Biotehnolog alimniŋ utuği

0
594 ret oqıldı

Mälumki, biotehnologiya — ilim-pändiki, sanaättiki yeŋi saha. Һazir u duniya ihtisadiğa zor täsir qilmaqta. Bügünki taŋda häm keläçäktä biotehnologiyasiz heçbir dšlätniŋ sür°ätlik täräqqiyati bolmaydu. Sävävi, biotehnologiya biologiyaniŋ utuqlirini tez vä nätijidarliq qollinişqa imkaniyät beridu. Çünki bu yärdä ilim-pän vä tehnologiya birläşkän (biologiya+tehnologiya). Biotehnologiya utuqliri tüpäyli «bioihtisat» namliq ihtisatniŋ yeŋi türi päyda boldi. Һazir tez arida juquri mähsuldarliq šsümlüklärniŋ yeŋi sortlirini, näsillik mallarni vä mikroorganizmlarniŋ ştammlirini eliş mümkinçiligi bar. Ular yeza egiliginiŋ, ozuq-tülük sanaitiniŋ mähsuldarliğini, umumän, häliqniŋ paravänligini aşuruşqa mümkinçilik beridu.

Äynä şu yeŋi pän bilän şuğullinivatqan meniŋ şagirtim — täräqqiypärvär uyğur biotehnolog alimi Timur Turdievtur. U Almutidiki biologiya vä biotehnologiya ilmiy-tätqiqat institutida yetäkçi ilmiy hadim bolup işläydu. Mana yeqinda Timur Tuyğun oğli Astanadiki biotehnologiya märkiziniŋ alimlar keŋişidä namzatliq dissertatsiyasini utuqluq himayä qilip, biologiya pänliriniŋ namziti ataldi. Uniŋ ilmiy tätqiqatliri muhim mäsiligä – šsümlüklärni klonlaşniŋ näzäriyäviy vä tehnologiyalik asasliriğa beğişlanğan.

«Klon» deginimiz nemä? Bu härqandaq organizmniŋ, yäni šsümlükniŋ, hayvanniŋ, hätta insanniŋ genetikiliq kšçärmisi. Uniŋ asasiy siri — birpütün organizmni uniŋ bir qismi arqiliq äsligä kältürüş. Bu järiyan «regeneratsiya» däp atilidu. Mäzkür järiyan hämmimizgä mäktäptiki biologiya därisidin yahşi tonuş. Mäsilän, kiçik bir kšçättin yoğan däräq šsidu, käslänçük quyruğini kesivätsiŋiz, u qaytidin šsüp çiqidu. Ägär amebini (suda yaşaydiğan äŋ addiy organizm) birnäççä qisimğa bšlüvätsiŋiz, uniŋ härbir bšlümidin yeŋi ameba bolidu.

Amma, täbiiy şaraitta evolyutsiyaniŋ juquri basquçida turğan tirik organizmlarda, yäni adämlärdä vä hayvanlarda regeneratsiya mümkin ämäs. Şuniŋğa qarimay, biotehnologiyaniŋ utuqliri tüpäyli bu mäsilä häl qilinivatidu. Moşuniŋdin on jil ilgiri angliyalik biotehnolog-alimlar däsläpki qetim җanivarni klonlidi. Bu näsillik qoy bolup, qoşqarsiz «duniyağa» käldi. Bu täҗribiniŋ ob°ekti — klonlaş nätiҗisidä tuğulğan qoza “Dolli” däp ataldi. Dolli anisiniŋ bir kletkisidin šstürüldi vä hämmä jähättin anisiniŋ toluq kšçärmisi boldi. Şundaq qilip, biotehnologiyalik uslub bilän qoylarniŋ, kalilarniŋ vä ilqilarniŋ yahşi näsillirini päyda qiliş imkaniyiti yaritildi. Muhimi, mäzkür tehnologiya insanni klonlaş mümkinçiliginimu beridu. Amma duniyadiki barliq alimlar insaniyliq printsiplar tüpäyli bu hildiki eksperimentlarni män°iy qildi. Şuŋlaşqimu hazir barliq dšlätlärdä insanni klonlaş boyiçä ilmiy tätqiqatlar ämälgä aşurulmaydu.

Timur Tuyğun oğli šsümlüklärni klonlaş bilän şuğullinidu. U mevilik šsümlüklärni klonlaşniŋ biotehnologiyalik uslubini işläp çiqti. Nemişkä näq moşu šsümlüklärni? Sävävi, ularni uruq bilän ämäs, vegetativliq türdä, yäni kšçät vä yiltiz arqiliq kšpäytişniŋ ähmiyiti zor. Çünki uruqtin «anidiki» bahaliq hususiyätlär «yeŋi ävlatqa» štmäydu. Ändi vegetativliq uslubta kšçätniŋ toluq kšçärmisi, yäni klonlar çapsan täräqqiy etidu. Kšçätlär bilän šsümlükni kšpäytiş usulliri bağvänlärgä ilgiridinla yahşi mälum. Bu uslub az mäydanlarda, šlçük yerimizdiki bağlarda yaki daçilarda kšŋüldikidäk nätiҗä beridu. Ändi sanaät kšlämidä, çoŋ mäydanlarda bağlarni bärpa qiliş üçün kšp miqdarda kšçätlär haҗät bolidu. Amma bu җäriyanda šsümlükniŋ hayat käçürüşi ikki tayin. Uniŋ üstigä bu җäriyanda kšçätniŋ yeşini vä oltarğuzuş mävsümini inavätkä eliş lazim.

