Yeŋi alfavit:  härkimniŋ pikri muhim

161 ret oqıldı

Nursultan Nazarbaev dšlät tilini latin häripigä kšçiriş layihisini ämälgä aşuruş boyiçä iş topiniŋ äzalirini qobul qildi.

Keŋäşmä davamida Dšlät rähbirigä җämiyätlik muhakimä davamida kelip çüşkän täkliplär hesapqa elinip, täyyarlanğan latin grafikisidiki qazaq alfavitiniŋ birpütün ülgisiniŋ layihisi tonuşturuldi. Prezident dšlät tilini islahat qilişniŋ җämiyätlik aŋ-säviyäni yeŋilaş programmisiniŋ muhim mäsililiriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini täkitlidi.

– Bu künlärdä җämiyättä qazaq tiliniŋ yeŋi alfavitiğa munasivätlik mäsilä aktiv muhakimä qilindi. Kšpçilik uniŋğa qatnaşti. Latin grafikisiğa kšçüş ideyasi biz mustäqillikkä erişkän päyttin tartip barliqqa kälgän edi. Qazaq yeziğini latin häripigä kšçiriş härqaçan meniŋ alahidä nazaritimdä bolğan, – dedi Nursultan Nazarbaev.

Buniŋda Dšlät rähbiri latin häripigä kšçüş җäriyaniniŋ tarihiy ähmiyätkä egä ekänligini, moşu mäsilini birlişip häl qilişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

– Duniyada birmu mämlikät šziniŋ yeŋi alfavitini pütkül häliq bilän mundaq muhakimä qilmiğan. Bizgä härbir adämniŋ pikrini biliş muhim. Latin häripigä kšçüşkä bağliq Prezident Mämuriyitigä 300din oşuq muraҗiät kelip çüşti. Yaşlarniŋmu moşu җäriyanni qobul qilğanliği hoşalliq ähvaldur, – dedi Nursultan Äbiş oğli.

Prezident qazaq tiliniŋ yeŋi alfavitiniŋ layihisini muhakimä qilişqa mämlikätniŋ yetäkçi җämiyätlik birläşmiliriniŋ, ilmiy dairilärniŋ vä käŋ җamaätçilikniŋ paal qatnaşqanli-ğiğa diqqät ağdurdi.

Uçrişişta A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq instituti-niŋ rähbiri Erden Qajıbek vä Ş.Şayahmetov namidiki җumhuriyätlik tillarni täräqqiy ätküzüş uyğunlaşturuş-metodikiliq märkiziniŋ mudiri Erbol Tleşov ämälgä aşurulğan iş nätiҗiliri toğriliq doklad qildi.

Prezident uçrişişqa qatnaş-quçilarniŋ hesavitini vä pikirlirini tiŋşiğandin keyin, alahidä diqqätni täläp qilivatqan ayrim mäsililärgä tohtaldi.

– Umumän, män ämälgä aşurulğan işniŋ asasiy yšnilişlirini qollap-quvätläymän. Layihini ämälgä aşuruş davamida duniyaviy täҗribä hesapqa elindi. Bu nahayiti muhim. Şuniŋ bilän bir vaqitta qazaq alfaviti latin grafikisiğa kšçiriş җäriyaniğa munasivätlik ähbarat-çüşändürüş işlirini davamlaşturuş keräk, – dedi Nursultan Nazarbaev.

Dšlät rähbiri islahatniŋ başqa tillarniŋ täräqqiy etişigä ziyan yätküzmäsligi vä grajdanlarniŋ hoquqliriğa hilapliq qilmasliği keräkligini alahidä täkitlidi.

– Qazaq tilini latin häripigä kšçiriş rustilliq grajdanlarniŋ hoquqlirini, rus tiliniŋ vä başqa tillarniŋ imkaniyätlirini çäklimäydu. Rus tilini kirill yeziğida paydiliniş šzgirişsiz peti qalidu. Unimu qolliniş davamlişidu. Yeŋi alfavitqa kšçüş qazaq tilini üginişni yenikläştüridu, – dedi Prezident.

Nursultan Nazarbaev latin häripigä kšçüşniŋ muräkkäp җäriyan ekänligini, uniŋ mähsitiniŋ qazaq tilini tehimu täräqqiy ätküzüş vä uni duniyaviy ähbarat käŋligigä qoşuş üçün şarait yaritiştin ibarät ekänligini qäyt qildi.

Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbiri yeŋi alfavitni bilim beriş sistemisiğa җariy qiliş üçün muällimlärni häm metodikiliq asasni täyyarlaşniŋ zšrürlügini atap kšrsätti vä Һškümätkä uni basquçluq җariy qiliş planini täyyarlaşni tapşurdi.

Ahirida Prezident barliq qazaqstanliqlarğa, alimlar bilän tilşunaslarğa qazaq alfavitini islahat qilişni qollap-quvätligänligi vä uni ämälgä aşuruşqa paal qatnaşqanliği üçün minnätdarliq bildürdi.

(Mavzuniŋ davami 2-bättä).