Til bilän billä җämiyätmu  yeŋilinidu

0
639 ret oqıldı

Şahimärdan NURUMOV, Qazaqstan Җumhuriyiti  Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi/ Mälumki,  Prezidentimizniŋ “Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş” programmiliq maqalisida qazaq yeziğini latin elipbäsigä kšçiriş kün tärtividiki muhim mäsililärniŋ biri süpitidä alğa sürüldi. Şuŋlaşqa moşu yeqinda bu mäsilä Parlamenttimu tiŋşaldi. Ägär moşuniŋğiçä Prezident latin yeziğiğa kšçüş täräddutini qolğa eliş keräkligini qäyt qilğan bolsa, Parlamenttiki tiŋşaş bu mäsiliniŋ häqiqätänmu җämiyitimiz üçün nahayiti muhim ekänligini yänä bir qetim kšrsätti häm ispatlidi.

Meniŋçä, latin yeziğiğa kšçüş layihisidin barliq qazaqstanliqlar päqät qazaq tiliniŋ yeŋilinişinila ämäs, bälki pütkül qazaq җämiyitiniŋ yeŋilinidiğanliğini kütidiğanliği häqiqät. Çünki latin elipbäsini qolliniş — Qazaqstandiki  türkiytilliq häliqlär yeziğiniŋ äsli mahiyitigä qaytip kelişigä asasiy türtkä bolidu vä moşu elipbädin paydilinivatqan nurğunliğan dšlätlär bilän bolğan munasivitimizni tarihiy yeŋi baldaqqa kštiridu, duniyada yüz berivatqan alämşumul šzgirişlär bilän yeŋiliqlarni oŋay vä çapsan qobul qilişqa şarait yaritidu, milliy yeŋilinişniŋ härikätländürgüçi küçigä aylinidu.

Ändi latin elipbäsiniŋ duniyaviy ilğar tehnologiyalärgä asas qilinişi, uniŋ ammibapliğini tehimu aşurmaqta. Çünki hazirqi alämşumullaşturuş dävridä hayatimizni komp'yutersiz täsävvur qiliş täs. Şundaqla ingliz tili elimizdä balilar bağçisidin başlap oqutuluşi şärt bolğan üç tilniŋ biri vä u duniyaviy däriҗidiki biznesniŋ, ihtisatniŋ vä juquri tehnologiyalärniŋ tili süpitidä turmuşumizğa kirip ülgärdi. Şuŋlaşqa bügün umumhäliq muhakimisigä aylanğan latin yeziğini qolliniş boyiçä layihä zaman täläplirigä toluq җavap berişi keräk ekänligini täläp qilmaqta. Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ sšzi boyiçä eytqanda, “Mundaq käŋdairilik muräkkäp işni җämiyät äzaliri bilän mäslihätlişip jürgüzüş keräk”.

Äynä şu äsnadin štkän häptidä Prezidentimiz dšlät tilini latin häripigä kšçiriş boyiçä layihini ämälgä aşuruş üçün qurulğan iş topiniŋ äzaliri bilän uçraşti. Uniŋda umumhäliq muhakimisi davamida kelip çüşkän täkliplär toluq inavätkä elinğan halda täyyarlanğan qazaq tiliniŋ latin häripigä asas qilinğan birpütün standartiniŋ layihisi täklip qilindi.

Uniŋda ilgärki layihigä bir šzgiriş kirgüzülgänligi bayqilidu.  Yäni u tomurdaş tavuşlarni qoş härip (digraf) bilän ipadiläştin ibarät boldi. Lekin kšpçilik tilşunaslar bu pikirni härtäräplimä tählil qilip, bu täklip häliqqä psihologiyalik җähättin qolaysizliq päyda qilidiğanliğini eniqlidi. Şuŋlaşqa başqiçä usul tepiş zšrüriyiti tuğuldi. Prezidentimiz sšz boluvatqan baş qoşuşta kšpçilikniŋ bu pikrini inavätkä alğan halda toğra qarar qobul qildi. Çünki šz dävridä dšlät häm җämiyät ärbabi, millät җankšyäri A.Baytursunov “Tomurdaş tavuşlarni yazğanda, qoş häripni  paydilanğan toğra” däp eytqan ekän. Mana moşundaq birqarimaqqa uşşaq-çüşäktäk bilingini bilän, nahayiti muhim pikir-täkliplär asasida yeniklitilgän layihä işlinip çiqti.

Şuni işäşlik eytalaymänki, bu bizniŋ elimizniŋ demokratik yol tallavalğanliğiniŋ yarqin kšrünüşi, Prezidentimizniŋ dayim häliqniŋ pikrini inavätsiz qaldurmaydiğanliğiniŋ eniq ipadisi. Prezidentimizniŋ äynä şundaq kšzqarişi tüpäyli, elimizdä muhim mäsililär heçqaçan bir adämniŋ tälivi bilän qobul qilinğan ämäs.  Ändi dšlät tilini latin häripigä kšçiriş barliq närsiniŋ pişşiq boluşini täläp qilidu. Prezident qollap-quvätligän bu layihä yänimu härtäräplimä tählil qilinidu, ilmiy-tätqiqat institutliri bilän tilğa munasivätlik märkäzlärdä täҗribidin štidu, andin päydin-päy ämälgä aşurulidu.

Şundaq qilip, yeŋi layihä täklip qilindi. Ändi tilşunaslarniŋ, җümlidin häliqniŋ pikir-täklipliri yänä muhakimä qilinidu. Eniq nätiҗä çiqirilip, muqum bir elipbäniŋ qobul qilinidiğanliğiğa ümütimiz bar. U elipbä  bäkitilgändin keyinmu heçqandaq aldiraqsanliq qilinmaydu. Çünki uniŋdin keyin imlani, qaidilärni rätkä kältürüş, därisliklärni näşir qiliş ohşaş mäsililärniŋ häl qilinişi lazim. Moşularniŋ hämmisini päydin-päy sistemiliq türdä ämälgä aşuruş täläp qilinidu.

