Latin elipbäsi — milliy täräqqiyatimizniŋ asasi

0
325 ret oqıldı
image description

Biz milliy tarihimizda ğayät zor yeziq islahatlirini ämälgä aşurğan häliqlärniŋ birimiz. Bu, birtäräptin, mädäniy yeŋiliqlarni qobul qiliş vä häliqara munasivätlärni mukämmälläştürüş säviyämizniŋ nahayiti juquri ekänligini roşän kšrsitip turuptu. Yeŋi yeziqqa štüş җäriyani duniyaviy miqiyastiki säyasiy-iҗtimaiy šzgirişlärgä bevasitä bağliq, älvättä. Mäsilän, qedimiy runa (taş) yeziğini alayli. Yeziq islahitini kškkä kštärgän mäşhur ädip Yolluq Tekin. Mäzkür elipbä Uluq Türk haqanliğiniŋ sältänät qazinişi vä uniŋ bärbat boluşi bilän bevasitä bağliq. Bu yeziq asasida royapqa çiqqan tšrt yüzgä yeqin mätinniŋ bizniŋ dävrimizgä yetip kälgänligi mälum.

Ottura äsirdä bolsa, yeŋi şäkillinivatqan säyasiy-iҗtimaiy väziyät tüpäyli, ikki çoŋ yeziq mädäniyiti mäydanğa käldi. Buniŋ biri — qedimiy uyğur yeziği. Sältänät sürgän vaqti – ottura dävir, yäni H — HV äsirlär. Yeziq islahitiniŋ beşida Sänqu Säli Tutuŋ, Tatatuŋa, Ki-Ki, Pratyaya vä başqilar turğan.

İkkinçisi — äräp elipbäsi. Mäzkür yeziq än°änisi Märkiziy Aziyadiki real säyasiy-iҗtimaiy väziyätniŋ käskin šzgirişi bilän munasivätlik. Yänä bu diniy-mädäniy etiqat (bu yärdä asasän «hurufizm» eŋini näzärdä tutuvatimiz) çüşänçiliriniŋ çoŋqur yiltiz tartiş җäriyanlirinimu šz dairisigä alidu. Milliy muhitimizdiki äräp elipbäsiniŋ sältänäti Sultan Satuq Buğrahan dävridin başlap, ta HH äsirgiçä davam qildi. Birinçi duniya uruşi tüpäyli partliğan Oktyabr' inqilaviğa bağliq, Keŋäş İttipaqidiki kšpligän millätlär yeziq islahatlirini ämälgä aşuruşqa kirişti. Türk häliqliri täripidin äräp elipbäsi koniliq rämzi süpitidä җariy qilinip, latin elipbäsiniŋ sältänät sürüşigä yol eçildi. Keŋäş uyğurliri däsläpkilärdin bolup mäzkür elipbägä kšçti. Bu islahatni Abdulla Rozibaqiev vä Abdulhäy Muhämmädiy ämälgä aşurdi.

Bu jilliri qazaq tilini latin elipbäsigä kšçiriş җäriyanida N.Tšrequlov, H.Dosmuhamedov qatarliq alimlar zor tšhpä qoşqan. U çağlardiki ammiviylaşqan şiar «latin häripi – ğälibä qazanğan proletariat elipbäsi» edi. Amma 1937-1938-jilliri türk häliqliri kirillitsa elipbäsigä mäҗburiy štküzüldi. Bu Stalinniŋ ruslaşturuş täşäbbusi tüpäyli ämälgä aşti. Uyğur kirillitsa elipbäsi boyiçä islahatqa Ayşäm Şämieva rähbärlik qildi. Kirillitsa häripigä kšçüştiki äŋ asasiy säväp – geosäyasätkä bevasitä bağliq vä şuniŋ dairisidä rus hälqiniŋ Oktyabr' inqilavidiki roli räsmiy mutlaqlaşturuldi. Kirillitsa elipbäsi bir äsir davamida sältänät qazandi. Uniŋ Keŋäş İttipaqi dävridiki yüksiliş täräqqiyati kommunistik ideologiya bilän bevasitä çirmişip kätkän. Mäzkür vaqit davamida yoruq kšrgän äsärlärniŋ hämmisi degidäk säyasät ğälvüridin süzüvelinğan näşirlärdur.

Keŋäş İttipaqiniŋ parçilinişi tüpäyli, bu yeziqniŋ säyasiy-iҗtimaiy vä mädäniy ähmiyiti yoqilişqa başlidi. Demäk, bu ob°ektiv šzgiriştur. Qazaqstan Җumhuriyiti šz mustäqilligini elan qilğanda, biz, qazaqstanliq uyğurlar, tunҗa qetim šzimizniŋ konstitutsiyalik hoquqimizni umumyüzlük paydilinip, bir avazdin dšlät ärkinligini qollap-quvätligän eduq. Äynä şundaq säyasiy-iҗtimaiy vä mädäniy pursät yänä käldi. Qazaqstan uyğurliri qazaq hälqi bilän bir vaqitta latin häripigä kšçüşni toğra kšrüp, šziniŋ konstitutsiyalik hoquqini yänä bir dšrän җariy qilmaqta.

