QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Şahimärdan Nurumov: “Meniŋ üçün häliq mänpiyitidin başqa uluq iş yoq!”

0
617 ret oqıldı

 

Biz bu qetim elimiz Mustäqilliginiŋ 26 jilliğini nişanlaymiz. Moşu sänä harpisida Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi, “Qazaqstan uyğurliri җumhuriyätlik etnomädäniyät märkizi” җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Şahimärdan Nurumovni sšhbätkä җälip qilduq.

İvrayim BARATOV,“Uyğur avazi” / Şahimärdan Üsäyin oğli, sšhbitimizni män kšŋlümgä püküp qoyğan soallar bilän ämäs, bälki Sizni — hälqimizniŋ Parlamenttiki yeganä väkilini — pütkül qazaqstanliqlar, huddi bir ailiniŋ äzaliridäk, umummäyräm süpitidä nişanlaydiğan Mustäqillik küni bilän täbrikläştin başlaşni toğra kšrüvatimän.

Älvättä, täbrigiŋgä rähmät. Äsli biz mäyrämgä täşna häliqqu. Biraq män “Duniyadiki äŋ bähitlik uyğurlar Qazaqstanda yaşaydu” däp eytiştin heç yaliqqan adäm ämäs. Bu ibarini, uniŋ aforizmğa aylinip kätkinigä qarimay, bügün yänä bir qetim qaytilaymän. Çünki šzini bähitlik his qilğan häliqtila mäyrämlärniŋ kšp bolidiğanliği eniq. Biz äynä şundaq, män eytqan bolar edimki, äŋ şanliq mäyrämlärniŋ birini qarşi elivatimiz. Demäk, Qazaqstandiki barliq bähitlik uyğurlarni elimiz Mustäqilliginiŋ novättiki sänäsi bilän qizğin vä sämimiy täbrikläymän vä qazaqstanliq uyğurlarniŋ җämiyitimiz hayatiniŋ barliq sahalardiki tšhpisiniŋ tehimu nätiҗidarliq vä sezilärlik boluşini tiläymän.

Eytmaqçi, u tšhpiniŋ dayim munasip boluvatqanliğini qazaqstanliq uyğurlar hayatida yüz bärgän ahirqi yeŋiliqlardinmu kšrüşkä bolidu. Şundaq ämäsmu?

Älvättä, şundaq. Seniŋ “ahirqi yeŋiliqlar” däp eytqiniŋdinla çüşändim, sšz Äziz Zayitov bilän Һesamdin Һärämov toğriliq boluvatsa keräk. Ularniŋ “Qazaqstandiki 100 yeŋi isim” layihisidä ğalip çiqişi häm här ikkilisiniŋ 102 adämniŋ arisida däsläpki ottuzluqniŋ qataridin orun elişi, älvättä, çoŋ utuq. Gezithanlirimizğa çüşinişlik boluşi üçün eytay, bu layihä elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğliniŋ “Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş” programmiliq maqalisida alğa sürülgän ideya. Bu layihigä, hatalaşmisam, tšrt miŋdin oşuq adäm qatnaşti. Äŋ munasiplirini, adättikidäk, ämäldarlar ämäs, bälki häliqniŋ šzi kšrsätti. Ularni onlayn- avaz beriş arqiliq häliq tallavaldi.

Saŋa rastimni eytay, äşu 102 adämniŋ arisidin ularniŋ isim-familiyalirigä qarap, “Һäy moşu ikkisi uyğurmekin” däp päräz qilivedim, däl şundaq bolup çiqti. Huddi, häliqniŋ bu mukapitini šzäm alğandäk, qin-qinimğa patmay hoşal bolup kättim. Ularni şähsän tonumisammu, därhal täbriknamä ävättim.

