Zakirҗan KUZİEV:  “Altın jürek” mukapitiğa altun jüräklik adämla egä bolidu”

0
602 ret oqıldı

İvrayim Baratov, “Uyğur avazi”/ Ötkän җümä küni Almutidiki “Ğılım ordası” җumhuriyätlik dšlät karhanisiniŋ Kontsertlar zalida “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy injenerliq akademiyasi” җumhuriyätlik җämiyätlik birläşmisi täsis qilğan “2017-jilniŋ äŋ yahşi injeneri” konkursiniŋ yäküni çiqirilip, ğaliplar eniqlandi. Ularniŋ arisida “Universal” şirkätlär topiniŋ prezidenti, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Zakirҗan Kuzievmu bar.

Şu täntänidin keyin biz Zakirҗan Pirmähämmät oğlini täbrikligäç, uni sšhbätkä җälip qilduq (Sšhbät šz äyni boyiçä elan qilinivatidu).

Zakirҗan, ahirqi ikki häptä seniŋ üçün häqiqätänmu amätlik boldi. Tehi yeqindila җumhuriyättiki äŋ inavätlik mukapatlarniŋ biri — “Altın jürekkäegä bolduŋ. Ändi mana yänä bir mukapatqa sazavär boluvatisän. Mubaräk bolsun!

Rähmät. Häviriŋlar bolsa keräk, biyil “Altın jürek” häyrihahliq mukapitiğa ilgiri-keyin bolmiğan däriҗidä — 455 adämniŋ namziti tävsiyä qilindi. Uni uyuşturğuçilar, yäni “Bauırjan” häyrihahliq fondi, “Nur Otan” partiyasi, “Altın Qıran” şirkätlär topi, “PetroKazahstan” aktsionerliq җämiyiti vä Almuta şähiriniŋ hakimiyiti 33 namzatni tallavelip, härbiri mukapatliq üç orundin ibarät 11 nominatsiya boyiçä ğaliplarni eniqlidi. Män “Jilniŋ sahavätlik adimi” nominatsiyasi boyiçä birinçi orunğa sazavär boldum.

Qoşumçä qilay, “Altın jürek” Märkiziy Aziyadiki häyrihahliq paaliyät boyiçä birdin-bir mukapat. Ägär başqimu nominatsiyalärdä ğalip atalğanlarniŋ arisida “SVK” şirkätlär topi, “Magnum Cash & Carry”, “Kaspi Bank” AҖ ohşaş başqimu alp şirkätlär vä maliyä märkäzliriniŋ bar ekänligini inavätkä alsaq, meniŋ җismaniy şähs süpitim bilän ularniŋ qatarida boluşum, älvättä, çoŋ utuq vä bu maŋa yänimu çoŋ җavapkärlik jükläydu. Çünki biz, tiҗarät adämliri, elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğli eytqandäk, biznesniŋ iҗtimaiy saha aldidiki җavapkärligini heçqaçan yadimizdin çiqarmasliğimiz keräk.

Äşu җavapkärlik, şähsän šzäŋniŋ misalida, nemilärdin ibarät?

Ötkändä bir ämäldar maŋa näq moşu soalni qoydi. Yadimda qalğan häyrihahliq yardimimni bir-birläp eytişqa başlivedim, “boldi, boldi, tohta” däp ornidin däs turup, meni bağriğa besip, mürämdin qeqip kätti. Buni saŋa dävatqinimniŋ sävävi, ägär hazir män ularni yänä qaytilaydiğan bolsam, seni ügdäk besip ketişi mümkin.

Eytivärgin, bu qulaq yahşiliqni aŋlaşqa yaralğanğu

Undaq bolsa, tiŋşa, män saŋa päqät 2016 vä 2017-jillardiki häyrihahliq paaliyitimni eytay: Yarkänt şähiridiki märkiziy meçit quruluşiğa — 186 000 000 täŋgä, Panfilov nahiyäsiniŋ az täminlängän aililiri bilän nakalarğa — 4 600 000 täŋgä, “Nakalar šyigä yardäm” aktsiyasi boyiçä häyrihahliq yardäm — 4 800 000 täŋgä, Kšktal yezisidiki meçitniŋ muräkkäp remonti üçün — 8 700 000 täŋgä, Yarkänt şähiridä štkän voleybol boyiçä turnirni uyuşturuşqa — 1 000 000 täŋgä, Yarkänt şähiridiki Җambul namidiki ottura mäktäpni ”“Altın belgi” bilän tamamliğan oquğuçilar bilän ustazlarni räğbätländürüş üçün 350 000 täŋgä…

