mdҺ –Mänpiyätdar ällärniŋ utuqluq qurulumi

0
327 ret oqıldı

Nursultan Nazarbaev štkän häptidä Soçida bolup, MDҺ Dšlät rähbärliri keŋişiniŋ vä Aliy Evraziya ihtisadiy keŋişiniŋ mäҗlislirigä qatnaşti. Soçida štkän MDҺ sammitiğa Qazaqstan, Rossiya, Ärmänstan, Äzärbäyҗan, Belarus', Moldova, Taҗikstan, Türkmänstan, Özbäkstan prezidentliri – Nursultan Nazarbaev, Vladimir Putin, Serj Sargsyan, İlham Äliev, Aleksandr Lukaşenko, İgor' Dodon, Emomoli Rahmon, Gurbangulı Berdımuhamedov, Şavkät Mirziёev, şundaqla Qirğizstan Prem'er-ministri Sapar İsaqov vä MDҺ İҗraiy komitetiniŋ räisi – iҗraiy kativi Sergey Lebedev qatnaşti. Nursultan Nazarbaev tar dairidiki tärkiptä bolup štkän uçrişişta sšzgä çiqip, MDҺniŋ uniŋğa qatnaşquçi ällär otturisidiki soda-ihtisadiy munasivätlärni täräqqiy ätküzüştä alahidä rol' oynavatqanliğini täkitläp, Һämdostluqni yeŋilaş vä mukämmälläştürüş boyiçä birqatar muhim yšnilişlärni atap kšrsätti. Җümlidin u MDҺniŋ baş strategiyalik hšҗҗiti bolğan Birläşmini tehimu täräqqiy ätküzüş kontseptsiyasiniŋ 2007-jili qobul qilinğanliğini vä uni qaytidin qarap çiqişniŋ, yeŋilaşniŋ häm yeŋi çarä-tädbirlär planini işläp çiqişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

Uçrişişta sšzgä çiqqan Vladimir Putin MDҺ dairisidiki ihtisadiy hämkarliqqa tohtilip štti. Rossiya Prezidenti jil beşidin tartip Һämdostluq älliriniŋ ihtisadiy aktivliğiniŋ äsligä kältürülüvatqanliğini, šzara tovar almaşturuş kšläminiŋ 25 payiz šsüp, 75 milliard dollarğa yätkänligini täkitlidi. U şundaqla tovar almaşturuşniŋ buniŋdin keyinmu šsüşini täminläş üçün ärkin soda tärtivini mukämmälläştürüşniŋ, tovarlar vä hizmätlär yolidiki tosalğuluqlarni päydin-päy elip taşlaşniŋ, bajhana җäriyanlirini addiylaşturuşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.

Umumän, bu qetimqi sammitta ihtisat, investitsiya, behätärlik, mädäniy-gumanitarliq vä ilmiy hämkarliq sahalirini šz içigä alidiğan 18 mäsilä muhakimä qilindi. Һämdostluqniŋ Parlamentlarara assambleyasiniŋ işi qaraldi (nätiҗidä assambleyaniŋ paaliyitini mukämmälläştürüş vä uni hazirqi şaraitqa muvapiqlaşturuş toğriliq qarar imzalandi).

Uçrişişta MDҺ vä uniŋ qurulumliri paaliyitiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş mäsilisigä alahidä diqqät bšlündi. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, Һämdostluq dairisidiki hämkarliqni eniqlaş, mämlikätlirimiz häliqliri üçün muhim mäsililärni häl qiliş muhim. Täşkilatniŋ paaliyät elip berivatqanliğiğa 25 jildin aşti vä uniŋğa kirgän mämlikätlär šzara härikätniŋ mundaq şäkliniŋ muhim ekänligini etirap qilivatidu, şundaqla uniŋ ämäliy nätiҗidarliğini aşuruşniŋ zšrür ekänliginimu çüşinivatidu.

Biyil MDҺğa Rossiya räislik qilivatidu. 2018-jili estafetini Taҗikstan qobul qilidu (novättiki sammitmu Düşänbidä štidu). Şuniŋğa bağliq sšzgä çiqqan Emomoli Rahmon ihtisadiy šzara härikätni çoŋqurlitişni, jüklärni štküzüş sahasidiki hämkarliqni ilgirilitişni, energiyaniŋ täbiiy mänbälirini täräqqiy ätküzüşni, ozuq-tülük behätärligi problemisini häl qilişni, behätärlik hovupiğa (terrorizm, ekstremizm, transmilliy җinayätçilik) qarşi kürişişni birinçi novättiki mäsililär qatarida atap štti. Şundaqla uniŋ sšzigä qariğanda, Taҗikstan mämlikätlär MDҺni hazirqi şaraitqa maslaşturuş dairisidä qobul qilğan qararlarni ämälgä aşuruş işinimu davamlaşturidu.

Muzakirilär yäküni boyiçä Prezidentlar šzara härikätniŋ barliq degidäk sahaliriğa munasivätlik hšҗҗätlärni imzalidi.

Җümlidin 2017-jil MDҺda Ailä jili astida štkänliktin, sammitta ailä institutini vä än°äniviy ailäviy qädriyätlärni qollap-quvätläş toğriliq birläşkän šzgiriş qobul qilindi.

