Bähit üçün tuğulidu balilar

0
432 ret oqıldı

İҗtimaiy mäsilä: «Qaçqun atilar»/ Raşidäm RÄҺMANOVA, «Uyğur avazi»/ «Balini hamil päytidin başlap sšyüşni biliş keräk. Çünki yoruq duniyağa kšz açqan härbir insan bähit vä hoşalliq elip kelişi lazim» däydu psihologlar. Yoruq duniyaniŋ işigini açqan balilarniŋ hämmisi moşundaq bähitkä erişämdu?

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Baş prokuraturisi balilar hoquqlirini qoğdaş җämiyätlik täşkilatliri bilän birliktä «Aliment. Tšlimäslikkä qarşi 30 qädäm» layihisini işläp çiqti.

Layihiniŋ mähsiti – bala paydisiğa alimentniŋ šz vaqtida vä durus miqdarda tšlinişini täminläş. Layihä җäriyanida alimentniŋ miqdarini qayta qaraşturuş, aliment tšläşkä mäҗbur, biraq işsiz jürgän atilarni mäҗburiy iş orunliriğa orunlaşturuş, şuniŋ bilän billä aliment tšligüçiniŋ җavapkärçiligini aşuruş vä başqilar. Mäzkür layihiniŋ orunlinişiğa Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ prokuraturisimu alahidä ähmiyät bärmäktä.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsidiki sot orunliğuçilarniŋ tizimida bügünki kündä alimentlarğa bağliq 1500 fakt tirkilip, tšlänmigän alimentlarniŋ kšlämi 48 424 489 täŋgigä yätkän. Aliment tšläştin qeçip jürgän atilarniŋ banisi birla: «iş yoq». Bu mäsilini yeşiş mähsitidä Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ prokuraturisi «Qärizdarlar üçün iş ornini eçiş yärmäŋkisini» uyuşturdi.

Yärmäŋkiniŋ eçiliş märasimida sšz alğan Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ prokurori Raşid Ämirov aktsiyagä qatnaşqan karhana vä mähkimilärniŋ rähbärlirigä muraҗiät qilip, alimentni tšlälmäyvatqan işsizlarni iş bilän täminlişini iltimas qildi. Şundaqla Raşid Ämirulı sot orunliğuçiliri, nahiyälik iş bilän täminläş bšlümi vä işqa qobul qilğuçi mähkimilär arisida üçtäräplimä şärtnamä tüzüş täklivini bärdi. Һazir bu mäsilä asta-asta häl bolmaqta.

Yoruq duniyağa kälgän härbir pärzäntniŋ hayati üçün, birinçi novättä, atiniŋ җavapkär ekänligi hämmimizgä mälum. Uniŋğa isim qoyuş, uni maddiy җähättin täminläş, sünnätkä oltarğuzuş, oqutup, bilim beriş, šyläş – bu atiniŋ väzipisi. Äpsus, hazir ähval äksiçä. Ärlär ränҗimisun, hazir bäzibir zamaniviy atilar käçtä šyniŋ bosuğisini atlap kiripla: «İşiŋ qursun, herip kättim» däp šzini divanğa taşlaydu. Televizor, telefon, planşetlarniŋ quli bolğan bügünki künniŋ balisiğa atiniŋ bu aditi maydäk yaqidu. Bäzidä šyniŋ «çoŋ pärzändigä» aylanğan ärlär ahça tepiş bu yaqta tursun, hätta baliniŋ tärbiyisigimu kšŋül bšlmäydu. Qisqisi, bir-birini çüşänmigän är-ayal aҗrişip teç bolidu. Kšp ähvalda vaqitta ana balisini bağriğa besip yalğuz qalidu.

Bäzidä ğäzäplängän ata šçini baliliridin elişqa tirişidu. Yäni u aliment tšlimäslikniŋ härhil yollirini izdäştüridu. Ävladidin vaz käçkän taş jüräk ata makan-җayini šzgärtidu. İş ornini yštkäydu. Tapavitini yoşuridu. Sot orunliğuçilardin qeçip, här ayda yanfoniniŋ nomerini avuşturidu. Rast, iştin qisqartişqa çüşüp, aliment tšlälmäyvatqanlarmu bar. Ularniŋ eytişiçä, qolida bar bolsa, šz balisidin ahçisini ayimaydu. Biraq, amali yoq…

Qanun boyiçä hazir jillap aliment tšlimigän atilar җavapqa tartilidu. Yäni dšlätkä җäriman tšläydu. Һätta türmigä solinişimu mümkin. Biraq buniŋdin nemä payda? Uniŋdin aç jürgän balisiniŋ qosiği toyup kätmäydiğu! Şuŋlaşqimu hškümät juqurida atalğan aktsiyagä ohşaş çarilärni oylap tepişqa mäҗbur.