Zakirҗan, boldi, davamlaşturmayaq qoy. Seniŋ häqiqätänmu altun jüräklik adäm ekänligiŋgä hämminiŋ kšzi alliqaçan yätti, däp oylaymän. Şundimu, gezithanlar bilsun, ahirqi ikki jildiki häyrihahliq paaliyätkä häşligän mäbläğ qançä million täŋgini täşkil qildi?

İkki jilda häyrihahliq paaliyätkä 18 qetim qatnişiptimän vä ularğa җämi 281 505 000 täŋgä (!) särip qiptimän.

Bu paaliyitiŋgä moşu yärdä çekit qoyayli. Eytmaqçi, juqurida sšz bolğan yänä bir mukapatqa — “Jilniŋ äŋ yahşi injeneriğa” — qandaq sazavär bolduŋ?

Seni “Äşundaq soal qoyidiğu” däp oylavatattim. Eytay. Birinçidin, u “җumhuriyätlik” statusi bar җämiyätlik mukapat, yänä kelip, Milliy injenerliq akademiyaniŋ mukapiti. U mukapatqa munasip boluş üçün seniŋdin, rähbär süpitidä, işläpçiqirişni zamaniviy äsvap-üskinilär bilän täminläş, yeŋi tehnologiyalärni qolliniş häm şu arqiliq mähsulat türini kšpäytiş vä uniŋ süpitini duniyaviy standartlar däriҗisigä yätküzüş ohşaş başqimu yeŋiliqlarni җariy qilişqa käspiy yandişişni vä injenerliq maharätni täläp qilidu. Demäk, meniŋ rähbärligimdiki “Universal” şirkätlär topiğa kiridiğan “Yarkänt krahmal-şirnä zavodi” җavapkärligi çäklängän yoldaşliği moşu väzipilärgä toluq җavap berivatqanliğini vä elimizniŋ ihtisadiy täräqqiyatiğa qoşuvatqan hässisiniŋ salmaqliq ekänligini, zavodtiki barliq šzgirişlärniŋ ilim-pän bilän bevasitä munasivätlik boluvatqanliğini akademiyadiki alim-mutähässislär yahşi bilidu, degän sšz.

İkkinçidin, buni şiҗaätlik ämgäkkä berilgän juquri baha, yäni uniŋ toluq etirap qilinğanliğiniŋ yarqin bir kšrünüşi däp bilimän.

Ötkändä, hatalaşmisam, “Yarkäntlik dehanlar amätlik bolmaqtadäp mavzu qoyulğan sšhbitimizdä sänBiz dehanlardin 100 000 tonna qurutulğan kšmüqonaq denini setiveliş däriҗisigä qol yätküzduq. Demäk, ändi bizniŋ päqät yarkäntlik dehanlardinla ämäs, şundaqla hoşna Uyğur Ämgäkçiqazaq nahiyäsi dehanliridinmu kšmüqonaq denini setiveliş mümkinçiligimiz bardäp eytivediŋ. Һazir ähval qandaq boluvatidu?

“Yarkänt krahmal-şirnä zavodi” ҖÇYğa štkän jili 1,8 milliard täŋgilik zamaniviy tehnologiyani җariy qilduq. Nätiҗidä ilgiri biz jiliğa 45 000 tonna kšmüqonaq denini qayta işligän bolsaq, ändi hazir bu kšrsätküç 100 000 tonnidin eşip kätti. Soaliŋğa eniq җavap bärsäm, ähval mundaq: biyil yarkäntlik dehanlar yetiştürgän hosulniŋ 90 payizini, yäni 60 000 tonna kšmüqonaq denini setivalduq. Yänä 40 000 tonnini Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ dehanliridin qobul qilduq. Uyğur nahiyäsidä kšmüqonaq šstürüş ammiviy räviştä qolğa elinmayvatidu, ulardin bari-yoqi 5-6 miŋ tonna ätrapidila setivalduq. Mümkin, uniŋ ob°ektiv häm sub°ektiv säväpliri bardur, u täripi maŋa namälum vä bu tamamän başqa mavzu.