Şundaqla gumanitarliq sahada birqatar qararlar qobul qilindi. «Һämdostluqniŋ mädäniy paytähti» dšlätlärara programmisini ämälgä aşuruş dairisidä 2018-jili Goris (Ärmänstan), 2019-jili Brest (Belarus') vä 2020-jili Çimkänt (Qazaqstan) şähärliriniŋ MDҺniŋ mädäniy paytähti bolidiğanliği bälgüländi. Uniŋdin taşqiri MDҺ käŋligidä 2019-jil Kitap jili vä 2020-jil 1941 – 1945-jillardiki Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätniŋ 75 jilliği dairisidä štidiğanliği bälgüländi. Äslitip štümizki, ilgiri qobul qilinğan qararğa muvapiq 2018-jil Mädäniyät jili däp bälgülängän edi.

Andin keyin Aliy Evraziya ihtisadiy keŋişiniŋ mäҗlisi štküzülüp, uniŋ işiğa EAİİğa äza Qazaqstan, Ärmänstan, Belarus', Qirğizstan vä Rossiyagä qoşumçä Moldovamu qatnaşti. Mäҗlistä häliqara paaliyätniŋ asasiy yšnilişlirini muhakimä qiliş, Bajhana kodeksini tästiqläş, räqämläştürüş, kosmos sahasidiki hämkarliq mäsililiri muhakimä qilindi.

Täkitläş keräkki, 2018-jili 1-yanvar'da küçigä kirişi lazim bolğan Bajhana kodeksini çapsaniraq tästiqläşkä mäҗlistä alahidä diqqät bšlündi. Muzakirilär yäküni boyiçä Bajhana kodeksi toğriliq tegişlik şärtnaminiŋ küçigä kirişi üçün zšrür bolğan içki dšlätlik җäriyanlarni jürgüzüş toğriliq birläşkän bildürüş qobul qilindi.

Uniŋdin taşqiri integratsiyalik birläşmä dairisidiki hämkarliqni tehimu täräqqiy ätküzüş üçün 2025-jilğiçä EAİİ ihtisadini räqämläştürüşni ämälgä aşuruş çoŋ ähmiyätkä egä. Nursultan Nazarbaev mäҗlis davamida qobul qilinğan mäzkür mäsilini ämälgä aşuruşniŋ asasiy yšnilişliriniŋ muhim ekänligini täkitlidi vä 2018-jili ittipaqqa äza ällärniŋ ihtisatlirini räqämläştürüş boyiçä Aliy Evraziya ihtisadiy keŋişiniŋ mähsus uçrişişini štküzüşni täklip qildi.

Evraziya ihtisadiy komissiyasi kollegiyasiniŋ räisi Tigran Sarkisyanniŋ aliy däriҗidiki uçrişiş yäküni boyiçä täkitlişiçä, räqämlik kün tärtiviniŋ asasiy yšnilişliri EAİİ älliri birlişip küç çiqirip «räqämläştüridiğan» paaliyät sahalirini šz içigä alidu. Buniŋ üçün ihtisat sahaliri, tovarlar, hizmätlär, kapital vä ämgäk bazarliri, ittipaqtiki integratsiyalik җäriyanlarni başquruş, şundaqla räqämlik infraqurulumni täräqqiy ätküzüş vä räqämlik җäriyanlarniŋ himayä qilinişini täminläş asas süpitidä elindi.

Uniŋdin taşqiri Soçida bolup štkän mäҗlistä EAİİniŋ kelär jilğa bälgülängän byudjeti tästiqländi. Birläşmä organliriniŋ işini täŋşäydiğan hoquq hšҗҗätlirigä šzgirişlär kirgüzüldi. 2018-jili EAİİ organlirida räislik qiliş toğriliq qarar qilindi – bu väzipini Rossiya Federatsiyasi šz zimmisigä alidu.

Şundaqla EAİİ Sotiniŋ yeŋi rähbiriy tärkivi tästiqländi. Uniŋğa aldiki üç jilda Qazaqstan väkili Jolımbet Baişev räislik qilidu.

Umumän, aliy däriҗidiki uçrişişqa qatnaşquçilar qolğa kältürülgän kelişimlärni ämälgä aşuruşniŋ EAİİ mämlikätliri otturisidiki hämkarliqni helä juquri däriҗigä kštiriş imkaniyitini beridiğanliğiğa işänçä hasil qildi.

***

Nursultan Nazarbaev Soçiğa qilğan säpiri dairisidä birqatar uçrişişlarni štküzüp, ularda asasän ihtisadiy šzara härikät mäsililiri boyiçä pikirläşti.

Mäsilän, Rossiya Prezidenti Vladimir Putin bilän MDҺ Dšlät rähbärliri keŋişi vä Aliy Evraziya ihtisadiy keŋişi mäҗlisliriniŋ «mäydanlirida» bolup štkän uçrişişta ikkitäräplimä hämkarliqni täräqqiy ätküzüşniŋ muhim mäsililiri vä istiqbali muhakimä qilindi.

Andin keyin Nursultan Nazarbaev Rossiya Prezidenti bilän billä Germaniya Federativ Җumhuriyiti tiҗarät sahasiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Uniŋda ihtisat vä biznes mäsililiri ätrapida sšz boldi.

Bälüşüş