Muqäddäs märtlik — mäŋgülük

0
210 ret oqıldı

Ötkän şänbä küni Җambul namidiki Qazaq dšlät filarmoniyasiniŋ kontsert zalida kšrnäklik dšlät vä җämiyät ärbabi Abdulla Rozibaqievniŋ tuğulğininiŋ 120 jilliğiğa beğişlanğan täntänä bolup štti.

Uniŋğa yazğuçi-şairlar, alimlar, oquğuçilar, җamaätçilik väkilliri, jurnalistlar vä Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ vä Almuta vilayätlik vä Almuta şähärlik mäslihätniŋ bir top deputatliri qatnaşti.

Märasim başlanmay turup, filarmoniya dälizidä «Abdulla Rozibaqiev» namliq toplam tonuşturulup, kšpçilikkä häqsiz tarqitildi.

Şämşidini AYuPOV, «Uyğur avazi»/  Kontsert Җambul namidiki Qazaq dšlät filarmoniyasiniŋ çoŋ simfoniyalik orkestriniŋ (Direjёr — җumhuriyätlik vä häliqara konkurslarniŋ laureati Erbolat Ahmed'yarov) orunlişidiki SSSR häliq artisti Quddus Ğoҗamiyarovniŋ «A.Rozibaqiev hatirisigä» namliq simfoniyasi bilän başlandi. Mäzkür simfoniyani zäŋ qoyup tiŋşisiŋiz, millät peşivasi, uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändi Abdulla Rozibaqievniŋ täğdiri vä käçürmişliri bilän çämbärças bağlanğanliğini, birdä kštiräŋgü, birdä muŋluq çiqivatqan muzıkidin yalğuz adämniŋla ämäs, bälki pütünläy bir häliqniŋ jüräk sadasini, hissiyatini çoŋqur his qilisiz. U küni tamaşibin täripidin alahidä zoqliniş bilän qobul qilinğan uşbu äsär keŋäş dävridä ikki qetim: 1971-jili Almutida vä 1975-jili Moskvada orunlanğan ekän. Demäk, bu simfoniya iҗtimaiy vä iҗadiy qimmiti bilän hazirqi zaman muzıka sän°itimizni gülländürüştiki qurimas bulaq bolup qalğusi.

Käç yazğuçi-dramaturg Şayim Şavaevniŋ «5 äyip» namliq dramisidin sähniläştürülgän kšrünüş, şundaqla Pärhat Davutovniŋ iҗrasidiki «Ğämkin kšŋlüm» nahşisi, Turdibüvi Ablizovaniŋ «Abdulliniŋ anisi» monologi, Gülnara Tursunovaniŋ orunlişidiki «Taşvay» ussuli bilän tehimu җanlinip, kšpçilikni tävrändürdi.

Täkitläş lazimki, ariliqta täbrik sšzgä çiqqan Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari — Kativat rähbiri Darhan Mıŋbayniŋ, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputatliri Ahmet Muradovniŋ, Roman Kimniŋ vä Şahimärdan Nurumovniŋ nutqi kšpçilikniŋ diqqitini җälip qildi.

— Ässalamu äläyküm, äziz qerindaşlar, hšrmätlik mehmanlar vä bügünki käçniŋ iştrakçiliri, — dedi minbärgä kštirilgän Darhan Qamzabekwlı. – Kšrnäklik dšlät vä җämiyät ärbabi Abdulla Rozibaqievniŋ tuğulğininiŋ 120 jilliğiğa beğişlinip štküzülüvatqan täntänilik märasim mubaräk bolsun. Abdulla Rozibaqiev elimizgä adil hizmät qilğan esil pärzänt, ziyali ähliniŋ yarqin yultuzi. U Oraz Jandosov, Toqaş Bokin, Mağazi Masançi, Bagavutdin Şagabutdinov vä başqimu җämiyät ärbapliri bilän billä häliqqä hizmät qilip, säyasiy šmürgä qizğin arilişip, älniŋ alqişiğa bšländi. Rähbärlik täripidin işäş qilip tapşurulğan härqandaq hizmätni şäräplik atqurup, ülgä kšrsätkän. U šziniŋ pikirdaş, säpdaşliri bilän bir säptä turup, eli, yeri üçün җenini pida qildi. Bügün moşu äҗayip çoŋ därgahta Qazaqstan uyğurliriniŋ җumhuriyätlik etnomädäniyät märkizi, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziya, «Uyğur avazi» geziti vä Uyğur teatriniŋ uyuşturuşi bilän Abdulla Ähmät oğlini hatiriläşkä vä uniŋ rohiğa baş egişkä beğişlanğan niyitimiz oŋuşluq bolğay.