Eytmaqçi, biyil Ösäk vadisida, hava rayiniŋ qäğişligi tüpäyli, štkän jilğa nisbätän, hosul ikki hässä az elindi. Sän soriğiçä eytivetäy, bultu biz bir kilogramm qurutulğan kšmüqonaq denini, süpitigä qarap, 35 — 37 täŋgidin setivalğan bolsaq, biyil baha 42 — 45 täŋgä ätrapida boldi. Eytay, päqät yarkäntlik dehanlardinla kšmüqonaq setiveliş üçün 1,5 milliard täŋgä särip qilduq. “Särip qilduq” dävatqinimniŋ sävävi, biz biyil ätiyazda dehanlarni qollap-quvätläş üçün (uruq, gerbidtsid, yeqilğu vä hakazilar) 428 million täŋgä nesiyä bärgän eduq. Bu mäbläğ hosul jiğilip bolğandin keyin, här ikki täräpniŋ kelişimi bilän, toluq yepildi.

Eytqanliriŋğa qariğanda, yarkäntlik dehanlarhosulimiz qar astida qalamdekin?” degän ändişidin qutuluptidä

Däl şundaq. Ular mundaq ändişidin birätola qutuldi. Biyil, saŋa eytay, biz 28-oktyabr' künigä qädär dehanlarda bar hosulni tügäl setip elip bolduq. Qaçan undaq bolğan? “Һosulni nägä štküzimiz?” degän ändişimu arqida qaldi. Äsli şundaq boluşi keräk. Dehan yaz boyi tškkän täriniŋ bädiligä yarişa payda elişi şärt.

Zakirҗan, Dšlitimiz rähbiri biyil qazaqstanliqlarğa yolliğanQazaqstanniŋ Üçinçi yeŋilinişi: duniyaviy riqabätkä qabilliğiMäktübidä kiçik dehan egiliklirini birläştürüş arqiliq kooperativlarni täşkil qilişniŋ lazimliğini täkitläp, yeza egiligi sahasida yeŋi islahatlarni elip berişniŋ hayatiy muhim väzipä ekänligini alğa sürgän edi. Sän bevasitä yeza egiligi bilän bänt adämlär bilän işlävatqaçqa, “bu mäsilä qandaq häl boluvatidudäp soriğum kelivatidu.

Toğra häm meniŋ üçün yahşi soal. Җavap berip kšräy. İlgiri dehanlar, kolhoz-sovhozlar tarqitilğanda, pay hesaviğa 5 — 10 gektardin yär aldi. Mundaq “tähsimattin” yarkäntlik dehanlarmu çättä qalğini yoq. Yärlik hakimiyätniŋ mälumatliri boyiçä, päqät Panfilov nahiyäsidiki dehanlarniŋ 75 payiziniŋ šlçük yärliri 10 gektardin aşmaydekän. Mundaq şaraitta šz egiligini täräqqiy ätküzüş üçün, eytayluq, hškümättin subsidiya eliş heç mümkin ämäs. Çünki, birinçidin, terilğuluq mäydani az, uniŋdin elinğan hosul nesiyä pulni tšläş bu yaqta tursun, hätta kätkän çiqimniŋ orninimu yapmaydu. İkkinçidin, kollektivliq egiliktä işläp ügängän dehanlar, şähsiy egiligini täräqqiy ätküzüşniŋ yolini bilip kätmäydu. Umumän, yeza egiligini täräqqiy ätküzüş üçün, bolupmu Qazaqstan şaraitida, kooperativlarni täşkil qiliş äqilgä muvapiq ekänligini ämäliyatniŋ šzi ispatlap bärdi. Şundaq ekän, nemä qiliş keräk? Bu soalniŋ җavavi eniq: kiçik dehan egiliklirini birläştürüp, işläpçiqiriş kooperativlirini quruş haҗät. Prezident šz Mäktübidä mana moşu ideyani alğa sürdi.