Bu vaqiäniŋ aldida, yänä bir qetim äynä şundaq beşim kškkä yätti: häliqimiz arisidin yetilip çiqqan kšrnäklik biznesmen, ismi käŋ mälum metsenat inimiz Zakirҗan Kuziev җumhuriyät dairisidä uyuşturulğan “Altun jwrek” konkursida “jilniŋ äŋ sahavätlik adimi” nominatsiyasi boyiçä ğalip atalğan edi. Ändi bügün bolsa, Zakirҗan Pirmähämmät oğli rähbärlik qilivatqan “Yarkänt krahmal-şirnä zavodi” Prezidentniŋ “Altın sapa” mukapitiğa egä boldi. Ötkändä bolsa, “AZMK-grupp” şirkätlär topi Mudirlar keŋişiniŋ räisi Ähmätҗan Şardinovniŋ Häliqara injenerliq akademiyaniŋ (Moskva şähiri) muhbir-äzasi bolup saylinişi, ismi duniya ähligä mälum aka-siŋil Şšhrät vä Maysäm Mutällipovlarniŋ ilim-pändiki novättiki utuqliri, tehi tünügünla ҖUEM räisiniŋ orunbasari Nurmähämät Paltahunovniŋ Prezident däsläpki qetim täsis qilğan “Jomart jan” bälgüsi bilän mukapatlinişi vä hakazilar hämmimizni hoşalliqqa bšlimämdu?!

Moşu misallarniŋ šzila häqiqätänmu qazaqstanliq uyğurlarniŋ bähitlik hayat käçürüvatqanliğidin, ularniŋ elimiz hayatiniŋ barliq sahalirida ästaidil ämgäk qilivatqanliğiniŋ häm u ämgäk dayim munasip bahasini elivatqanliğiniŋ yarqin ispati ämäsmu?!

Biz päqät Mustäqillik küni mäyrimi harpisida yüz bärgän vä, häqiqätänmu, hälqimizniŋ beşini kškkä yätküzgän äşu vaqiä-yeŋiliqlar toğriliqla gäp qilivatimiz. Ägär, štkän jillarğa muraҗiät qilmayla, biyilniŋ šzidila birär sahada utuq qazanğan, orden-medal'lar bilän mukapatlanğan, mäyli işläpçiqirişta bolsun, mäyli җämiyätlik hayatta bolsun yaki, eytayli, sport alimidä bolsun, egiz çoqqilardin kšrüngän uyğurlarni bir-birläp sanap kšrsäk, oylaymänki, eniq sanini çiqiralmay qelişimiz mümkin. Şundaq ekän, mäğrurlinişqa, mahtinişqa toluq hoquqimiz bar. Biraq bu “bizdä hämmä närsä täl-tšküz” degänlik ämäs, novät kütküzmäy häl qilidiğan mäsililärmu helä bar ekänligini šzäŋmu yahşi bilisän.

Rast, undaq mäsililär az ämäs, biraq ular šz aldiğa başqa mavzu. Sšhbitimiz Mustäqillik küni munasiviti bilän boluvatqaçqa, mäyrämlik käypiyatimizni çüşärmäyli. Eytmaqçi, şähsän šziŋizniŋ mäyrämlik käypiyatiŋiz qandaq?

Käypiyat, šzäŋ eytqandäk, mäyrämlik. Yahşi bilisän, män täbiitimdin optimist, hämmä närsini yahşiliqqa җoruymän, šz mäzgilidä ateist bolsammu, Alla taalani eğizimdin çüşärgän ämäsmän. Hudağa şükri, uyğurçisiğa eytqanda, “onniŋ aldi, onniŋ käyni” bolup yaşavatqinimni his qilimän.

Näq şundaq ekänligigä heçkim guman kältürmisä keräk, çünki Parlament deputatiniŋ başqiçä ähvalda boluşimu mümkin ämäs däp oylaymän.