«Mälumki, biyil Evraziya qit°äsiniŋ territoriyasini qalaymiqanğa salğan 1917-jili oktyabr'dä yüz bärgän vaqiägä 100 jil tolidu. Umumän, jigirminçi äsir inqilaplarğa tolup-taşqan äsir boldi. Bu moşu regiondiki barliq millätlärgä täsir qilip, ularniŋ hayatini šzgärtti. Һärbir millät tarihtin šzigä layiq savaq alidu. Bu — härkimniŋ šz ärkidiki iş. Birävgä šzäŋniŋ kšzqarişiŋni mäҗburiy teŋişqa heçqaçan bolmaydu. Bizgä tarih toğriliq šzliriniŋ sub°ektivliq kšzqaraşlirini teŋişqa heçkimniŋ hoquqi yoq. Ötkän jigirminçi äsir hälqimiz üçün häsrätkä tolup-taşqan qiyin äsir boldi. Biz tarihniŋ savaqlirini çoŋqur çüşinişimiz keräk. İnqilaplar dävri tehi ayaqlaşmidi. Päqät ularniŋ şäkli vä mäzmuni tüp-asasidin šzgärdi. Bizniŋ štkän tarihimiz eniq bir häqiqätkä — päqät evolyutsiyalik täräqqiyatla millätniŋ yüksilişigä imkaniyät beridiğanliğiğa kšzümizni yätküzdi. Buniŋdin savaq alalmisaq, yänä tarihniŋ tšmür qapqiniğa çüşüp qalimiz. Demäk, evolyutsiyalik täräqqiyat qaidisi härbir qazaqstanliqniŋ şähsiy nişaniğa aylinişi haҗät». Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaev šziniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmiliq maqalisida äynä şundaq däp täkitlidi.

Ahirida eytarim, bügün biz hatirilävatqan Abdulla Rozibaqiev päqät kšrnäklik dšlät ärbabila ämäs, bälki šz hälqini çin sšygän vä elimizniŋ güllinişigä zor ülüş qoşqan häqiqiy vätänpärvär. Pursättin paydilinip, bügünki çarä-tädbirni uyuşturuşniŋ täşäbbuskari bolğan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizigä vä barliq mädäniyät vä sän°ät җankšyärlirigä minnätdarliğimni bildürmäkçimän. Һämmiŋlarğa bähit-saadät tiläymän. Qazaqstan kündin-küngä yaşnap, güllinivärsun!

Därhäqiqät, Abdulla Ähmät oğliniŋ arzu-armanliri toluği bilän orunlandi. Tävärük atilirimizniŋ oy-niyätliriniŋ hämmisini biz Qazaqstan mustäqillikkä erişkändin keyinla ämälgä aşuruvatimiz. Abdulla Ähmät oğliniŋ, juqurida qäyt qilinğinidäk, barliq millätlär bilän qoyuq munasivättä štkinini, ularğa yardäm qolini sunğinini, җümlidin Qazaqstandiki päqät uyğur mätbuatinila ämäs, bälki pütünsürük Qazaqstan mätbuatiniŋ asasini salğanliğini, uni şäkilländürgänligini alahidä tilğa elişimiz keräk. Adalätlik yolida җenini pida qilğan, eligä, yerigä šziniŋ häqiqiy nurini çaçqan mundaq şähsniŋ ismi mäŋgü untulmaydu.

Şuniŋdin keyin sšz novitini alğan Ahmet Muradov A.Rozibaqievniŋ dšlät vä җämiyät ärbabi süpitidiki ämgäk-äҗrigä juquri baha berip, šz oyini tšvändikiçä yätküzdi.