Panfilov nahiyäsidä hazir qarimiğida җämi 8 000 gektar suğirilidiğan terilğuluq bar tšrt kooperativ täşkil qilindi. Yärlik hakimiyätniŋ, eniğiraq eytsam, Almuta vilayitiniŋ hakimi Amandıq Batalovniŋ qollap-quvätlişi bilän vilayätlik byudjettin millionliğan täŋgä aҗritilip, äynä şu kooperativlarniŋ putiğa turup ketişigä zämin boluvatidu. Eniq misallarni kältürsäm, vilayätlik byudjet hesaviğa — 450 million täŋgigä ikki haman selindi; päqät birla “Ğoҗambärdiev” kooperativi täripidin on bäş jilliq qärälgä tšvän payiz bilän 328 million täŋgä nesiyä elinip, haҗätlik tehnika setivelindi. Bäş-on gektar yeri bar kiçikkinä dehan egiligi mundaq ävzälliklärgä heçqaçan egä bolalmaydu. Şuŋlaşqa kooperativlar bolupmu yeza yeridä havadäk haҗät.

Yeza egiligi, җümlidin dehançiliqniŋ kšmüqonaq šstürüş sahasi täräqqiy ätsä, “Yarkänt krahmalşirnä zavodiҖÇY üçünmu paydiliq demäkçisänğu.

Älvättä, şundaq. Zavodqa keräklik hamäşiya — qurutulğan kšmüqonaq deni. Zavodniŋ mümkinçiligini hesapqa alsaq, äşu hamäşiyaniŋ yetärlik däriҗidä boluşi alahidä muhim ähmiyätkä egä. Misal kältüräy. “Yarkänt krahmal-şirnä zavodida” biz äşu hamäşiyadin, yäni kšmüqonaq denidin on säkkiz türlük mähsulat çiqirattuq. Biyil yänä ikki liniyani işqa qoşup, mähsulat türini jigirmigä yätküzduq. Ular: GFS (Glyukozno-fruktoznıy sirop) vä limon kislotasi. Bu mähsulatlarğa ehtiyaҗ üstün. Çünki GFS 100 payiz qäntni almaşturidu. Eytip štäy, kšmüqonaq denida qäntniŋ miqdari qizilçiğa nisbätän tšrt hässä oşuq!

Һazir mähsulatimizniŋ 65 payizini eksportqa çiqirivatimiz. Bu, bügünkidäk šzara riqabätçilik ilgiri-keyin bolmiğan däriҗidä ovҗ elivatqanda, nahayiti juquri kšrsätküç. Män saŋa mundaq bir misalni kältüräy: Qazaqstandiki šz mähsulatlirini çät ällärgä setivatqan işläpçiqiriş karhaniliriara mähsus reyting bar. Äynä şu reytingta “Universal” şirkätlär topi turaqliq däsläpki onluqniŋ arisida kelivatidu. Ahirqi kšrsätküçlär boyiçä hazir altinçi orunda turimiz. Ägär biz, äynä şu reytingniŋ aldinqi orunlirida turğan şirkätlär, hätta milliy kompaniyalär ohşaş, yärasti bayliqliridin paydilanmaydiğanliğimizni eytsam vä päqät işläpçiqiriş arqiliqla äşu onluqniŋ qataridin çüşmäy kelivatqan bolsaq, šzäŋ oylap kšr, qol yätküzgän utuqlirimizniŋ az ämäs ekänligi šzlügidin bilinip turidu.

Yänä bir misal kältüräy: hazir “Universal” şirkätlär topiğa kiridiğan “Yarkänt krahmal-şirnä zavodi” vä “Mişkap zavodi” ҖÇYlarda җämi 1240 adäm turaqliq iş bilän bänt. İşçilarniŋ ottura ayliq maaşi 118 000 täŋgini, mutähässislärniŋ 300 000 täŋgini täşkil qilidu. Bu vilayättiki ottura ayliq maaş kšrsätküçidin sezilärlik däriҗidä juquri.

Şundaq ekän, bu zavodlarğa işqa kiriş hahişi barlar, meniŋçä, novättä tursa keräk.

Undaqla ämäs. Biraq biz işçi-hizmätçilärniŋ, injener-tehnik hadimlarniŋ käspiy salahiyitigä alahidä etivar berimiz. Ularni turaqliq türdä qisqa kurslarda oqutuvatimiz. Täҗribä toplaş üçün moşundaq zavodlar bar ällärgä ävätivatimiz.

