Jurnalistika keläçigi qandaq bolidu?

0
670 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV, «Uyğur avazi»/ Ötkän päyşänbä küni Almutida Qazaqstan mätbuat klubiniŋ uyuşturuşi bilän Qazaqstanda ammiviy ähbarat vasitilirini täräqqiy ätküzüşkä beğişlanğan «Mediabazar: sistemiliq šzgirişlär vä yeŋi kšzqaraşlar upuği» mavzusida H mediaqurultay štti. Uniŋğa moşu sahadiki çätällik vä vätänlik ekspertlar, jurnalistlar, tiҗarätçilär qatnaşti.

Mediaqurultayni Qazaqstan mätbuat klubiniŋ prezidenti Asel Qaraulova täbrik sšz bilän eçip, uniŋ mähsitigä vä mavzusiğa täpsiliy tohtaldi. Şuniŋdin keyin mediaqurultay šz işini panel'liq mäҗlistä davamlaşturdi. Uniŋ  moderatori «İnternews» agentliğiniŋ Qazaqstandiki vakaläthanisiniŋ mudiri Erjan Suleymenov mäҗlis spikerlirini bäs-munazirigä täklip qildi.

Däsläp sšz alğan spiker «Kazahstanskiy Media Al'yans» җumhuriyätlik җämiyätlik birläşmisi başqarmisiniŋ räisi Armanҗan Baytasov vätänlik ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ täräqqiyatiğa tosalğu boluvatqan üç faktorni, yäni dšlät buyrutmisi, korruptsiya vä sot sistemisidiki adilliqniŋ yoqluğini kšrsätti. Uniŋ pikriçä, näq moşu faktorlar AÄVniŋ täsirinimu yoqatmaqta. Ändi novättiki spiker, «Talap» ämäliy tätqiqatlar märkiziniŋ mudiri Rahim Oşaqbaev bolsa, A.Baytasovniŋ pikrigä tamamän qarşi pikirni izhar qildi. R.Oşaqbaev šzi başquruvatqan märkäzniŋ eniq tätqiqatliri vä eniq räqämlär asasida mediabaziriniŋ sür°ätlik täräqqiy etivatqinini häm täsiri küçiyivatqan qatnaşquçilarniŋ päyda boluvatqinini eytti. Mäzkür pikir-talaşta «Narhoz» universitetiniŋ rektori Kşiştof Rıbin'skiniŋ pikri kšpçilikniŋ diqqitini җälip qildi.

– Kim štkän häptidä jigirmidin oşuq maqalä oqudi? – degän soal bilän muraҗiät qildi zaldikilärgä K.Rıbin'ski. – Bayqişimçä, arimizda undaqlar az ekän. Män štkän häptidä 50 miŋ maqalä oqudum. Һäyran qelişiŋlar mümkin. Biraq bu häqiqät. Meniŋ üçün maqalilarni sün°iy äqil oqup bärdi. Moşu mediaqurultayğa täyyarliq aldida biz Pol'şa vä Qazaqstan AÄVdiki dšlät organliriğa, rähbärlirigä, ministrlarğa munasivätlik ähbaratlarni tätqiq qilduq. Ularniŋ nätiҗisi boyiçä, Pol'şağa qariğanda, Qazaqstanda rähbärlärni, ministrlarni tänqit qiliş kšp ekänligini eniq kšrsätti. Meniŋçä bolsa, häliqara reytinglarni qayta qarap çiqiş lazim.

Novättiki spiker, hoquqluq mediamärkäzniŋ mudiri Diana Okremova šz pikrini tšvändikiçä izhar qildi: «Ammiviy räqämländürüşkä kšçüş vä aşkariliq qazaqstanliq media üçün oŋay häl qilinidiğan mäsilä ämäs. Keyinki jillarda dšlät buyrutmisimu İnternetqa kšp berilivatidu. Nätiҗidä än°äniviy ähbarat vasitiliri horunlişip, riqabätkä qabilliği tšvänlävatidu häm u başquruş vasitisigä aylanmaqta. Һazir tänqidiy oylaş jurnalistlar üçünla ämäs, şundaqla pütkül җämiyät üçünmu muhim ähmiyätkä egä».

