Keläçäk bügündin başlinidu

0
3 619 ret oqıldı

Käsip tallaş/ Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Ötkän şänbä küni Äl'-Farabi namidiki Qazaq milliy universiteti geografiya fakul'tetiniŋ bir top oqutquçi-professorliri vä mäzkür bilim därgahida tähsil kšrüvatqan birtürküm älaçi studentlar Almutidiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyagä qädäm täşrip qilip, 11- sinip oquğuçiliri bilän «Käsip tallaşta hatalaşmayli» mavzusida pikir almaşturdi. Baş qoşuşta KazMUniŋ oqutquçisi, geografiya pänliriniŋ doktori Şeripҗan Nadirov gimnaziyagä qädäm täşrip qilğan oqutquçi-professorlar tärkivi vä universitetta ilmiy-tätqiqat işliri bilän şuğullinivatqan älaçi studentlarni oquğuçilarğa tonuşturup štkäç, šz oyini tšvändikiçä bildürdi:

– Bizniŋ bu bilim därgahiğa kelişimizdiki mähsät – birinçidin, җänubiy paytähtimizdiki yetäkçi aliy oquş orunlirida tähsil kšrüvatqan uyğur mäktivini tamamliğan qiz vä jigitlirimizniŋ bügünki kündä qol yätküzüvatqan utuqliri bilän silärni tonuşturuş. İkkinçidin, on birinçi sinip oquğuçiliriğa keläçäktä toğra käsip tallişiğa yol-yoruq kšrsitiştin ibarät. Һärkim šzi tallavalğan käsipkä qançä muhäbbät bağlisa, qiziqsa, izdänsä, u, älvättä, җämiyättä šz ornini tapalişi çoqum. Demäk, silärmu oquşiŋlarni muvappäqiyätlik pütirip, җämiyättin šzäŋlarniŋ ornuŋlarni tepişiŋlar üçün moşu baştin toğra käsip tallaşni oylişiŋlar keräk. Özäŋlar yahşi bilisilär, män uzun jil 153-mäktäp-gimnaziya kollektivi bilän hämkarliqta işlävatimän. Oquğuçilarniŋ ilmiy işlar bilän şuğullinişiğa qolumdin kelişiçä yol-yoruq kšrsitip, mäslihitimni berivatimän. Moşu štkän jillar mabaynida gimnaziyadin uçum bolğan kšpligän uyğur qiz-jigitliri aliy oquş orunlirida tähsil kšrüp, šzliriniŋ bilimini ämäliy täҗribidä kšrsitip kelivatidu. Demäkçi bolğinim, däsläp mäktäptä, andin universitetta tinmay mäşiqliniş җäriyanida alğan bilim çoqum silärni utuqsiz qaldurmaydu. Şuniŋ üçün tinmay izdinip, nurğun oquŋlar. Bilim eliştin heçqaçan yaliqmaŋlar. Muhimi, käsip tallaşta härgiz hatalaşmaŋlar. Mana bügün silär bilän pikir almaşturğili kälgän universitet oqutquçiliri bilän studentlardin šzäŋlarni qiziqturidiğan soallarğa eniq җavap alidiğiniŋlarğa işänçim kamil.

Baş qoşuş davamida geografiya pänliriniŋ namziti, professor Seyit Qusayınov, geografiya pänliriniŋ namziti, dotsent Alim Mırqaydarov, çoŋ oqutquçi Faruh Yaqupov vä geografiya fakul'tetiniŋ bir top juqarqi kurs studentliri toğra käsip tallaşniŋ muhim mäsililirini muhakimä qilip, oquğuçilar täripidin qoyulğan soallarğa җavap bärdi.

Ahirida gimnaziya oquğuçiliri yeqimliq nahşa vä ävrişim ussullardin çaçqa çeçip, uçrişişni tehimu җanlandurdi. Mehmanlarmu uyğur gimnaziyasiniŋ oquğuçiliridin razi bolup qaytti.

MAARİP

Ata-anilar täklipliri

Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/  Qazaqstanniŋ Ata-anilar birläşmisi fizkul'tura, informatika, sän°ätşunasliq vä Qazaqstan tarihi boyiçä mäktäplärdiki pän saatliriniŋ sanini qisqartişni, şundaqla pedagogikiliq iş normisini 18 saattin 16 saatqiçä tšvänlitişni tävsiyä qildi. Ular šz layihisini muhakimä qiliş üçün Astanada baş qoşti.

Ata-anilar täyyarliğan oquş plani boyiçä rus mäktividiki başlanğuç siniplarniŋ häptä davamidiki oquş programmisi 4 saatqa, ottura vä juqarqi siniplarda 5-6 saatqiçä tšvänlitildi.

Ata-anilarniŋ qäyt qilişiçä, 1-siniptin 11-sinipqiçä 3 saat štküzülidiğan täntärbiyä därisini 2 saatqa qisqartişni tävsiyä qildi. Şundaqla qazaq tili bilän qazaq ädäbiyatini başlanğuç sinipta bir saatqa, ändi ottura vä juqarqi siniplarda häptisigä bäş saatniŋ orniğa üç saat oqutuluşi keräk degän pikirni otturiğa qoydi.

Ändi 8 — 11-siniplarda Qazaqstan tarihini häptisigä bir saatla štküzüş keräk ekän. 5 — 9-siniplarda matematika, täbiätşunasliq vä bädiiy ämgäk, ändi juqarqi siniplarda informatika vä ingliz tili bir saatqa qisqartilmaq.

Moşu başlanma bilän tonuşuş üçün mäktäp mudirliri, muällimlär, psihologlar elimiz paytähtidiki teçliq vä razimänlik sariyida baş qoşti. Uniŋğa jiğilğanlarniŋ hämmisi bir eğizdin täntärbiyä saatini qisqartiş täşäbbusini qollap-quvätlidi. Uniŋğa qoşumçä, pedagoglar juqarqi siniplardiki däsläpki härbiy täyyarliq (NVP) därisini täntärbiyä därisi bilän biriktürüp oqutuş täklivini bärdi. Qazaq tili päni bilän ädäbiyatini, rus ädäbiyati bilän Qazaqstan tarihini qisqartiş toğriliq tävsiyälär muällimlär qollap-quvätlişigä egä bolmidi.

Rus mäktäpliriniŋ ülgisidä kšrsitilgän jüklimini azaytiş ideyasi qazaq mäktäpliridä bilim beridiğan muällimlärniŋmu kšŋlidin çiqti.

Pedagoglarniŋ qollişiğa egä bolğan Ata-anilar birläşmisi Bilim vä pän ministrligigä oquş programmisiniŋ qisqartilğan nushisi tästiqlängän räsmiy hätni yollidi.

Bälüşüş