Һämmigä mälumki, keyinki jillarda dehanlar, bağvänlär çoŋ mäydanlarda mevilik šsümlüklärni šstürüş işini qolğa almaqta. Şuniŋğa munasivätlik yüz miŋliğan, hätta millionliğan kšçätlärni täyyarlaş zšrüriyiti tuğulmaqta. Bu muhim ihtisadiy mäsilini, älvättä, biotehnologiyasiz häl qiliş mümkin ämäs.

Mäsilini çoŋqur çüşängän Timur därhal klonlaşniŋ biotehnologiyalik uslubini işläp çiqişqa bäl bağlidi. Addiy til bilän eytsaq, uniŋ mahiyiti tšvändikidin ibarät. Tallavelinğan elitiliq šsümlükniŋ kiçikkinä, birnäççä millimetrliq qismi elinip, pakiz tazilinidu. Şuniŋdin keyin probirkiğa yaki kolbiğa selinidu. Bu sün°iy muhit tärkividä härhil himiyalik elementlar (azot, fosfor, kaliy, magniy, marganets, tšmür) vä uglevodlar bolidu. Ösümlükniŋ sortiğa qarap sün°iy ozuqliniş täyyarlinidu. Äynä şu muhitta täräqqiy etip, kšpäygän kletka biraz vaqittin keyin yeŋi, himiyalik tärkivi šzgärtilgän ozuqliniş muhitiğa kšçirilidu. Uniŋ yiltizliri päyda boluşqa başlaydu. Nätiҗidä mikroklonlar – 5 — 10 santimetrliq šsümlükkä aylinidu. Şuniŋdin keyinla ular qaçilarğa kšçirilidu vä etizlarğa ävätilidu. Mana moşu usul arqiliq nahayiti kšp kšçät šstürüşkä bolidu. Timur äynä şu yol bilän almini, näşpütni, bšlҗürgänni, üzümni vä başqa šsümlüklärni klonlaş uslubini käşip qildi. Bu juqurida atalğan šsümlüklärni käŋ kšlämdä šstürüşkä imkaniyät berivatidu.

Timur Turdiev duniyadiki yetäkçi ilmiy jurnallarda šziniŋ ilmiy tätqiqatliri häqqidä maqalilar elan qildi vä häliqara konferentsiyalärdä dokladlar oqudi. Duniya alimliri Timurniŋ ilmiy ämgäklirini biotehnologiyani täräqqiy ätküzüşkä qoşulğan zor tšhpä süpitidä bahalimaqta. Uniŋ 2015-jili Amerikiniŋ klonlaş boyiçä germoplazma ilmiy märkizidä işligän päytidiki täҗribilirimu nahayiti utuqluq däp etirap qilindi.

Һazirniŋ šzidä Timurniŋ ilmiy tätqiqat işliriniŋ nätiҗilirini dehanlar, bağvänlär käŋ paydilinişqa başlidi. Alim üçün uniŋdin artuq bähit bolmisa keräk.

Timurniŋ eytişiçä, u kiçigidinla bovisi Aliğa bağvänçilik işida yardäm berip šskän ekän. Bovisi uyğur hälqiniŋ bağvänçilik mädäniyitini yahşi bilgän insan bolğan. Timurniŋ äynä şu baliliq qiziqişi vä armini uniŋ keläçigini bälgüläp bärgän. Timur Uyğur nahiyäsi Çoŋ Aqsu yezisidiki mäktäpni tamamliğandin keyin Almutida Agrarliq universitetta tähsil kšrdi. Agronom-selektsioner käspini egiläp, Almutidiki biologiya vä biotehnologiya ilmiy-tätqiqat institutida ilim bilän şuğullinişqa başlidi häm biz juqurida täkitläp štkän çoŋ utuqlarğa erişip kälmäktä.

Maqalämniŋ ahirida äynä şundaq balini tärbiyiligän yaş alimniŋ ata-anisiğa täşäkkürümni izhar qilmaqçimän. Päqät ularniŋ ailisila ämäs, bälki pütkül uyğur hälqi Timurğa ohşaş insan bilän häqliq räviştä pähirlänsä bolidu. Äŋ ävzili, meniŋ Timur häqqidä yezilğan moşu maqaläm yaş ävlatqa ülgä bolidiğanliğiğa ümüt qilimän.

 İzbasar RAHİMBAEV, biologiya pänliriniŋ doktori, akademik.

Bälüşüş