Biz biyildin başlap, Yarkänttiki käspiy-tehnikiliq uçiliöe bilän şärtnamä tüzduq. Uçiliöe kursantliri, bolupmu tikinçilär bilän käpşäligüçilär zavodumizda ämäliy täҗribidin štidu. Äynä şularniŋ arisidin kšzgä çüşkän 40 adämni işqa qobul qilimiz.

Zakirҗan, ändi gezithanlarni Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati süpitidiki paaliyitiŋdin hävärdar qilsaŋ, degän iltimasimiz bar.

Märhämät. Män mäslihättä Byudjet komitetiniŋ äzasi. Bilgän vä çüşängän adämgä moşuniŋ šzila meniŋ deputatliq paaliyitimdin hävär alidu, däp oylaymän.

Män vilayätlik mäslihätkä Panfilov nahiyäsidin deputat bolup saylandim. Sayliğuçilirim bilän härbir sessiya harpisida uçrişip turimän.

Seniŋ štkändäSayliğuçilar bilän uçrişiş häyrihahliq aktsiyasigä aylinip kätkändäk täsirat qalduridu”, däp eytqiniŋ yadimğa çüşüvatidu. Һäqiqätän şundaqmu?

Adättä, härqandaq däriҗidiki deputatniŋ aldiğa päqät muhtaҗi bar adämlär kelidu. Maŋimu huddi şundaq, biriniŋ puli yoq, biriniŋ mağdiri degändäk. Bolupmu iҗtimaiy problemilar bilän muraҗiät qilidiğanlar kšpçilikni täşkil qilidu. Şuŋlaşqa män “Nur Otan” partiyasi Panfilov nahiyälik şšbisiniŋ Җämiyätlik qobulhanisi bilän hämkarlaşqan halda sayliğuçilar bilän uçrişiş usulini yolğa qoydum. Uniŋ vaqti vä qäräli nahiyälik gezitta aldin-ala elan qilinidu. “Nur Otan” partiyasi Җämiyätlik qobulhanisiniŋ yardimi bilän nahiyälik hakimiyätniŋ barliq sahalar boyiçä bšlüm başliqlirini, prokuratura vä sot organliriniŋ väkillirini şu uçrişişqa täklip qilimän. Mundaq usul nätiҗidarliq boluvatidu. Çünki, eytayluq, bir sayliğuçi turuşluq šy seliş üçün uçastka sorap kälsä, uniŋğa, älvättä, nahiyälik yaki şähärlik hakimiyättiki moşu mäsilä bilän şuğullinidiğan şähslär җavap beridu.

Ändi “häyrihahliq aktsiyasigä aylinip qaldi” deginimniŋ sävävi, šzäŋ çüşinivatsaŋ keräk, maddiy yardäm sorap kelivatqanlar nurğun. Ötkändä bir pensioner, isim-näsibini atimayaqla qoyay, quliğiniŋ naçar aŋlaydiğanliğini, aŋlaş apparatini alay desä, yançuğiniŋ yar bärmäydiğanliğini eytip käldi. İltimasini şu yärdila qanaätländürdüm. U adäm “deputat Kuziev paŋ adämlärgä aŋlaş apparitini elip beridekän” däp, mahtanğusi kälgän bolsa keräk, ätimalim, hämmigä җar saptu. Çünki maŋa näq şundaq iltimas bilän helä nurğun adäm muraҗiät qildi. Undaq äŋ ärzän apparat, tähminän, 50 — 60 miŋ täŋgä turidu.

“Salamätligim naçar, Almutiğa berip, dohturlarğa kšrünüp keläy desäm, yolumğa ahça yoq” — mundaq iltimas bilän kelidiğanlarmu bar, amal yoq, yardäm qolumni sozimän.

Ötkändä Yarkänt şähiriniŋ turğuni Vera Kabılkinaniŋ šyigä šrt ketiptu. Çedirini yasap berişni šz hšddämgä aldim. Ändi yänä bir sayliğuçi, Zinigül İlahunova šrülüp kätkän šyini äsligä kältürüş üçün yardäm sorap käptu. “Yaq” demidim. Otun-kšmür sorap kelidiğanlarçu tehi.