— Män Rozibaqiev koçisida turimän,— dedi natiq. – Abdulla Rozibaqiev šz dävriniŋ jirik säyasiy vä dšlät ärbabi. Çoŋ rähbiriy lavazimlarda işläp, Qazaqstanniŋ dšlät süpitidä şäkillinişigä zor tšhpä qoşti. Älvättä, bu häqtä kšp eytildi. Muhimi, Abdulla Rozibaqiev šz säpdaşliri bilän birlikni, inaqliqni, dostluqni tuğ qildi. Ular birlik bilän inaqliqniŋ hämmidin üstün turidiğanliğini şu eğir dävirlärdä roşän çüşängän. Barçä ezilgän millätlärniŋ ğemini qilip, ularniŋ ärkin-azat äldä yaşişini istidi. Qazaqstan – hämmimizniŋ umumiy šyi. Şundaq ekän, bu tävärük ailidä millätlärara inaqliqniŋ, birlikniŋ bolğinini hämmimiz halaymiz häm şuni tärğip qilimiz. Bügün biz, bir top deputatlar, Astanadin moşundaq uluq şähsni hatiriläş keçigä kelişni šzimizniŋ borçi däp hesapliduq. Amma, nemişkidu, bilmidim, bu käçtä män yeqin arilaşqan bir-ikki tonuşumniŋ kšzümgä çeliqmayvatqanliği, älvättä, meni eçindurdi. Älvättä, bu tänqitimni ular bilän kšrüşkändä šzlirigä alahidä eytimän. Bügünki märikigä qädäm täşrip qilğan hämmiŋlarğa amät, utuq yar bolsun!

— Män uyğur qerindaşlirimni bügünkidäk mahiyiti juquri kün bilän çin qälbimdin täbrikläymän, — dedi novättiki natiq Roman Kim. — Mänmu Rozibaqiev koçisida turimän. Biz, koreylar, uyğurlar bilän qayğudimu, şatliqtimu dayim billä bolup, bir-birimizgä yardäm qolumizni sunup kälduq. Һätta šz vaqtida teatrimizmu billä bolup, sän°ätkarlirimiz bir benada işlidi ämäsmu. Şähsän män bügünki kündä Qazaqstanda 130din oşuq millätniŋ iҗil-inaq yaşavatqini bilän pähirlinimän. Äynä şu häliqlär dostluğiniŋ rämzi bolğan Abdulla Rozibaqievni hatiriläş küni päqät uyğur hälqiniŋla ämäs, biz, koreylar, üçünmu ähmiyätlik kün bolup hesaplanğusi. Däydiğinim, moşundaq hämmimiz dayim billä bolayli. Hoşalliqtimu, qayğudimu bir-birimizgä hisdaşliq kšrsitip, härdayim qollap-quvätläp jüräyli.

Andin sšz novitini alğan Şahimärdan Nurumov šz oyini tšvändikiçä bildürdi:

— Bügün biz Qazaqstan hälqi üçün šziniŋ җenini bärgän, yaş šmrini qiyğan oğlinimiz Abdulla Rozibaqievniŋ tuğulğininiŋ 120 jilliğini nişanlavatimiz. Toy mubaräk bolsun, qerindaşlar! Qazaqstan uyğurliri Prezidentimizniŋ taşqi vä içki säyasitini härqaçan qollap kälgän häm qollap kelivatidu. Dšlät rähbiriniŋ äŋ çoŋ säyasiy strategiyaliriniŋ biri — Mäŋgülük äl strategiyasi. Buni härbir qazaqstanliq uyğur yahşi bilidu. Qazaq yeridä qazaq eli mäŋgülük bolsa, Qazaqstan uyğurliriniŋmu mäŋgülük bolidiğanliği muqärrär. Mustäqil Qazaqstanniŋ keläçigi üçün, uniŋ härtäräplimä rivaҗlinişiğa häm güllinişigä Qazaqstan uyğurliri šzliriniŋ munasip tšhpisini qoşup kälgän häm buniŋdin keyinmu şundaq bolidu. Pursättin paydilinip, Darhan Qamzabekulı sizgä vaqtiŋizni bšlüp, bügünki märasimğa qädäm täşrip qilğiniŋiz üçün, moşu yärdä oltarğan uyğur qerindaşliriŋizniŋ namidin çoŋ rähmät eytimän. Һšrmätlik deputatlar, silärgimu qollap-quvätliginiŋlar üçün minnätdarliğimni bildürimän.

