldi vä yaşavatidu. Buniŋda ular dšlitimizniŋ iҗtimaiy vä meditsiniliq kapalätliri bilän toluq kšlämdä täminländi.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ mävqäsi tüpäyli hazirqi vaqitta Qirğizstanniŋ Evraziya ihtisadiy ittipaqiğa äza dšlätlärniŋ byudjetliri arisidiki importliq bajhana seliqliridin çüşidiğan çüşümni bšlüştiki änçisi 1,9 payizni täşkil qilidu. Bu Qirğiz Җumhuriyitiniŋ EAİİğa qoşulğan päyttin tartip byudjetiğa çüşkän çüşümlärniŋ käskin šsüşigä elip käldi.

2016-jili çüşüm 187,4 million dollarni täşkil qildi, bu Qirğizstanniŋ EVİİğa qoşulğiçä bolğan kšrsätküçliridin 3 hässä oşuq.

Qazaqstan Җumhuriyiti vä Qirğiz Җumhuriyiti otturisidiki Tšmür yol transporti hizmitini, tarifliq säyasät asaslirini qoşup hesapliğanda, paydilinişni rätläş tärtivini qolliniş toğriliq kelişimgä muvapiq, Qirğiz Җumhuriyiti 2017-jil 10-yanvar'din başlap birpütünläşkän tšmür yol tarifini qollinidu, bu Qirğiz Җumhuriyitiniŋ qoşuluş toğriliq kelişimdä kšzdä tutulğan qäräldin 8 ay baldur boluvatidu. Tarifliq muddättin ilgiri qolliniş vaqtida Qazaqstanniŋ uttur çiqimi 49 millionğa yeqin AQŞ dollirini täşkil qilidu,  bu Qirğizstan ihtisadi üçün paydiliq bolup hesaplinidu.

Qirğizstan täräpniŋ sanitarliq, veterinarliq vä fitosanitarliq sistemilarni EAİİ täläplirigä muvapiqlaşturuş boyiçä mäҗburiyätlär qobul qilinğanliğini eytip ketiş keräk, bu mäҗburiyät moşu küngiçä orunlanmidi. Bu Qazaqstan baziri vä umumän integratsiyalik birlişiş üçün hovup tuğduridu. Şuniŋğa qarimay, Qazaqstan täräp Qirğizstan yeza egiligi mähsulatiniŋ Qazaqstan baziriğa kirişini vä uniŋ Qazaqstan territoriyasi arqiliq štüşini yeniklitişkä qaritilğan çarilär kompleksini qobul qildi.

Qazaqstan territoriyasi boyiçä Qirğizstandin Rossiyagä toşulidiğan tovarlar tizimi helä käŋiyip, 100 tovarlar topiğiçä yätti.

100 million AQŞ dolliri miqdaridiki tehnikiliq yardäm dairisidä qazaqstanliq mäbläğ hesaviğa veterinarliq vä fitosanitarliq-karantinliq postlar vuҗutqa kältürüldi. Karantinliq vä veterinarliq laboratoriyalär, veterinarliq preparatlarni tirkäş vä sertifikatsiyaläş märkizi selinip, җabduldi.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ bajhana organliri Qirğiz Җumhuriyitigä Hitay tovarliri importiniŋ käskin aşuruluşini vä Qirğiz Җumhuriyitidin Qazaqstanğa şundaq tovarlarniŋ toşuluşiniŋ kšpiyivatqanliğini tirkidi, bu bajhana başquruşiniŋ nätiҗidarliq ämäsligini kšrsitidu. Şuniŋğa qarimay, Qazaqstan täräp Qirğizstan tovarliriğa qandaqtu-bir çäkläş çarilirini kšrmäyvatidu.

Orun elivatqan Hitay tovarliriniŋ reeksport faktliriğa qarimay, Qirğizstan tovarliriniŋ toşuluş ärkinligini täminläş boyiçä Qazaqstan qobul qilğan mäҗburiyätlär toluq kšlämdä täminlinivatidu. EAİİğa äza dšlätlärniŋ täläp qilinivatqan çiqimi tähminän 100 million AQŞ dolliridin ibarät. Ändi Qazaqstanniŋ qoşulğan baha seliği boyiçä çiqimi 155,8 million AQŞ dollarni täşkil qilivatidu. Şuniŋğa qoşumçä biz Qirğizstan üçün muhim birqatar tovarlarğa (neft' vä neft' mähsulatliri, qara vä räŋlik metall sunuqliri, hayvan teriliri häm juŋliri vä hakaza) Qirğizstan territoriyasidin reeksport faktliriniŋ bizgä mälum bolğiniğa qarimay, eksportluq bajhana seliğini qollanmaymiz.

Juqurida täkitlängänniŋ hämmisi mämlikätlirimizniŋ ikkitäräplimä hämkarliği aspektliriniŋ toluq tizimini šz içigä almaydu.

Ahirida Qirğizstan Prezidenti A.Atambaevniŋ šz paydisi mähsitidiki elip-satarliq huҗumliriğa qarimay, Qazaqstan Җumhuriyiti Һškümitiniŋ Qazaqstan-Qirğizstan strategiyalik şeriklikligi vä hämkarliğini buniŋdin keyinmu paal çoŋqurlitip, käŋäytiş niyitidä ekänligini täkitläymän.