Eytivärsäm, misal kšp, biraq bu minnät qilivatqinim ämäs, sän soriğan üçünla eytivatimän.

Bu seniŋ juqurida sšz bolğan häyrihahliq paaliyitiŋniŋ bir kšrünüşi bolsa keräk. Muhim, päqät juqarqi orundikilär häl qilidiğan iҗtimaiyihtisadiy mädäniy mäsililärgä kälgändä, deputat süpitidiki paaliyitiŋ qandaq boluvatidu?

Oçuğini eytay, tfu-tfu, hazirçä yaman ämäs.

Yänä misal kältürsäm, meniŋ küç çiqirişim bilän vilayätlik byudjettin Yarkänt şähiridiki Krupskaya namidiki mäktäpniŋ muräkkäp remonti üçün 285 million täŋgä bšlündi. “Jarkent-Arasan” sanatoriyisigä baridiğan yolni remontlaş üçün 112 million täŋgä aҗritildi.

Monu bir mäsiligä alahidä tohtalğum kelivatidu. Yarkänttiki Җambul namidiki mäktäptä 1450 oquğuçi bar. Mana moşu mäktäp yenida mähsus sport kompleksini seliş üçün vilayätlik byudjettin 120 million täŋgä bšlünüş harpisida turidu. Buni eytivatqinimniŋ sävävi, štkändä sayliğuçilar bilän uçraşqanda, bu mäsilini iҗabiy häl qilişqa vädä bärgän edim.

Zakirҗan, şähsän elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän qolğa elinğan “100 yeŋi isimlayihisidin seniŋmu isimşäripiŋni uçritip qaldim.

Toğra. Almuta vilayitidin bäş adämniŋ namziti kšrsitildi, ularniŋ arisida mänmu bar. Һazir İnternettiki mähsus sayt arqiliq umumhäliqliq avaz beriş ketip baridu. Män hazirçä uniŋ “Biznes” kategoriyasi boyiçä aldinqi orunlarniŋ birini egiläp kelivatimän. Avaz beriş 18-noyabr'ğiçä davamlişidu.

Ägär iҗazät bolsa, pursättin paydilinip, gezithanlirimizni meniŋ namzitimni yaqlap avaz berişkä çaqirğan bolar edim. İnternettiki sayt mundaq: http://100esim.eI.kz/ru

Eytmaqçi, seniŋ namzitiŋni kim kšrsätti?

Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ tävsiyäsi boyiçä Qazaqstan hälqi Assambleyasi kšrsätti vä uni Almuta vilayitiniŋ hakimiyiti bir eğizdin qollap-quvätlidi. Ularğa, älvättä, çoŋ rähmät. Biraq mähsät uniŋda ämäs, ämgigiŋniŋ munasip bahalinivatqanliğiğa razi bolup qalidekänsän.

Sän җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizini tilğa elip qaldiŋ. Eytmaqçi, bu җämiyätlik birläşmidiki paaliyitiŋdin şähsän šzäŋ razimu?

Bu yärdä män äŋ aldi bilän ҖUEMniŋ räisi — Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Şahimärdan Nurumovqa alahidä minnätdarliğimni izhar qilğum kelivatidu. Män hälqimizniŋ Şahimärdan akidäk oğliniŋ elimizniŋ aliy qanun çiqiriş orginida väkil bolup oltarğanliği bilän pähirlinimän. Bu quruq dävranvazliq sšz ämäs. Äynä şu akimizniŋ täşäbbusi bilän štkändä bir top Mäҗlis deputatliri “Yarkänt krahmal-şirnä zavodida” bolup, iş җäriyanliri bilän ätrapliq tonuşup kätti. Nätiҗidä helidin beri häl bolmay kelivatqan bäzi mäsililärgä hškümät kšŋül bšlüşkä başlidi.

Tehi yeqindila hälqimizniŋ munävvär pärzändi Abdulla Rozibaqievniŋ tuğulğininiŋ 120 jilliğini nişanliduq. Äynä şu tävälludqa beğişlanğan täntänlilik märasimğa yänä bir top Mäҗlis deputatliri bilän billä Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari Darhan Mıŋbay qatnaşti. Bumu, sšz yoq, Şahimärdan Üsäyin oğliniŋ abroy-inaviti, kšp küç çiqirişi tüpäyli yüz bärgän vaqiä däp bilimän.