Parlamentni tilğa elip qaldiŋ, “deputat Nurumovniŋ Parlamenttiki paaliyiti qandaq?” däp sorimaqçi boluvatsaŋ keräk. Oçuğini eytay, äla däriҗidä. Biyil Mäҗliskä 83 qanun layihisi kelip çüşti, ularniŋ içidin 26 qanun layihisi qobul qilinip, Parlamentniŋ juqarqi palatisi — Senatqa ävätildi. Äynä şularniŋ hämmisiniŋ muhakimisigä paal qatnaştim.

Qanun çiqiriş — muräkkäp iş. Һärbir qanun Mäҗlistiki barliq deputatliq toplarniŋ muhakimisidin štidu. Ändi u muhakimilär, bäzidä, mälum talaş-tartişlarni päyda qilidu. Bu duniyadiki barliq parlamentlarda qanun çiqiriş җäriyanida yüz beridiğan hadisä.

Ägär, eytayluq, Mäҗlistä äşundaq ähval yüz bärsä, Siz šz mävqäriŋizni qandaq izhar qilisiz? Buni soravatqinimniŋ sävävi, “deputat Nurumov” bilän “räis Nurumovniŋ” arisida qandaq päriq bar?

Därhal eytay, heçqandaq päriq yoq. Parlamentta bir qanunni qobul qiliş üçün onliğan qetim baş qoşumiz. Ularda härhil ministrliklärniŋ, muhakimä qilinivatqan qanunni tävsiyä qilğan mälum bir sahaniŋ, җämiyätlik birläşmilärniŋ väkilliri, saha mutähässisliri, yuristlar vä hakazilar bilän bolidiğan bäs-munazirilärgä tolup-taşidu. Saŋa işäşlik vä qät°iy türdä eytimänki, deputat Nurumovniŋ mävqäsi — printsipialliq, Konstitutsiya dairisidin çiqip kätmäslik vä qobul qilinidiğan qanun “işläydiğan” däriҗidä boluşi üçün šz pikridin qaytmasliq. Çünki qanun mälum bir küçlärgä ämäs, häliqqä hizmät qilişi keräk. Şundaq ekän, deputat Nurumovniŋ mävqäsi, bir eğiz sšz bilän eytsam, häliq mänpiyiti üçün adil hizmät qiliş.

Ändi “räis Nurumovqa” kälsäk, šzäm rähbärlik qilivatqan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi — җämiyätlik täşkilat. “Җämiyätlik” sšziniŋ šzidinla seniŋ käyniŋdä pütünsürük bir häliqniŋ turğanliğini kšrsitidu. Demäk, päqät häliq mänpiyitini, bu yärdä šzimizniŋ uyğurliriniŋ mänpiyitini, hämmidin juquri qoyuş räis Nurumovniŋ, huddi deputat Nurumovqa ohşaşla, mävqäsidä heçqandaq ayrimçiliq yoq: yänila şu printsipialliq, qanun dairisidin çätnimäslik, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Asasiy Qanuni — Konstitutsiya kapalätländüridiğan barliq ävzälliklärdin toluq paydiliniş üçün qanuniy hoquqlirimizni šzimizgä işlitiş. Män şuni yahşi his qilimänki, şähsän meniŋ üçün häliq mänpiyitidin başqa uluq iş yoq!

Şahimärdan aka, sir ämäski, “bizdä qanunlar işlimäydu” degän uqum moҗut…

Qanunni işlitişni bilmäymiz. Bolmisa, härqandaq qanun äŋ aldi bilän häliq mänpiyitini kšzläydu. Ahaliniŋ qanun җähättin savatini aşuruş — elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ än°äniviy mäktüpliridä, programmiliq nutuqliri bilän maqalilirida turaqliq eytilip kelivatidu. Demäk, ahaliniŋ qanunni šz mänpiyitigä işlitişni bilişi lazim. Uniŋ üçün qanun häliqqä çüşinişlik tilda yezilişi keräk. Bu šz aldiğa başqa mavzu. Buniŋ täpsilatiğa berilip kätsäk, sšhbitimizmu başqa yšniliş elip ketişi ehtimaldin jiraq ämäs.

Juqurida “Mäҗlis 26 qanun layihisini Senatqa ävätti” däp eyttiŋiz. Ularniŋ arisida, Sizniŋ pikriŋizçä, äŋ muhimliri qaysilar?

Qobul qilinğan qanunni “monu muhim, monu muhim ämäs” däp bšlüşkä mutlaq bolmaydu. Undaq bšlüş päqät qanun layihisi qobul qilinğiçila boluşi mümkin. Qanun qobul qilindimu, demäk, u җämiyät üçün, җämiyät täräqqiyati üçün havadäk haҗät. Rast, keyingä qaldurulidiğan qanun layihiliri bar, undaqlar, adättä, toluqturuşlarni täläp qilidu. U toluqturuşlar yaki šzgirişlär häliqniŋ ehtiyaҗini qanaätländürüşi, eniq eytsam, yänila şu häliq mänpiyitigä uyğun kelişi lazim.

Ändi soaliŋğa eniq җavap bärsäm, ularniŋ arisida “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ bäzibir qanuniy aktliriğa ekstrimizmğa vä terrorizmğa qarşi härikätlär mäsililiri boyiçä šzgirişlär vä toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq”, “2016 — 2018-jillarğa beğişlanğan җumhuriyätlik byudjet toğriliq” Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Qanuniğa šzgirişlär bilän toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq”, “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy fondidin 2016 — 2018-jillarğa beğişlanğan kapalätländürülgän transfert toğriliq” Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Qanuniğa šzgirişlär kirgüzüş toğriliq” vä başqimu qanunlar bar. Män päqät üçla qanunni atap çiqtim, seniŋçä, ularniŋ qaysisi muhim vä qaysisi muhim ämäs? Muhim ämäs qanun, yänä qaytilaymänki, yoq vä undaq qanun Parlamentta qaralmaydu häm qobul qilinmaydu!

Juqurida täkitliginimdäk, qobul qilinidiğan härqandaq qanun layihisi härtäräplimä muhakimidin štidu. Bu җäriyan nahayiti märäkkäp. Deputat şu qanunğa munasivätlik bolğan sahaniŋ iҗtimaiy-säyasiy, ihtisadiy, maddiy, qisqisi, barliq tirikçilik-näpäsini eniq täsävvur qilişi şärt. Şähsän šzäm päqät moşu jilila ondin oşuq qanun layihisigä šzgirişlär bilän qoşumçilarni kirgüzüş boyiçä täkliplärni bärdim vä ular toluği bilän qobul qilinğan qanunlarda šz äksini tapti.

Mäsilän?

Juqurida män üç qanunni atidim, şularda vä “Qazaqstan Җumhuriyitidiki bäzibir qanuniy aktlarğa šsümlüklär bilän hayvanatlar duniyasi mäsililär boyiçä šzgirişlär bilän toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq”, “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ bäzibir qanuniy aktliriğa hoquqni himayä qiliş hizmitiniŋ җäriyanliq asasliri mäsililiri boyiçä šzgirişlär bilän toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq”, “Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ bäzibir qanuniy aktliriğa dšlätlik hakimiyät tarmaqliri arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş mäsililiri boyiçä šzgirişlär bilän toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq” “Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq” Qanunğa bäzibir šzgirişlär bilän toluqturuşlarni kirgüzüş toğriliq” vä başqimu nurğunliğan qanunlarda meniŋ täklivim asasida mälum šzgirişlär bilän toluqturuşlar kirgüzüldi.

Bu yärdä šz-šzlügidin “u toluqturuşlar bilän šzgirişlär asasän nemilärdin ibarät?” degän soal tuğulidu. Bu soalğa, älvättä, eniq җavavim täyyar. Biraq u җavaplirimni päqät şu qanunğa munasivätlik bolğan saha mutähässisliri, yäni tar dairidiki adämlärla çüşinişi mümkin. Undaq dävatqinimniŋ sävävi, qanunlarda kšpçilikkä tamamän çüşiniksiz atalğular, bolupmu bazar ihtisadiğa munasivätlik kirivatqan yeŋi atalğular, nahayiti nurğun. Ular çüşinişlik boluşi üçün şu atalğularğa bir-birläp izah beriş täläp qilinidu. Şuŋlaşqa gezithanni qaymuqturmay, ularda qiziqiş päyda qilidiğan mäsililär ätrapida paraŋ qilsaq bolidu.

Mänmu şuniŋ täräpdari. Undaq bolsa, deputatliq soallarğa kšçäyli, bizniŋ bilişimizçä, Sizdä undaq soallar helä nurğun.

Seniŋ soravatqiniŋni, rusçä eytqanda, “deputatskiy zapros” däydiğu. Adättä, undaq soallar Parlamentta şähsän bir deputatniŋ yaki mälum bir deputatlar topiniŋ täşäbbusi bilän ämälgä aşurulidu. Män bu här ikki җäriyanğa paal qatnişivatimän, bu mahtanğanliğim ämäs, deputatliq paaliyitimniŋ utuqluq boluvatqanliğiniŋ yarqin bir kšrünüşi, halas.

Gepim quruq bolmasliği üçün misal kältüräy. Başqa nurğunliğan ministrliklärni eytmiğanniŋ šzidä, җumhuryiät Prem°er-Ministri B.Sağıntaevqa җämi altä soal ävätip, hämmisigä җavap aldim. Şularniŋ arisidin päqät birinila misal süpitidä kältüräy: seniŋ bilän meniŋ tuğulğan jutum — Çoŋ Açinoqidiki içidiğan su problemisini yahşi bilisän. Mäligä su provodlirini tartimiz däp koçilarni maşina ämäs, hätta adämlär piyadä maŋalmaydiğan halätkä kältürüp qoyup, iş yerim yolda tohtap qaldi. Bir top jut turğunliriniŋ maŋa yazğan heti asasida Prem°er-Ministrğa deputatliq soal yollidim, җavap käldi. Eytmaqçi, u җavaptin Uyğur nahiyäsiniŋ rähbärligimu hävärdar. Qisqiçä eytsam, meniŋ hškümätkä yolliğan soalim boyiçä, yerim yolda tohtap qalğan işni ahiriğa çiqiriş üçün җumhuriyätlik byudjettin qoşumçä mäbläğ bšlünidiğan boldi. Huda halisa, kelär jili iş başqidin qolğa elinip, jil ahiriğa qädär çoŋaçinoqiliqlar vaqitliq qiyinçiliqtin toluq qutulidu vä taza içidiğan su bilän täminlinidu, däp işäşlik eytalaymän.

Bu häqiqiy yeŋiliq, huş hävär boldi, jutdaşlarniŋ beşi kškkä yetidiğanliğini täsävvur qilivatimän.

Mänmu şundaq oyda. Biraq bäzilär “deputat Nurumov šziniŋ jutdaşliri üçün äynä şundaq kšyünüvatidu” däp oylap qelişi mümkin. Äsla undaq ämäs, Açinoqidiki su mäsilisi, bu bir uştumtut päyda bolğan ähval. Çünki deputat üçün barliq qazaqstanliqlar, ularniŋ turuşluq җayidin qät°iy näzär, ohşaş vä ularniŋ “jiğisini” šzäŋnikidäk qobul qilişiŋ keräk. Meniŋ qät°iy vä printsipial mävqäm moşundaq.

Eytmaqçi, moşundaq içidiğan su mäsilisi boyiçä maŋa Pavlodarniŋ ätrapidiki bir avul turğunliri muraҗiät qildi, ähval huddi Çoŋ Açinoqidikigä ohşaş ekän. Bu mäsiliniŋmu iҗabiy häl qilinişiğa hämdäm boldum. Eytivärsäm, misal nurğun, biraq mäsilä uniŋda ämäs, mäsilä deputat süpitidä šzäŋgä berilgän hoquqtin paydilinişni bilişiŋdä.

Şahimärdan aka, bu mavzu ätrapida qançä uzaq paraŋ qilsaqmu, ahiriğa çiqalmisaq keräk. Şuŋlaşqa Parlamenttiki paaliyitiŋ toğriliq moşu yärdä tohtitip, gäpni šzäŋ räisi bolğan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizigä yštkisäk, degän täklip bar.

Mäyli, seniŋçä bolayli. Bu җämiyätlik täşkilatniŋ paaliyiti Qazaqstandiki barliq uyğurlarniŋ diqqät märkizidä ekänligi häqiqät. Şundaq ekän, uniŋ räisi, yäni mäyli birliri yahşi kšrsun, mäyli yänä birliri yahşi kšrmisun, alahidä җavapkärlik jüklängänligini toluq his qilişi şärt. Undaq bolmiğan ähvalda pütünsürük bir häliqniŋ, bu yärdä sšz qazaqstanliq uyğurlar toğriliq boluvatidu, täğdirigä bepärvaliq bilän qariğanliq bolup hesaplinidu. Ändi undaq bepärvaliq maŋa tamamän yat hislät.

Häliqniŋ ätiki täğdirini bügün oylaş keräk. Biz, qazaqstanliq uyğurlar, qandaq qilğanda bügün duniyani šz çaŋgiliğa alğan alämşumullaşturuş kšçidin keyin qalmaymiz, nemä qilsaq, İnternet zamanisida räqämläştürüşniŋ qir-sirlirini çapsan šzläştürüvalimiz, degängä ohşaş mäsililär ätrapida baş qaturupla qalmay, ämäliy iş-härikätlärgä kšçüşimiz keräk. ҖUEMniŋ bügünki paaliyiti moşundaq bügünki kün tärtiviniŋ muhim mäsililirigä toluq җavap beridu däp oylaymän.

ҖUEMniŋ paaliyiti “Uyğur avazi” gezitida ätrapliq yorutuluvatidu. Şuŋlaşqa ämälgä aşurulğan işlarni, ular nahayiti nurğun, tizip eytip štüşniŋ haҗiti yoq, uniŋdin kšrä, bizni, uyğurlarni, bügün nemä vä qandaq mäsililär oylanduruvatidu, mana şular toğriliq eytqinimiz äqilgä muvapiq däp oylaymän. Uniŋğa munasivätlik işlar az ämäs. Mäsilän, elipbämizni latin grafikisiğa kšçirişni alayli. Nahayiti muhim, eytqan bolar edimki, häliqniŋ yeziq mädäniyitiniŋ täğdirini häl qilidiğan iş. Şuŋlaşqa biz ҖUEM yenida mähsus komissiya täşkil qilduq. U komissiya latin grafikisiğa kšçüş boyiçä kelip çüşüvatqan barliq täklip-pikirlärni härtäräplimä muhakimä qilidiğan bolidu. Bu mäsilä boyiçä “Uyğur avazi” gezitida mutähässis-alimlarniŋ, ustazlarniŋ, umumän, tilimizğa bepärva ämäslärniŋ adämlärdä oy qozğaydiğan pikirliri berilivatidu, šzliri täklip qilğan elipbämu bar. Ulardin qaysisini ätä “häp” degüzmäydiğan däriҗidä tallavelişimiz keräk?

Biz Qazaqstanda yaşavatimizmu, demäk, elipbämiz qazaq qerindaşlar qobul qilidiğan elipbä asasida boluşi şärt. Bu heçbir talaş tuğdurmaydiğan mäsilä. Biraq, ağamçiniŋ yänä bir uçi bolidiğanliğini untumasliğimiz keräk. Çünki duniyağa teriqtäk çeçilğan uyğurlar, yeziqni šzliri haliğan elipbä boyiçä ämäs, bir grafika asasida yezişqa kšçüşi üçün berilgän moşu pursättin paydilinişimiz lazim. Şundaq ekän, häm biz, häm ular, bir yeziqni qobul qilsaq, nur üstigä nur ämäsmu?! Һazir ularniŋ yeziğini biz oqalmaymiz, bizniŋ yeziğimizni ular oqalmaydu. Yänä qaytilaymänki, bizgä bu qolaysiz — bir tilda sšzlişidiğan, amma bir-birigä tamamän ohşimaydiğan ikki grafikida yazidiğan — ähvaldin qutuluş pursiti kelivatidu. Mana moşu pursätni keläçäk ävlatniŋ täğdirini oyliğan halda paydilinişni bilişimiz keräk.

— Şahimärdan Üsäyin oğli, Siz juqurida Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq Qanunğa šzgirişlär bilän toluqturuşlar kirgüzülidiğanliğini eyttiŋiz. Ular nemilärdin ibarät?

Bir sšz bilän eytsam, qanun layihisi QHAniŋ tärkivigä kiridiğan barliq milliy mädäniyät märkäzliriniŋ mänpiyitini kšzläydu, ularniŋ tehimu nätiҗidarliq iş elip berişini täminläydu. Bu yärdä män QHA Räisiniŋ orunbasari — Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Darhan Mıŋbayniŋ rähbärligidä mähsus iş topiniŋ nahayiti qizğin paaliyät elip berivatqanliğini tilğa almaqçimän. Eytmaqçi, Darhan Mıŋbay җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ paaliyitini diqqät bilän küzitip, šziniŋ paydiliq mäslihätlirini berip kelivatqanliğini şähsän šzäm yahşi his qilimän. Uniŋ štkändä ҖUEM başqarmisiniŋ uyğur elipbäsini latin grafikisiğa kšçiriş mäsilisi muhakimä qilinğan jiğinğa vä A.Rozibaqievniŋ 120 jilliq tävälludini atap štüş märikisigä qatnişip, hälqimizgä nisbätän šziniŋ illiq lävzini izhar qilğanliğini kšpçilik yahşi bilidu. Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ “Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş” programmiliq maqalisida alğa sürülgän ideyalärni käŋ häliq ammisiğa yätküzüş yolida elimizdiki barliq milliy mädäniyät märkäzlirigä çoŋ väzipilärniŋ jüklängänligi, äŋ aldi bilän, QHAniŋ җämiyitimizdiki roliniŋ kün sanap šsüvatqanliğini kšrsitidu.

Һazir ҖUEMniŋ paaliyitidä hälqimizniŋ iҗtimaiy-mädäniy, hätta, eytqan bolar eduqki, säyasiy hayatida muhim vaqiä bolup hesaplinidiğan qoş sänäni — “Atu” paҗiäsi bilän milliy mätubatimizniŋ 100 jilliğini atap štüş toğriliq mäsilä kštirilivatqanliğini bilimiz. Ähval qandaq boluvatidu?

“Atu”, häqiqätänmu, hälqimizniŋ paҗiäsi. Bu qirğinçiliqniŋ 100 jilliğini äsläp štüş, birinçi novättä, yeqinqi tarihimizni heçqaçan untuşqa bolmaydiğanliğini keläçäk ävlatqa yätküzüşniŋ vä uqturuşniŋ bir amali. Huda halisa, kelär jili yärlik hakimiyät bilän kelişilgän halda, päqät qanun dairisidä, “Atuniŋ” 100 jilliğini äsläp štüş täräddutini qilivatimiz. Bu mäsilidä bizgä җay-җaylardiki aktivistlirimiz yeqindin qol-qanat bolidu, däp oylaymän.

Ändi soaliŋniŋ ikkinçi qismiğa kälsäk, “mätbuatimizniŋ 100 jilliği” degän ibarä tamamän hata çüşänçä. Ägär uyğurlar buniŋdin tähminän bäş miŋ jil burun qäğäzni oylap tapqan bolsa, şu çağda šziniŋ yeziği bolğan bolsa, qandaqlarçä uyğur mätbuatiğa 100 jil bolidu? Biz qazaqstanliq uyğurlar mätbuatiniŋ 100 jilliğini nişanlaşni mähsät qilivatimiz. Moşu tävädiki däsläpki uyğur geziti — “Sadai tarançiniŋ” däsläpki saniniŋ näşir qilinğininiŋ 100 jilliğini atap štimiz. Bu Qazaqstandiki uyğur tilida çiqivatqan barliq gezit-jurnallarni, җümlidin “Uyğur avazi” gezitinimu šz içigä alidu. Biz buniŋdin härgiz utulmaymiz, äksiçä, utidiğan närsilirimiz nurğun.

Tarih jilnamisi boyiçä elip qarisaq, Qazaqstanğa tehi tünügünla kälgän nemislar bilän koreylarniŋ huddi “Uyğur avaziğa” ohşaşla milliy gezitliri šzliriniŋ bir äsirgä yeqin tävälludlirini atap štkänligi nävaq! Ularğa qariğanda biz, uyğurlar, bu tävädä qazaq qerindaşlar bilän iç qoyun-taş qoyun bolup yaşavatqinimizğa birnäççä yüz jil boldi. Demäk, “Sadai tarançidin” ilgirimu yättisuluq uyğurlarniŋ geziti bolmiğanliğiğa kim kepillik qilalaydu? Bu tarihçilirimiz üçün tiŋ mavzu boluşi keräk. Uniŋ üstigä barni yoq qiliş oŋay. Biz äynä şu oŋay yol bilän maŋmasliğimiz şärt.

Eytqanlirimğa qoşumçä süpitidä şuni täkitlimäkçimänki, bügün җämiyitimizdä käŋ muhakimä qilinivatqan vä häliqniŋ qollap-quvätlişigä egä boluvatqan Prezidentimiz Nursultan Nazarbaevniŋ “Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş” programmiliq maqalisi astida ämälgä aşuruşimiz şärt bolğan işlirimizmu yetärlik. Şularniŋ biri, män eytqan bolar edimki, “Nazugum” šŋkürini “Qazaqstanniŋ muqäddäs җayliri” tärkivigä kirgüzüşimizniŋ täräddutini kšpçilik bolup qolğa elişimiz keräk, kšrnäklik ädiplirimizniŋ ismini äbädiyläştürüşni untumasliğimiz lazim vä hakazilar. Qisqisi, işläymiz desäk, hämmimizgä iş yetärlik. Hälqimizdä “Birläşkän — ozar, birläşmigän — tozar” degän dana sšz bar. Biz äşundaq “tozup” kätmäsligimiz üçün, addiy til bilän eytqanda, bir yaqidin — baş, bir yäŋdin qol çiqirişimiz şärt. Bu hälqimizniŋ ätiki täğdiri üçün bügün havadäk haҗät.

Şahimärdan Üsäyin oğli, sšhbitimizni mäyrämlik käypiyat bilän başliduq, şundaq käypiyat bilän ayaqlaşturayli.

Män, pursättin paydilinip, barliq qerindaşlirimni muqäddäs elimizniŋ muqäddäs mäyrimi — Mustäqillik küni bilän yänä bir qetim çin qälbimdin sämimiy täbrikläymän. Uniŋ üstigä hämmä taqätsizlik bilän kütidiğan yänä bir umumhäliq mäyrimi — Yeŋi jilğimu sanaqliqla kün qaldi. Demäk, mäyräm mäyrämgä ulaşsun, külkimiz dayim җaraŋliq çiqsun!

Bälüşüş