Basquçluq räviştä ämälgä aşurulidu

0
158 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Ötkän häptidä Märkiziy kommunikatsiyalär hizmitidä latin häripidiki qazaq elipbäsini basquçluq räviştä kšçirişkä beğişlanğan mätbuat konferentsiyasi bolup štti. Uniŋğa Mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulı, Bilim vä pän ministri Erlan Sağadiev vä A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ mudiri Erden Qajıbek, Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş җumhuriyätlik uyğunlaşturuş-metodikiliq märkiziniŋ mudiri Erbol Tileşev qatnaşti.  Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev 27-oktyabr' küni latin grafikisi asasidiki yeŋi qazaq tili elipbäsini tästiqligini mälum. Şuniŋ asasida hškümätkä yeŋi grafikiğa kšçiriş toğriliq milliy komissiya quruş tapşuruldi. Şuniŋ bilän billä yeŋi qazaq tili elipbäsiniŋ latin grafikisiğa kšçüşi 2025-jilğiçä basquçluq räviştä ämälgä aşurulidiğanliği atap kšrsitildi.

Baş qoşuş җäriyanida Mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulı Dšlät rähbiriniŋ «Qazaq tili alfavitini kirillitsidin latin grafikisiğa kšçiriş toğriliq» Pärmaniğa qol qoyuluşiğa munasivätlik, tšvändiki layihilär ämälgä aşurulidiğanliğini atap štti.

«Birinçidin, Һškümät yenidin latin grafikisini qazaq tiliğa šzläştürüş boyiçä iş topi qurulidu. İkkinçidin, şu grafikiniŋ imla-qaidilirini yasaydiğan orfografiyalik-lingvistikiliq komissiya qurulidu. Latin elipbäsiniŋ asasida yeŋi orfografiyalik qaidilär vä qazaq tiliniŋ yeŋi orfografiyalik luğätliri täyyarlinidu. Latin elipbäsiniŋ asasida «Qazaq tiliniŋ çoŋ orfografiyalik luğiti» täyyarlinip, näşir qilinidu.

Üçinçidin, barliq hoquq-normativliq baza rätkä kältürülüşi keräk. Şuniŋdin keyin oquş-metodikiliq, bädiiy vä başqimu haҗät ädäbiyatlarni täyyarlaş vä ularni häliqqä tarqitiş, ilmiy-metodikiliq işlar jürgüzülidu. Şuniŋ bilän billä, elipbäni җämiyätlik orunlarda vä regionlarda täşviq qiliş işliri qolğa elinip, ammiviy ähbarat vasitiliridä birqatar işlar ämälgä aşuruluşi tegiş. Reklama-elanlarni җanlanduruş keräk. Mähsus portal vä mätinlärni latin grafikisiğa avtomatliq räviştä kšçiridiğan konverter täyyarlap işqa qoşulidu», dedi mädäniyät ministri.

A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ mudiri Erden Qajıbek hazir elimizdä latin elipbäsigä kšçüş üçün sinaq päytiniŋ jürüvatqanliğini yätküzdi.

«Moşu häptiniŋ ahirida Almutidiki Milliy kitaphana bilän hämkarliqta däsläpki sinaq märkizini açimiz. U başqa şähärlärdimu, vilayät märkäzliridimu eçilidiğan bolidu. Mäsilä härip almaşturuşta ämäs, bälki tilimizniŋ täbiiy qanuniyätlirini äsligä kältürüş», dedi Erden Qajıbek mätbuat konferetsiyasini yäkünläp.