Bizniŋ latin häripigä kšçüşimiz, älvättä, qazaq latin elipbäsigä bevasitä bağliq. Biz bu dairidin sirt çiqip ketälmäymiz. Çünki qazaq tilşunas alimliri bu mäsilä üstidä izçil iş elip bardi. Һazirniŋ šzidä birqançä ekspertliq pikir vä layihilär täklip qilindi. Bu täşäbbuslar ahirqi nätiҗidä Dšlät rähbiriniŋ yeganä umumlaşqan qazaq elipbäsini җariy qilişi bilän yäkünländi. Dšlät rähbiriniŋ bügünki ähbarat täräqqiyatiğa maslaşqan halda, moҗut klaviatura dairisidä islahat qiliş täklivigä asaslinişimiz keräk. İkkinçidin, lingvistikiliq-mädäniy alahidiliklärnimu etivarğa eliş lazimliği qäyt qilindi. Äynä şu mähsättä Parlamentqa däsläpki räsmiy layihini Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş instituti tävsiyä qilğan edi. Uniŋda bäzi tavuşlarni ikki härip (diagraf) arqiliq ipadiläş baş printsip süpitidä kšzdä tutulğan edi. Bu elipbäniŋ asasiy yšnilişigä ihtisat vä ähbaratliq tehnologiya säväp boldi. Demäk, qazaq alimliri җämiyät täräqqiyatiniŋ sür°ätlik rivaҗlinişini mähsät qilğan. Başqiçä eytqanda, bu alämşumullaşturuş vä umumiyliniştin tuğulğan ideya. Amma bu layihä җiddiy qarimu-qarşiliqlarni päyda qildi. U aldi bilän tilşunas-mädäniyätşunas alimlar näzäridin toluq štmidi. Çünki bu layihä tästiqlinidiğan bolsa, u çağda sšzlärdä vä җümlilärdä ikki häriplik tavuşlar kšpiyip ketip, kšpligän tosalğuluqlarni päyda qilatti. Bu yärdä uyğur tilimu şu hil qiyinçiliqlarğa uçriğan bolatti, älvättä. Mäsilän, «hädäm» vä «šrükni» degän sšzlärni latinçä yazidiğan bolsaq, u çağda «Haedaem» «Oeruhkni» däp yezişqa mäҗbur bolattuq. A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ mutähässisliri akademik A.Qaydarovniŋ layihisigä asaslinip, «Bir tavuş — bir härip» printsipiğa ämäl qilişqa çaqirğan edi. Amma bu layihimu nuqsanlardin hali bolmidi. Uniŋdimu, birinçidin, Uu — Ww/Uu äksi diagrafliq ähvalni (ikki tavuş — bir härip) bayqaşqa bolidu, ikkinçidin, bäzi häriplärni käşip qilişqa toğra kelätti. Mäsilän Ŋŋ — Ңŋ, yaki än°änigä mas kälmäydiğan häriplärni paydilanğan bolattuq: Dd — Ää, Tsts — Öš.

Qisqisi, mutähässislär vä alimlarara qizğin munazirilär qozğaldi. Bu җähättin M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät instituti, A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq instituti vä QҖ Milliy pänlär akademiyasiniŋ hämkarliğida štküzülgän «Latin elipbäsigä kšçüşniŋ muhim mäsililiri» namliq häliqara ilmiy simpoziumniŋ qarari toğra buruluş hasil qildi. Uniŋğa QҖ Milliy pänlär akademiyasiniŋ prezidenti M.Jurinov, A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ baş ilmiy hadimi, QҖ Milliy pänlär akademiyasiniŋ muhbir-äzasi, professor Z.Bazarbaeva, QҖ Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ mudiri U.Qalijanov, kšrnäklik mädäniyätşunas M.Ävezov, Qirğiz Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasiniŋ vitse-prezidenti, professor A.Aqmataliev, Ç.Aytmatov namidiki akademiyaniŋ prezidenti, professor R.Abduvalieva (Uluq Britaniya), G.İbragimov namidiki Til, ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ mudiri, professor K.Minnullin, Häliqara Turan akademiyasiniŋ akademigi Q.Seydanov (Özbäkstan), L.Gumilev namidiki Evraziya milliy universitetiniŋ professori T.Jurtbay, Stambul şähärlik Mimar Sinan bädiiy sän°ät universitetiniŋ professori A.Qara (Türkiya), Amsterdam universitetiniŋ dotsenti Z.Ävezova vä mäzkür qurlarniŋ muällipi qatnişip, šz oy-pikirliri bilän ortaqlaşti. Ä, Ö, İ, Ü qatarliq sozuq tavuşlarni diagraf (ikki häriplik) printsipida ämäs, bälki apostrov (yäni zär-zevär) printsipida yezişniŋ muhimliği täkitländi. Akademik M.Jurinov Ä, Ö, İ, Ü qatarliq sozuq tavuşlarni yardämçi härip (H) bilän billä berişni täklip qildi. Biraq alimniŋ bu pikri kšpçilikniŋ qollişiğa egä bolmidi. U çağda biz Ä – Ah, Ö – Oh, Ü – Uh härip şäklidä yazğan bolattuq. M.Ävezov namidiki Ädäbiyat instituti bilän A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ alimliri sozuq tavuşlarni apostrov bilän berişni otturiğa qoydi. Uniŋ şäkli — Ä – A’ Ö – O’ Ü – U’. Şähsän män sozuq tavuşlarni zär-zevär arqiliq berişni toğra däp hesaplaymän. Bu torbetidä savatliq yeziş eŋimizni şäkilländüridu. Һazirçä bu tavuşlarni — A, O, U, yäni birla härip bilän yezişqa mäҗburmiz.