Eytmaqçi, yänä şu Şahimärdan akiniŋ täşäbbusi bilän A.Rozibaqiev toğriliq kitap näşir qilindi. Uniŋğa şähsän šzäm 1 700 000 täŋgä ianä qildim. U kitap äşu märasimğa kälgänlärgä häqsiz tarqitildi.

Ändi soaliŋğa uttur vä eniq җavap beräy: män, başqilar ohşaş, milliy mädäniyitimizniŋ bügünki täräqqiyatida muhim orun täälluq bolğan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ paaliyitigä sirttin qarap, tamaşibin retidä boluşni ämäs, bälki uniŋ qazinida qaynaşni šzämniŋ insaniy borçum däp bilimän. Һazir ҖUEMniŋ başqarma äzasi süpitidä uniŋ paaliyitigä qoyuq arilişip kelivatimän.

Zakirҗan, härqandaq insanniŋ, bolupmu saŋa ohşaş çoŋ işläpçiqiriş karhanisiniŋ rähbiriniŋ, hayatta yol kšrsätküçi mäslihätçisi, bir sšz bilän eytsam, ustazi bolidu. Şundaq ekän, bu äsnada sän kimni birinçi bolup tilğa alğan bolattiŋ?

Һeç oylimayla akam Dilmuratni kšz aldimğa kältürimän. Uniŋ işläpçiqirişni uyuşturuş, bazar ihtisadiniŋ päqät näzäriyäviy täripigila ämäs, bälki ämäliy җäriyanliriğa çoŋqur çšküşi, kollektivni ahirqi nätiҗilärgä qol yätküzüşkä dävät qilişi, täläpçanliği maŋa çoŋ mäktäp boldi. Akam meniŋ üçün mäŋgü šçmäy yenip turidiğan mäş°äldur.

Sšhbitimizniŋ ahirida şähsiy hayatiŋğa munasivätlik birnäççä soal qoyay. İltimas, qisqa vä eniq җavap bärsäŋ: ägär hayatiŋda birär qiyinçiliq päyda bolsa, aldi bilän kimgä işinisän?

Özämgä, andin akam Dilmuratqa.

Һayatiŋdiki yeŋiliqni däsläp kim aŋlaydu?

Huş hävärni eytidiğan adämlirim nurğun. Ändi meni hoşal qilidiğan yeŋiliqni, älvättä, aldi bilän akam Dilmurat aŋlaydu.

Seni “häp” degüzüp jürgän närsilär barmu?

Älvättä, bar. Uniŋsiz hayat-tirikçilik bolmaydu.

Һazir qaysi kitapni oquvatisän?

Özäm näşir qilişqa hamiyliq qilğan kitaplarni.

Ular nurğunmu?

Helä bar.

Mäsilän?

Eytsam, u kitaplarniŋ muällipliri meni daqaq qilivatidu, däp oylap qelişi mümkin.

“Uyğur avazini” oqamsän?

U nemä deginiŋ? Älvättä, oquymän.

Gezitimizğa kelär jil üçün muştiri bolduŋmu?

Özämnila ämäs, zavodumiz kollektividiki barliq uyğurlarni, šzäm Almuta vilayätlik mäslihätkä deputat bolup saylanğan saylam uçastkisidiki täminati naçar sayliğuçilarni, җämi 500 (!) adämni “Uyğur avazi” gezitiğa kelär jil üçün toluq bir jilğa yazdurup qoydum.

Bumu seniŋ häyrihahliq paaliyitiŋniŋ härtäräplimä ekänligini kšrsitip tursa keräk. Saŋa bu yardimiŋ üçün redaktsiya namidin rähmät eytimiz.

Meniŋ azdu-tola utuqlirimni turaqliq tärğip qilivatqan sšyümlük “Uyğur avazi” gezitiğa meniŋmu eytar minnätdarliğim çäksizdur.

Oçuq vä sämimiy sšhbitiŋ üçün rähmät. İlahim, işiŋ dayim moşundaq utuqluq bolsun!

Bälüşüş