Täkitläş lazimki, än°äniviy AÄVni räqämländürüş Qazaqstandila ämäs, pütkül duniyada sür°ät bilän täräqqiy ätmäktä. Demäk, yeŋi yšnilişlär päyda bolup, sahaniŋ täräqqiyatiğa täsir qilmaqta. Şuniŋğa munasivätlik NBC vä CBS kanalliriniŋ prodyuseri, amerikiliq reporter Barbara Reyltts šz pikrini mundaq izhar qildi:

– Һazir Amerika televiziyasidä ähbaratlarğa qariğanda, oyun-tamaşä kšrsitişliri ammibap, – dedi B.Reyltts. – Һämmiŋlarğa mälum, hazir iҗtimaiy torlarda yalğan ähbaratlar kšpiyip kätti. U, šz novitidä, jurnalistlar ämgigigä sälbiy täsir qilivatidu. Yänä bir oylinidiğan mäsilä, adämlär yahşi ähbaratlarğa ämäs, җinayätlärgä, yol-transport halakätlirigä, yultuzlarniŋ şähsiy hayatiğa kšp qiziqidu. Demäk, jurnalistlarniŋ heridarliri oylaşni halimaydu. Birtäräptin, buniŋğa bizmu gunakar. Sävävi, šz heridarlirimizni äynä şundaq däriҗigä yätküzüp qoyduq. Moşundaq davamlaşsa, käspimiz keläçigi nemä bolidu? Jurnalistniŋ käspiyligi, salahiyiti härbir ähbaratni täkşürüşidä, härhil mänbälärdin bilip-egilişidä bayqilidu ämäsmu! Demäk, jurnalistlar häqiqiy ähbaratni beriş arqiliq heridariniŋ işänçisigä egä bolalaydu.

Һazir än°äniviy televiziya tamaşibinğa ançä qiziq ämäs. Tamaşibin kšpiräk İnternetqa muraҗiät qilivatidu. Bu räqämläştürüşniŋ televiziyagä bolğan täsiri. Duniyadiki äynä şu yeŋi trend toğriliq «31 kanal» telekaniliniŋ baş mudiri Bağdat Qoҗahmetov vä «Almatı TV» telekaniliniŋ baş mudiri Älibek Aldeney šz pikirlirini eytti.

Moşuniŋdin 200 jil ilgiri poezd käşip qilindi, – dedi B.Qojahmetov, – Adämlär hayati šzgärdi, ihtisat täräqqiy ätti. Yeŋi iş orunliri päyda boldi. Buniŋdin 100 jil ilgiri elektr toki päyda boldi. Täräqqiyatta yänila juqurida eytilğan šzgirişlär yüz bärdi. Ändi yänä 50 jildin keyin atom energiyasini paydilinişqa başlidi. Bayqap turumizki, härbir yeŋiliq päyda bolğan vaqit ariliği ikki hässigä qisqarmaqta. Mana hazir İnternetniŋ päyda bolğiniğa 25 jildin aşti. Juquridiki än°änigä qarisaq, insaniyät aldida az vaqittin keyin çoŋ yeŋiliq yüz berişi keräk. Meniŋçä, bu robotlanduruş, yäni sün°iy äqil. Bu vaqitta bizniŋ hayat tärzimiz tamamän šzgiridu. Biz, jurnalistlar, şuniŋğa täyyarmu? Ändi äynä şu mäsililär toğriliq oylinişimiz zšrür, Bumu yeqin keläçäkniŋ väzipisi.

Ändi «Mediastandartlar institutiniŋ» väkili Kamilla Jüsüpovaniŋ pikriçä, yeqin keläçäktä yeŋi mediavasitilär päyda bolidu. 2020-jilğiçä iҗtimaiy torlarniŋ 90 payizini utur videokšrsitişlär egiläydu. Uniŋdin taşqiri, tamaşibinniŋ ähbaratni tallaş mümkinçiligi päyda bolidu. Yäni tamaşibin päqät kino kšrüşni yaki yultuzlar toğriliq ähbarat elişni halisa, şuniŋğila buyrutma beridu.