Dana rähbirimiz Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmiliq maqalisi hämmimizni çoŋqur oylinişqa dävät qildi. Yäni biz başqidin oyğanduq desäkmu bolidu. Ändi bügünki şanliq sänägä kälsäk, bügün päqät Abdulla Rozibaqievnila äslävatqinimiz yoq. Şuniŋ bilän billä bu paravän yaşişimiz üçün qan tškkän, biz üçün äziz җenini qiyğan ata-bovilirimizni, säyasiy täqiplärniŋ millionliğan qurvanliri bilän atu paҗiäsidä şeyit bolğan qerindaşlirimizni hatiriläşkä beğişlanğan çoŋ märasimdur. Һämmiŋlarğa mälum, 2018-jili Ğulҗa yolida yüz bärgän qanliq paҗiägä 100 jil tolidu. Kelär jili unimu käŋ dairidä hatiriläymiz. Baya juqurida Abdulla Rozibaqievniŋ uyğur mätbuatiniŋ asasini salğanliği häm «Kämbäğällär avazi» gezitini çiqarğanliği toğriliq gäp boldi. 1918- jili bevasitä Abdulla Rozibaqievniŋ täşäbbusi bilän däsläpki uyğur geziti «Sadai tarançiniŋ» näşir qilinğanliği hämmimizgä mälum. Demäk, Alla buyrisa, ändiki jili mart eyida äynä şu däsläpki uyğur gezitiniŋ varisi bolğan hazirqi «Uyğur avazi» gezitiniŋ 100 jilliq sänäsinimu dağduğiliq nişanlaymiz.

Һšrmätlik qerindaş-qayaşlirim! Qazaqstan yeridä hatirҗämlik bolsa, Dšlät rähbirigä salamätlik bärsä, qerindaşlirimiz aman bolsa, baya šzäŋlar tamaşä qilğan «Taşvaydäk» ussul-sazi bar millätniŋ heçqaçan untuluşi mümkin ämäs. Rähmät silärgä! Qazaqstan güllinivärsun vä elimizniŋ paravänligigä šzimizniŋ birkişilik ülüşimizni qoşayli.

Şuniŋdin keyin QHA Räisiniŋ orunbasari vä Mäҗlis deputatliri Abdulla Rozibaqievniŋ qizi Nineläm Rozibaqievağa hšrmät yüzisidin çapan kiygüzüp, atisiniŋ portretini soğa qildi.

Käç davamida Almuta şähärlik mäslihätniŋ kativi Qaldıbay Qazanbaev, Almuta şähärlik içki säyasät başqarmisiniŋ başliği Nurlan Sıdıqov, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Kuziev, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputatliri Şavkät Ömärov vä İslam Bayramukov illiq tiläklirini izhar qildi.

Andin deputatlar Nineläm Rozibaqievağa hšrmät bildürüp, atiğan soğilirini tapşurdi.

Kšrnäklik dšlät vä җämiyät ärbabi Abdulla Rozibaqievniŋ yarqin hatirisigä beğişlanğan mäzkür märasimda «Ruhsarä» ussul ansambliniŋ ussulliri tamaşibinlarniŋ güldürligän alqişliriğa sazavär boldi. Käç şundaqla «Nava», «Tarim» ansambl'liriniŋ, daŋliq nahşiçilar Marat Mämätbaqievniŋ, Sahidäm Mäşräpovaniŋ vä Nuralim Varisovniŋ orunlişidiki nahşa-sazlar häm 153-mäktäp-gimnaziya oquğuçiliriniŋ bädiiy oquşliri bilän tehimu janlinip, täntänä qatnaşquçiliri qälbidä çoŋqur täsirat qaldurdi.