Män yahşi bilidiğan «Tahir bilän Zohra»

0
632 ret oqıldı

Dost lävzi/ Bilidiğinim, här häptiniŋ şänbä küni Җamaldinovlar ävladi çoŋ šydä baş qoşup, Zohraniŋ, käçürisiz, Tunisaniŋ (biz, dostliri, Mirzähmät aka bilän Tunisa hädini «Tahir bilän Zohra» däp atattuq) äҗayip ohşiğan polusidin däm tartidu. Dästihan ätrapida Mirzähmät aka bäş pärzändi bilän on altä nävrisini novät bilän tiŋşap çiqidu. Bu qeliplişip qalğan än°änä. Amma hayat mundaq bir hil davamlişivärmäydekän. Mana bir aydin beri Җamaldinovlar häptiniŋ päyşänbä küni jiğilivatidu. Ularni här şänbä küni dämlik polusi bilän kütidiğan mehrivan ana ändi arimizda yoq…

***

Җamaldinovlar ailisi. Män bu ailigä dayim qiziqiş bilän qaraymän. Һäqiqiy uyğur ailisi. Älvättä, gäpni ailiniŋ ğoҗayini Mirzähmät akidin başliğum kelidu. Һär ikkilimiz Uyğur nahiyäsidin. U aqsuluq. Män dovunluq. Qiziq yeri, ikkimiz Çonҗida tonuştuq. U käspi boyiçä agronom. Män mäişiy hizmät kšrsitiş kombinatida işlidim. Uniŋ räpiqisi Tunisa hädä — käsipdişim. Tunisa hädiniŋ çirayidin uyğur ayalliriğa has bar hislätniŋ hämmisi tškülüp turatti. Uniŋ sirtqi vä içki duniyasi, eniğiraq eytsaq, mädäniyiti, šzini tutuşi, adämlär bilän muamilisi, mehrivanliği, mehmandostluği hämmimizni qayil qilatti. Tunisaniŋ millätpärvärligini sšz bilän eytip yätküzgüsiz. Milliy vä qerindaş häliqlärniŋ nahşilirinimu babiğa yätküzüp orunlatti.

— Mirzähmät aka, mundaq gšzäl ayalni nädin taptiŋiy? — däp çeqişattim bäzidä.

— Vätändin, — umu çaqçaq bilän җavap berätti. — 1958-jili män Taşkänttiki yeza egiligi institutini tamamlap, yollanma bilän Qirğizstanğa işqa atlandim. Meni Җalalabad vilayitigä taşlidi. Män maŋğan poezd Leninabadtiki stantsiyagä tohtidi. Şu yärdä tamaqliniş niyitidä aşhaniğa kirip, natonuş bir kişi bilän qarmu-qarşi oltardim. Uniŋ uyğur ekänligini läŋmänni yeyişidin bilip qaldim. Keyin ikkimiz bir vagonda maŋduq. Uniŋ bilän bir kšrüşüpla kona tonuşlardäk qizğin sšhbätkä çüşüp kättuq. Sšhbätdişim Җalalabadta turidekän. U unumiğinimğa qarimay, meni šygä başlidi. Bu ailigä berip, birinçi qetim Tunisani uçrattim. U ävu kişiniŋ siŋlisi ekän. Ularniŋ tegi-täti hotänlik bolup çiqti. Keyin män ikki qetim ularniŋ šyidä mehmanda boldum. Hulläs, Tunisa ikkimizniŋ dostluği muhäbbätkä aylinip, şu jili 31-dekabr' küni šyländuq. İkki jildin keyin atam-anam kelip, Çoŋ Aqsuğa elip kätti.

Mirzähmät aka Uyğur nahiyäsigä qaytip kälgändin keyin agronom, nahiyälik komsomol kativi ohşaş hizmätlärdä boldi. Bilidiğinim, uniŋ asasiy käspi agronom. Nahiyägä tonulğan mutähässis. Buni mänla ämäs, nahiyä hälqimu yahşi bilidu. Tunisa hädä bolsa, ottuz jildin oşuq Çonҗidiki mäişiy hizmät kšrsitiş kombinatida işlidi.

— Uyğur nahiyäsidä dadam bilän apamni «Tahir — Zohra» däp atişatti, — däydu qizi Gülmira štkän künlärni äskä elip. — Biz ailidä ikki qiz, üç oğul. Һämmimizniŋ ata-animizğa ohşiğumiz kelätti. Arimizda çoŋ hädäm Arzigül apamğa ohşaydu.

— Meniŋçä, apam äŋ çirayliq ayal, — qoşumçä qildi Arzigül. — Uniŋ sirti qançä gšzäl bolsa, içimu şundaq gšzäl edi. Rämiti bizgä qol kštiriş bu yaqta tursun, hätta ünini kštirip sšzlimätti.

— Apam nahayiti baliҗan edi, — dedi känҗä oğli Bähtiyar. — Yatnimu šz qilivalatti. Bir küni härbiy formida jürgän ikki šzbäk balisini šygä başlap käptu. «Meniŋ bir oğlum armiyadä, şuniŋ ornida tamaq yäŋlar» däp ularni mehman qildi. Keyin ular, huddi qerindaşlirimizdäk, yeqin bolup kätti.

— Apam vapat bolğanda bir qiz kelip hšküräp jiğlap kätti,— däydu Arzigül. – «Meniŋ anam qaytiş bolğanda Tunisa hädäm meni baqqan edi. Män uni «apa» däp çoŋ bolğan» dedi u špkä-špkisini basalmay. Buni biz birinçi qetim aŋlavatimiz. Apam hämmini ohşaşla yahşi kšrätti, heçkimgä yamanliq oylimatti.

— Bir küni apam infarkt elip ağriqhaniğa çüşüp qaldi, — däydu Bähtiyar. – Şu yärdä bir ayal bilän tonuşup qaptu. Uniŋ bilän şunçilik içäkişip kätkänki, biraz vaqit štüp, u ayal vapat bolğanda, apamniŋ jiğisini kšrsäŋ…

Anisi   häqqidä baliliriniŋ äslimiliri tügär ämäs. Mirzähmät aka gäp qilalmay, kšzigä liqqidä yaş aldi. Tunisa hädiniŋ äynä şundaq yahşi gepi qaldi. Demäk, u hämmimiz üçün mäŋgü hayat.

Җahangär İLİYaSOV, Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini.

Bälüşüş