Mäzkür mediaqurultayniŋ yänä bir sessiyasi mediasahaniŋ bilim beriş elementliriğa vä jurnalist kadrlarni täyyarlaş mäsilisigä beğişlandi. Bu mäsiligä munasivätlik härhil pikirlär, yäni bir-birigä qarşi pikirlär eytildi. Mäsilän, Ratel.kz saytiniŋ muhärriri Marat Asipovniŋ pikriçä, jurnalist boluş üçün mähsus diplomniŋ haҗiti yoq. «Keyinki jillarda bizgä kelivatqan yaşlardin «diplomiŋ barmu?» däp sorimaymän. Maŋa maliyä, injenerliq bilimi bar, seliq qanunlirini, ihtisat mäsililirini bilidiğan häm şu häqqidä yazalaydiğan, pikir eytalaydiğan mutähässis keräk. Keyinki vaqitlarda, jurfaktin kelivatqanlar hätta ämäliy täҗribidin štüşnimu halimaydu. Ularğa päqät täҗribidin štti, degän qäğäz keräk», dedi M.Asipov.

«Forbes Kazakhstan» jurnaliniŋ baş muhärriri Asqar Aukenovniŋ eytişiçä, jurnalistlarğa käspiy bilim keräk. İlgiri jurnalistika fakul'teti «ätivaliq» bolidiğan. Uniŋğa konkursmu juquri edi. Fakul'tetni tamamliğanlar işläşkä, yezişqa täyyar bolidiğan. Һazirqi yaşlarniŋ yazğan bir maqalisimu yoq. Demäk, mutähässislärni täyyarlaş uslubini yeŋilaş lazim.

Şu küni mediaqurultay dairisidä AQŞtin kälgän Barbara Reyltts vä Solford universitetiniŋ (Büyük Britaniya) professori Marek Bekeranniŋ maharät därisliri štti. Uniŋda yeŋi kontentlarni payda mänbäsigä aylanduruş, ähbarat tarqitiş strategiyaliri, ähbarat mänbälirini täkşürüş vä başqimu mäsililär muhakimä qilindi.

Çüştin keyin mediaqurultayğa Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministri Däuren Abaev qatnaşti. Ministr jurnalistlar bilän štkür mäsililärni oçuq muhakimä qildi. Bolupmu, dšlät organliriğa jurnalistlar muraҗiätliriniŋ җavapsiz qelişi, dšlät buyrutmisini tähsim qiliş, sšz ärkinligi häqqidä oçuq bäs-munazirä štti.

Şundaq qilip, mäzkür mediaqurultayda mediasahadiki yeŋi mäsililär, yeŋi yšnilişlär, yeŋi hovup-hätärlär muhakimä qilindi häm ayrim nätiҗilär çiqirildi. Bu җähättin qariğanda “biz, uyğur jurnalistliri, äynä şundaq yeŋiliqlarğa, yeŋi yšnilişlärgä täyyarmu?” degän soal päyda bolidiğanliği eniq. Rast, biz hazir iҗtimaiy torlarda (Feysbuk, İnstagram, Vkontakte) «Uyğur avazi» gezitiniŋ torbätlirini açtuq. Moşu küngä qädär Feysbukta – 300, İnstagramda – 3000, Vkontakteda – 356 muştiri bar. Yäni bu muştirilar — bizniŋ torbetimizniŋ aktiv qatnaşquçiliri. Biraq ular štkür bir maqalä, (kommentariylarni hesaplimiğanda) pikir qozğiğan, bäs-munazirä päyda qilidiğan, täklip beridiğan maqalilarni yazmidi. Demäk, bizniŋ bu yšniliştä ämälgä aşuridiğan işlirimiz tehi nurğun.

Bälüşüş