Utuqlirimizğa utuq qoşqanlarni untumayli

0
159 ret oqıldı

Erşat ÄSMÄTOV, «Uyğur avazi»/ Buniŋdin biraz vaqit ilgiri Uyğur teatriniŋ mäҗlislär zalida bir top  uyğur ziyaliliriniŋ qatnişişi bilän latin yeziğiğa kšçüş mäsilisi muhakimä qilindi. Uniŋ iştrakçiliriniŋ äŋ çoŋi — tatar millitiniŋ munävvär pärzändi, tarih pänliriniŋ namziti, 90 yaşliq Munir Erzin boldi. Asasiy mavzuğa kšçüş aldida uniŋ şu baş qoşuşta sšzligän nutqidin ayrim üzündilärni kältürüp štäy. «…Latin alfavitiğa kšçüş — biz, uyğurlarda, birinçi qetim kštirilivatqan mäsilä ämäs…», «…Biz, uyğur ziyaliliri, ilgiri qedimiy bay miraslirimizdin ayrilip qalimiz däp täşvişlängän bolsaq, hazir heçnärsimizni jutirip qoymaymiz…», «…Mana, hazirqi kündä latin alfavitiğa kšçüş mäsilisi käŋ türdä muhakimä qilinivatidu. Qazaq qerindaşlar bilän billä biz, uyğurlarmu, uniŋğa yeqindin arilişivatimiz. Demäk, biz, uyğurlar, bu iҗtimaiy-säyasiy mäsiligä bepärva qarimayvatimiz…» («Uyğur avazi» № 43, 26.10.2017). Kšrüp turğinimizdäk, tatar qerindişimiz šz nutqida «biz, uyğurlar» degän ibarini tšrt qetim qaytiliğan. Moşuniŋ šzi uniŋ millitimizgä bolğan çäksiz mehir-muhäbbiti vä çäksiz hšrmitiniŋ ipadisidur. Һäqiqätänmu Munir aqsaqal hälqimizniŋ muŋ-zariğimu, hoşalliğiğimu ortaq bolup yaşavatqan insan. Şundaqla milliy täräqqiyatimizğa uniŋ qoşqan tšhpisi zor. Başqisini eytmiğanniŋ šzidä, u Qazaqstan uyğur mätbuatiniŋ 100 jilliq, umumän, uyğur mätbäätçiliginiŋ 1000 jilliq tarihini eniq faktlar bilän dälilläp çiqti. Päqät ispatlapla qalmay, bu häqiqätkä yetiş yolida alp räqipliri bilän җiddiy kürişip, җenini tikti desäk, aşurup eytqanliq bolmaydu.

Umumän, tarihimizda bevasitä milliy täräqqiyatimizğa munasiviti bar sahalarniŋ rivaҗlinişiğa munasip tšhpä qoşqan başqa millät väkilliri nurğun. Mäsilän, uyğurşunasliq yšnilişi boyiçä qol yätküzgän utuqlirimizni türkşunas vä şäriqşunas alimlar — S.Malov, L.Gumilev, N.Baskakov (ruslar), V.Radlov (nemis, äsli isim-näsibi Fridrih Vil'gel'm Radlof), G.Yarring (şved), Ä.Nesin (tatar), Ä.Qaydarov (qazaq) qatarliq şähslärsiz täsävvur qilalmaymiz. Ular päqät uyğur hälqiniŋ tarihini, tilini häm mädäniyitini çoŋqur tätqiq qilipla qoymay, bälki qedimiy millitimizniŋ duniyağa tonuluşiğa zor tšhpä qoşti.

Ändi ismi alämgä mäşhur, akademiyalik märtivigä egä Uyğur teatrimizniŋ štmüşigä näzär salayli. Bu qutluq sän°ät därgahi qurulğandin buyan, härhil jillarda uniŋ repertuariniŋ beyişiğa, sän°ätkarlirimizniŋ käspiy däriҗisiniŋ kštirilişigä, umumän, abroy-inavitiniŋ yüksilişigä bebaha tšhpisini qoşqan qerindaş millät väkilliriniŋ isimlirini untuşqa hoquqimiz yoq. Ataqliq rejisserlar — Qazaqstan häliq artistliri Qadir Jetpisbaev bilän Äzärbäyҗan Mämbetov (qazaqlar), Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi Sergey Başoyan (ärmän), Vahab Azimov bilän Ali-Ardobus İbragimov (šzbäklär) vä başqilar şular җümlisidindur.

Mundaq misallarni šzimizniŋ gezitimiz štmüşidinmu kältürüşkä bolidu. Mäsilän, uzun jillar davamida «Kommunizm tuğida» rässam hizmitini atqurğan qazaq vä rus millätliriniŋ väkilliri — märhumlar Rustem Jumakenov, İvan Gorelkin vä Taujan Esbergenovaniŋ, fotomuhbir Rısqali Düysenğalievniŋ, «Yeŋi hayat» gezitiniŋ tehnikiliq muhärriri bolğan Serik Kättibaevniŋ, tatarlardin gezit hadimliri Änvär Loqmänov, Munir Erzin häm Җäzirä Burhanovaniŋ isimliri çoŋ ävlat gezithanlirimizğa yahşi mälum. Ägär štkän äsirniŋ 60 — 90-jilliridiki mätbuat sahasida rässam ämgiginiŋ näqädär ähmiyätlik häm җapaliq bolğanliğini äskä alsaq, bu qerindaşlirimizğa apirin äyläşkä ärziydu.

Kšrüp turğinimizdäk, milliy täräqqiyat yolumizda bizniŋ uluğvar ziyalilirimiz bilän hämnäpäs yaşap, adil häm şiҗaätlik ämgäk qilğan qerindaşlirimiz az ämäs. Äynä şundaq häqiqiy mänadiki rişti üzülmäs qerindaşliqniŋ, sämimiy dostluqniŋ ülgisini yaritip, «Uyğur» degän büyük namniŋ «taşqa tamğa besilğandäk» duniya tarihi sähipiliridin orun elişiğa birkişilik ülüşini qoşqan šzgä millät väkillirini beşimizda kštirişimiz keräk. Çünki härqandaq millätniŋ qol yätküzgän utuqliri šzgilär täripidin qollap-quvätläşkä egä bolğandila, uniŋ duniya miqiyasida tonuluşiğa imkaniyät yaritilidu.