Elimizdä baliliriniŋ atiliridin aliment ündirälmay jürgän anilar nahayiti nurğun ekän. Beçarilär balilirini asraş yolida işniŋ eğir yaki yenigini tallimay, tär tšküvatqan. Älvättä, anisiniŋ eğir ähvalini çüşinip, uniŋğa kiçigidinla yardäm berivatqan balilarmu az ämäs. Ändi «šzigä šzi ğoҗayin» bolğan balilarniŋ «yamanlar» qataridin tepilidiğanlirimu bar. Şuŋlaşqimu juqarqi organlarğa kündä degidäk balilirini yalğuz tärbiyälävatqan anilardin nurğunliğan hätlär kelidekän. Beçarilär qiynalğanliqtin, hškümättin yardäm soraydu. Mäsiliniŋ muräkkäplişivatqanliğinini çüşängän deputatlar buniŋdin birnäççä jil ilgiri Dšlät aliment fondini quruş mäsilisini kštärgän. Mähsät — bala-çaqisini taşlap qaçqan taş jüräk atilardin alimentni Һškümät šzi ündirip, dšlät ğäznisidin elinğan mäbläğniŋ ornini tolturuş edi. Biraq, nemişkidu, hazirğiçä bu mäsilä yeşimini tapalmay kelivatidu. Statistikiliq mälumatlarğa asaslansaq, Qazaqstandiki 500 miŋğa yeqin ailini yalğuz anilar asravetiptu. 20 miŋdin oşuq atiniŋ pärzäntliri aldidiki qärizi birnäççä milliardqa yätkän. Älvättä, mundaq nurğun ailini täminläş dšlät üçün asan ämäs.

Äsirlär boyi mädäniyätlik däp tonulğan hälqimizdä ailidiki atiniŋ orni alahidä bolğan. Sävävi, bizniŋ ata-bovilirimiz šz aililirini maddiy җähättinla ämäs, barliq yaqtin härtäräplimä täminläşni bilgän. Demäk, atiliq väzipilirini şan-şšhrät bilän orunlaliğan. Şuŋlaşqimu atilar ailiniŋ mäzmüt tüvrügi hesaplanğan vä layiq abroyğa, izzät-hšrmätkä egä bolğan.

Rast, biz juquridiki pikirlirimiz arqiliq barliq atilarniŋ namiğa kir kältürüştin jiraqmiz. Amma, iqrar qilişimiz keräkki, ahirqi vaqitlarda šz väzipiliriniŋ üçtin bir bšliginimu orunlalmayvatqan atilar kšpiyip kätti. Mäsilän, aliment tšligüsi kälmäydiğan atilar. Ularni kšpçilik «Qaçqun atilar» däpmu atavaldi. Biraq šz pärzäntliridin qaçqan atilar qanundin qeçip qutulmaydu. Sävävi, buniŋdin biraz vaqit ilgiri «Neka vä ailä toğriliq» qanunğa šzgirişlär kirgüzülüp, aҗraşqan är-ayalniŋ baliliri 3 yaşqa tolmiğan bolsa, bala 3 yaşqa kirgiçä anisi atisidin sot arqiliq šziniŋ kün kšrüşi üçün (baliniŋ alimentidin taşqiri) tšläm täläp qilalaydiğan mümkinçilikkä erişti. Burun işsiz jürgän atilarniŋ tšläydiğan alimenti äŋ tšvän iş häqqi boyiçä šlçinätti. Mäsilän, äŋ tšvän iş häqqi 18 miŋ täŋgidin sälla aşqan täğdirdä baliğa bari-yoqi 4 miŋ täŋgä tegidu. Bu taş jüräk atilar üçün intayin qolayliq bolğan, älvättä. Biraq hazirqi ähval tamamän başqiçä. Statistikiliq mälumatlar boyiçä, Qazaqstandiki ottura iş häqqi hazir 149 951 täŋgini täşkil qilidu. Är-ayal aҗraşqandin keyin bir baliğa uniŋ tšrtin bir qisimi, yäni 37 487 täŋgä tšlinidu. İkki baliğa – 49 951 täŋgä, üç vä uniŋdin kšp baliğa yerimi, yäni 74 975 täŋgä tšlinişi lazim. Aliment tšlimigän qärizdar atilar 2 jildin 7 jilğiçä ärkinligidin ayrilişi mümkin. Şundaqla kamalätkä tolğan, lekin salamätligi işläşkä yar bärmäydiğan balilarğimu aliment tšlinidu. Yänä bir alahidilik, atisi balisi 18 yaşqa kirgiçä alimentni tšläp bolmisa, u qäriz bolup qaliveridu. Türmidä oltarsimu, ağrip qalsimu, hätta İİ vä İİİ toptiki naka atalsimu, qärizidin qeçip qutulalmaydu. Qur°andimu: «Ayali vä baliliriniŋ häqqini štälmigän adämniŋ namizimu, tutqan rozisimu qobul bolmaydu» (Mürşid-un-nisa sürisi) däp täriplinidu.