Bu yärdä şuni qoşumçä qiliş keräkki, umumän, latin elipbäsi älmisaqtin duniyada käŋ qollinilip kälmäktä. Bizniŋ dävrimizgiçä qeliplişip bolğan bu elipbä ottura äsirlärdä pütkül Evropiğa, Aziya vä Amerika ällirigä taridi. Һärbir äl šziniŋ tilidiki alahidiliklirigä qarap, häriplärni qeliplaşturdi. Qazaqstan tarihida elipbä mäsilisimu nurğunliğan šzgirişlärgä duçar boldi. Mäsilän, türkiytilliq häliqlärniŋ yeziğini šzgärtiş arqiliq šzliriniŋ täsir dairisini käŋäytişni vä küçäytişni niyät qilğan märkäzniŋ “saman astidin su jügärtkän” härikätliriniŋ täsirini heliğiçä tartip kelivatimiz. Şuŋlaşqimu Prezidentimiz Nursultan Nazarbaev latin elipbäsigä qayta kšçüşni mustäqillikniŋ däsläpki jilliridin tartipla tilğa aldi.  Şuniŋğa munasivätlik 2007-jili Prezidentniŋ tapşurmisi bilän Bilim vä ilim-pän ministrligi mähsus top täşkil qilip, latin elipbäsigä kšçüş mäsilisini härtäräplimä muhakimä qildi. Şu çağda iş topiğa kirgän alimlar qolliniştiki elipbäni avuşturuşniŋ tehi ätigän ekänligi toğriliq eytqan edi. Ändi mana elipbäni avuşturuş lazim bolğan vaqit käldi, yäni tarihiy, iҗtimaiy-säyasiy ähvallar pişip-yetildi. Uniŋ üstigä ilim-pänniŋ, mädäniyätniŋ täräqqiyatimu novät kütküzidiğan hadisä ämäs.

Yänä qaytilaşqa toğra keliduki, Prezidentimiz atap kšrsätkändäk, latin häripigä kšçüş muräkkäp җäriyan. Elipbä islahitiniŋ nätiҗisidä duniyaviy täräqqiyat kšçidin qalmay, dšlät tilini alämniŋ ähbarat käŋligigä çiqiriş üçün şärt-şarait yasalmaq. Şundaq ekän, bu, tilşunas qazaq qerindaşlar eytivatqandäk, kirillitsa elipbäsidä yol qoyulğan hataliqlarni täkrarlimay, qazaq yazma tiliniŋ leksikiliq taza boluşiğa vä, äŋ muhimi, başqa tillarniŋ täsirini azaytişqa mümkinçilik yaritidu. Bizçä bolğanda, äŋ muhimi, qazaq tilini dšlät tili süpitidä qolliniş dairisini tehimu käŋäytidu.

Ändi šzimizgä kelidiğan bolsaq, biz, uyğurlar, latin yeziğiğa qazaq qerindaşlar bilän billä, bir mäzgildä štimiz. Başqiçä boluşi mümkin ämäs. Uni biz, yäni qazaqstanliq uyğurlar, šzäm räisi bolğan “Qazaqstan uyğurliriniŋ җumhuriyätlik etnomädäniyät märkizi” җämiyätlik birläşmisi başqarmisiniŋ moşu yeqinda bolup štkän käŋäytilgän mäҗlisidä eniq izhar qilduq vä bu niyitimizni Dšlät rähbiriniŋ namiğa ävätilgän hättä eniq äkis ättürduq.

Eytiş keräkki, latin yeziğiğa štüş biz üçün yeŋiliq ämäs. Mälumki, Qazaqstan uyğurliri Keŋäş dävridä alfavit islahitiniŋ hämmä basquçliridin štti, yäni äräp alfavitidin — latinğa, uniŋdin kirillitsiğa štti. Biz HH äsirdä 16 jil, yäni 1931 — 1947-jilliri latin yeziğini qollanduq. Uniŋğa štüş mäsilisi 1928-jili Sämärqänt şähiridä štkän uyğur tili vä orfografiyasi boyiçä konferentsiyadä qaraldi. Bu konferentsiyadä latin yeziği boyiçä 28 vä 33 häriptin tärkip tapqan ikki alfavit rät qilinip, 31 häriptin ibarät elipbä qobul qilinğan ekän.  Ändi biz äşu täkliplärni yänä bir qetim çoŋqur tählil qilip, bügünki kün ehtiyaҗini inavätkä alğan halda tehimu beyitip, qobul qilişimiz keräk. Moşu mähsättä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenida hizirqi uyğur elipbäsini latin elipbäsigä kšçiriş boyiçä mähsus top quruşni mähsät qilivatimiz. Bu topqa päqät filolog-alimlarla ämäs, şundaqla şair-yazğuçilar, tarihçilar, umumän, tilimiz җankšyärliriniŋ hämmisi täklip qilinidu.

Hulasiläp eytqanda, bügün elimizdä dšlät tilini latin yeziğiğa kšçiriş boyiçä ämälgä aşuruluvatqan barliq çarä-tädbirlärdin sirtta qalmasliğimiz lazim. Çünki dšlät tili bilän billä җämiyätmu yeŋilinidu. Biz şu yeŋiliqniŋ sirtida ämäs, bälki içidä, näq otturisida boluşimiz keräk.

Bälüşüş