Qazaq alimliriniŋ i, i, y tavuşlirini yeziş täklivi qiziqarliq. Ular İ Y tavuşlirini birla J (djey) häripi bilän berişni täklip qilğan edi. Çünki qazaq elipbäsidiki i tavuşi latin elipbäsidiki İ (ay) häripi bilän ohşaş bolğaçqa, äynä şundaq şäkil tävsiyä qilinğan. Ändi Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş instituti tšvändiki täklipni bärdi: İi — İi, İ’i’ — İi/Yy, Jj — Jj.

Kšrüp turğinimizdäk, İ Y tavuşliri apostrof arqiliq berilgän. Bu, demäk, i, y tavuşliri ayrim halda bälgülänmidi, degän sšz. Biz bu häqtä härtäräplimä oylanmisaq bolmaydu. Çünki torbetidä Y tavuşini yezişniŋ än°änisi bar. Uni latinçä Y häripi bilän yezip kelivatimiz. Ägär bu häripni qollansaq, u çağda Yu, Ya, Ё, Š tavuşliriğa bağliq rus tilidin šzläşkän sšzlärnimu toğra vä savatliq yazğan bolattuq däp oylaymän.

Qazaq alimliri arisida üzük tavuşlarni beriştimu härhil pikirlär orun aldi. Bolupmu ?, ?, ?, ?, ?Q, Ğ, Ң, Ş, Ç tavuşlirini bälgüläştä «bir tavuş — bir härip» printsipi asas boldi. Amma mäzkür lingvistikiliq printsipni toğra kšrgänlär diagraf usulini tänqit qilğanlar topi edi. Şuŋlaşqa ular apostrof bilän yezişni toğra däp tapti. Nätiҗidä yeŋi qazaq elipbäsiniŋ tšvändiki layihisi elan qilinip, u Dšlät rähbiri täripidin räsmiy tästiqländi.

Kšrünüp turiduki, sus räŋlik häriplärniŋ hämmisi apostrof bilän berilgän. Ular 9 härip. Amma Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş institutiniŋ mutähässisliri, tehnikiliq säväplärgä bola, ikki häriplik (diagraf) usuliniŋ ähmiyätlik ekänligini alğa sürmäktä. Buniŋ häqiqätänmu oylinidiğan täripi yoq ämäs. Çünki Ş –sh, ŋ – ng, ç-ch qatarliq diagraflar başqa tillardimu käŋ qollinilip kälmäktä. Biz, uyğurlar, latin häripigä kšçkändä, bu ähval üstidä çoqum oylinişimiz keräk. Yeqinda filologiya pänliriniŋ namziti, dotsent Ruslan Arziev qazaq latin häripigä asaslinip, 33 häriplik yeŋi uyğur latin elipbäsiniŋ layihisini tävsiyä qildi. Tilşunas alim apostrof printsipini toğra kšrüp, uniŋğa qazaq latin yeziğidiki Jj (Jj) häripidin apostrof arqiliq Jj’ (Җҗ) häripini yasap çiqqan. Bizgä Jj (Jj) vä Jj’ (Җҗ) häripliri üstidä oylinişqa toğra kelämdekin. Һär halda Җҗ tavuşini Jh häripi bilän yazsaq, äqilgä muvapiqtäk. Bizgä Jj (Jj) tavuşidin Y (Y) tavuşiğa štüş häqqidä pikir-täkliplärmu yoq ämäs. Bu hil pikirlärni etivarğa alsaq, E, E, Yu, Ya häriplirigä bağliq rus tilidin kirgän sšzlärni yeziştimu qiynalmattuq. R.Arziev apostrof şäklini qollinişidiki säväplär häqqidä tohtalğanda, qazaq latin elipbäsi dairisidin çiqip ketälmäydiğanliğimizni täkitlidi. Bumu ätrapliq oylinidiğan mäsilä. Çünki bizgä, tilşunas-alim täkitliginidäk, mäktäp oquğuçiliriniŋ qiynilip qalmasliği häqqidimu baş qaturuşqa toğra kelidu. Һär halda apostrov vä diagraf usulini birdäk qolliniş arqiliq, yeŋi uyğur latin elipbäsini işläp çiqalaymiz däp oylaymän. U çağda yeŋi uyğur latin häripi A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ layihisigä asaslansa, Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş instituti täklip qilğan elipbägimu yeqinlişimiz. Ägär biz diagraf usulidin vaz keçidiğan bolsaq, u çağda apostroflarniŋ kšpligi tüpäyli tehnikiliq tosalğuluqlarğa çoqum uçraymiz. Çünki, mäsilän, «ğäplätkä çšmgändä» (g`a`pla`tka` c`o`mga`nda`) qatarliq sšzlärni yezişta, bäk qiynilimiz. Uniŋ üstigä yeŋi uyğur latin elipbäsi zär-zevärgä tolup ketip, mätin «qizil» çiqqandäk täsirat qalduridu. Oylaymänki, biz kam degändä 4 häriptin (asasän Ş – sh, x – ch, ҖҗJh, ŋ – ng) apostrofni elip taşlalisaq, u çağda klaviaturida işläşmu biraz yeniklişidu häm yeziq mädäniyitimiz gšzällişidu. A.Baytursınov namidiki Tilşunasliq institutiniŋ vä Ş.Şayahmetov namidiki tillarni täräqqiy ätküzüş institutiniŋ alimliri Gg’ — Ğğ häripini diagraf bilän berişni qät°iy täläp qilğan edi. Amma mäzkür häripni qazaq vä uyğur tilida päqät apostrof bilän beriş äqilgä muvapiq däp oylaymän. Çünki çät ällärdä oquvatqan yaşlirimiz uni ikki härip bilän bärmäktä. Şuŋlaşqa ular «qaşliriŋğa» degän sšzni latinçä «qachliringgha» däp yezivatidu. Bu yärdä biz diagrafliq üzük tavuşlarniŋ toplinip ketiş ähvallirini bayqaymiz. Bizniŋ tilimizda bu hil şäkil intayin kšp. Ändi rus tilidin kirgän Š häripini qollinimizmu yaki yoqmu – bu häqtimu oylinişimiz lazim.

 Qisqisi, sozuq tavuşlarni zär-zevär (apostrof), üzük tavuşlarni (Gg’ — Ğğ demigändä) ikki härip (diagraf) bilän bärginimiz toğrimekin däp oylaymän. Ändi '° bälgülirini apostrof bilän bärsäk bolidu. Ägär biz umumlaşqan latin elipbäsigä kšçidiğan bolsaq, u çağda çoŋ islahatni ämälgä aşurğan bolattuq.

Umumän, biz, bir top uyğur alimliri, šzara baş qoşup, uyğur latin elipbäsiniŋ kšpçilikniŋ qollişiğa erişidiğan bir layihisini qobul qilişimiz lazim. Çünki gäp milliy mädäniyitimizniŋ keläçigi häqqidä bolmaqta. Aldimizda 9 milliy tšl tavuşi turidu. Ularniŋ kšpçilik qollaydiğan şäklini berişimiz keräk. Buni päqät statistikiliq metod vä latin häriplirini yeziş än°änilirini tählil qiliş arqiliq, kšzligän mähsätkä yetäläymiz däp oylaymän. Bu biraz vaqitni täläp qilidu, älvättä. Bolupmu buniŋğa torbetidä latinçä yezip mäşiqlinivatqan yaşlirimiz yeqindin arilaşsa, nur üstigä nur bolar edi.

Häyriyat, biz, qazaqstanliq uyğurlar, nahayiti zor säyasiy-iҗtimaiy vä mädäniy basquçta turimiz. Päqät alğa qarap intilişimiz keräk. Yeqinda biz, bir top alimlar, baş qoşup, uşbu iҗtimaiy-mädäniy muhim mäsilä häqqidä pikirläşkän eduq. Äynä şu uçrişiştin keyin uyğur latin elipbäsiniŋ yänä bir layihisini kšpçilikniŋ diqqitigä havalä qilişni muvapiq kšrduq.

Alimҗan TİLİVALDİ, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ baş ilmiy hadimi.