Keyinki vaqitlarda grajdanliq nekalar kšpiyivatidu. Mundaq ailiniŋ «ğoҗayiniŋ» šziniŋ ailä aldidiki җavapkärligini toluq säzmäydiğanliği çüşinişlik. Grajdanliq nekada tuğulğan balilarniŋ nurğuni anisiniŋ familiyasida, yäni ular äҗdatliriniŋ kim ekänligini bilmäy šsüvatidu. Atisiz šydä tärbiyilinivatqan oğul balilarğimu qiyin. Ata tärbiyisidin mährum bolğan ular keläçäktiki väzipisi — ailä aldidiki җavapkärligini kimdin üginişi keräk? Uniŋğa qoşumçä, mäktäptiki ustazlarniŋ kšpçiligini ayallar täşkil qilidu. Aççiq bolsimu, eytiş keräkki, millitimizdä šziniŋ içidin çiqqan baliliridinla ämäs, bälki šzigä hayat täğdim qilğan ata-anisidin keçivatqanlarmu yoq ämäs.

Uluq Vätän uruşidin keyin yoruq kšrgän bädiiy kitaplarni oqusaq, uruş aqivitidin jitim qalğan bova-momilirimiz bilän ata-anilirimizniŋ eğir hayatini kšz aldimizğa kältüräläymiz. Şularniŋ künini bizniŋ bügünki hayatimiz bilän selişturup kšräyliçu. Ular süyigi qatmay turup ämgäkkä arilişişqa mäҗbur boldi. Ätigänligi saat altidä turup, oçaqqa ot qalap, çay qaynitip, siyir sağdi. Һazirçu? Һär šydä degidäk avtomat kir juyuş maşiniliri, taamlarni täyyarlaydiğan härhil tehnika, hätta qaça-qomuç juyidiğan vasitilär  bar. Ärlär etizda ätidin käç kirgiçä kätmän çapmaydu. Mälilärdä bolmisa, umumän, ayallar qolda kir juyup, tonurğa beşini tiqmaydu. Qisqisi, burunqilarniŋ kšrgän küni bizniŋ çüşimizgimu kirmäydu. Turmuşimiz kündin-küngä yahşilinivatidu, şükri. Biraq ailidiki soğaqçiliq, zorluq-zombiliqlarniŋ sani šsüvatidu. Eçinişliq yeri, «Balamğa hotun tepilidu tehi», «Män balamni yänä 10 qetim šyläymän» yaki bolmisa «Män nävrilirimgimu qarimaymän» däp kelinidin šç alidiğan anilar kšpiyip kätti arimizda. Ailisini ärlärçä himayä qilidiğan atilar azaydi. Һaҗät bolğanda ularniŋ qolidin ärlärçä qarar qobul qilişmu kälmäydu. Qizlirimizçu? Ularğa «çoŋğa – hšrmät, kiçikkä – izzät» kšrsitişni ügitişni untiduq. Çoŋlarğa sšz qayturuşqa, bäzidä qol kštirişkiçä baridu. Undaq kelinlär yoq ämäs. Aqivitidä, pärzäntlirimizniŋ bähtigä palta çepilip, nävrilirimiz tirik jitim qelivatidu, halas.

Ana-anisiniŋ mehir-muhäbbitigä qenip, läzzät elip šsüşniŋ orniğa kšpligän beguna naresidilär tuğuthanidin, uniŋdin qalsa, koçilardiki ähläthana yaöikliridin, hätta häҗäthanilardin tepilmaqta.

Adäm balisiniŋ hayatida jitimçiliq azavidin eğir häsrät bolmisa keräk. Täl-tšküz, sağlam ailidä šskän bala bähitlik. Taşlandi balilar bolmisa, «qaçqun» atilar oylansa, balilar šyliri hiraҗät tapçilliğidin ämäs, u yärdä tärbiyilinidiğan balilarniŋ bolmasliğidin yepilsikän, ilahim…

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş