Ottuz oğulniŋ biri

0
175 ret oqıldı

Raşidäm  RÄҺMANOVA, «Uyğur avazi»/ Çeläk yezisida däsläpki mäşräp ähli buniŋdin 60 jil muqäddäm millätpärvär, aŋliq hayatini sän°ätkä beğişliğan insan Nurullam Niyazovniŋ uyuşturuşi bilän qurulğan ekän. Uniŋ äzaliğiğa Çeläkkä mäzkür täväniŋ yeziliridin hizmät babi bilän kälgän jigitlär kirgän. Yeqinda mäzkür mäşräp ähliniŋ ikki-üç äzasi bilän Çeläktin Almutiğiçä bir maşinida billä barğan sinipdişim maŋa telefon qiptu. «Nemä degän bilimlik, salmaqliq vä sävirlik adämlär. Һayatqa bolğan mehir-muhäbbitini, täşnaliğini desäŋçu? Biz qiriq yaştin ändila aştuq. Birmunçimiz qeripmu, heripmu qalduq. Atilarniŋ sšzlirini tiŋşap, tävrändim, ulardin üginärimiz kšp ekän», däp qiziq-qiziq gäpliri bilän ikki saatliq yolni qisqartqan atilar häqqidä tävrinip sšzlidi. Һä, dostumniŋ gepidä җan bar. Uşbu mäşräpniŋ äzaliri – hazir Çeläkniŋ äŋ hšrmätlik mštivärliri. Toy-tškün, näzir-çiraqta tšrdin orun alidu. Äpsus, hayatqa keliş bar, ketiş bar. Һazir ularniŋ ottuzidin oşuği baqiliq boptu. Bir-ikki jilniŋ içidä šzäm tonuydiğan Kamil İdrisov, Mähämmätҗan Ğäniev käbi esil akilar duniyadin štti.

Kamil aka İdrisov hayat çeğida maŋa pat-pat telefon qilip, mäşräptiki yeŋiliqlar bilän bšlüşätti. İkkimiz aldin-ala kelişip, uçrişip, «ağinilärni» arilattuq. Äpsus, bügün arimizda Kamil aka yoq. Һazir uniŋ bu hizmitini peşqädäm ustaz Rähimҗan aka Qämbärov atquruvatidu. U hazir hayat, ottuz oğulniŋ gepini qilip zerikmäydu. «Mäşrivimizniŋ güli bolğan Ärkinҗanni gezitqa yazayli desäk, “män çoŋ hizmätlärdä işlimidim”, däp kiçikpeyilliq qilivatidu. Yä җämiyätkä addiy adämlär keräk ämäsmu?», dedi u yeqinda bir uçraşqinimizda. Rähimҗan akiniŋ sšzliridin keyin Ärkinҗan Sulaymanov bilän uçrişip, sšhbätläştuq.

«Balaŋni däsläp — mäşräpkä, andin mäktäpkä bär», däydu häliq danaliği. Başta Rähimҗan aka eytip kätkinidäk, aliy oquş orunlirini tamamlap, rähbär bolmisimu, halal ämgigi bilän yaşap kelivatqan Ärkinҗan aka bilimlik ağiniliri bilän täŋ yaşap, täŋ šsüptu. Uniŋ beşiğa çüşkän qiyinçiliqlar institutta bilim elişiğa yar bärmidi.

Ärkinҗan Sulaymanov buniŋdin 80 jil muqäddäm Şämşidin (hazirqi Bijanov namidiki) yezisida duniyağa käldi. Uniŋ atisi Sulayman šz dävriniŋ bilimlik adämliridin bolğan. Dähşätlik uruş jillirida u Çeläk täväsidiki «Qädäm», andin «Qizil Yultuz», «Birlik» vä «Stalin» kolhozliriniŋ räisi bolup işläptu. Sulayman ata bilän räpiqisi Nurvanäm aniniŋ ailisidä altä oğul, bir qiz pärzänt duniyağa kälgän ekän. Ärkinҗan aka ularniŋ tšrtinçi pärzändi. Uniŋ çoŋ akisi Nurullam 17 yeşida šz ihtiyari bilän uruşqa atlinip, җäŋ mäydanlirida halak boptu. Һä, ikkinçi akisi İkramni tonumaydiğan uyğur kamdin-kam desäk, mubaliğä bolmas. Çünki, u käspiy sazändä, nahşiçi, kompozitor-dirijer, «Nava» ansambliniŋ hulini qurğuçilarniŋ biri – İkram Mäsimovtur. 18 jil teatrda mudirliq qilğan İkram aka birnäççä orden, medal'lar bilän mukapatlinip, «Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi» atiğiğa sazavär bolğan. Yalğuz aҗiz qerindişi Rehimbüvi – ihtisatçi, inisi Kärimҗan Almuta konservatoriyasidä oqutquçi bolğan. Alimҗan politehnika institutini pütirip, quruluş sahasiniŋ mutähässisi bolup işligän. İminҗan arheolog, tarih pänliriniŋ namziti, Türkmänstan Pänlär akademiyasidä ilmiy hadim bolup hizmät qilğan.

Ärkinҗan aka šzi bolsa, Çeläktiki S.Kirov namidiki ottura mäktäpni tamamliğandin keyin Taşkänt tağ-kan tehnikumida tähsil kšrdi. Nahiyälik elektrstantsiyadä elektrik, andin master bolup işlidi. Vätän aldidiki borçini ada qilğandin keyin soda tehnikumida bilim aldi. Biraz vaqit buhgalter hizmitini atqurup, keyin soda-setiq sahasiğa yštkäldi.

– Täğdir bizni ärkilätkini yoq, qizim, – däydu Ärkinҗan aka eğir tinip. Uruşniŋ därdini kšp tarttuq. Teçliq hayatqa yetişip, rahät kšrimizmekin desäk, umu bolmidi. Nurğun җudaliqlarni baştin käçürduq. Hälqimizdä «Ata-anidin ayriliş päriz, qerindaştin ayriliş – qizil qiyamät» degän ibarä bar. Bäş qerindişim bevaqit baqiliq bolup kätti. Biridin keyin biri hayat bilän hoşlaşqan qerindaşlirimni oylisam, šzämni qoyar җay tapalmaymän. Ularniŋ barliği jiraqta yaşidi. Vapat bolğinida, җäsätlirini äkelip, ana jutniŋ qoyniğa tapşurduq. Mana şu eğir künlärdä mäşräp ähli därdimizgä därman bolup, «jiriğimizni yeqin, eğirimizni yenik» qildi. Dostlarğa rähmät.

Hizmät babi bilän Çeläktä beşimiz qoşulğan 50tin oşuq jigit-qiz mäşräp qurduq. Ağinilärniŋ barliği degidäk rähbiriy orunlarni egilidi. Arimizda maŋa ohşaş addiy işçilarmu boldi. Ayallirimiz aililirimizniŋ bärikitini kältürüp, balilarni tärbiyilidi. Һškümätniŋ işliriğimu arilaşti. Qiş yaki yaz demäy, eyiğa bir qetim mäşräptä jiğilduq. Hoşalliğimiz vä qayğu-muŋimiz bilän bšlüştuq. Mäşräpniŋ jigitbeşi, bäglirini saylap, bir-birimizni milliy rohta «tärbiyiliduq». Nätiҗidä birmu är-ayal aҗraşqini yoq. Äksiçä, barliğimizniŋ ailisidä bir-birimizgä bolğan hšrmät-izzät, vapadarliq vä җanpidaliq sezimliri küçäydi. Oyun-külkimu boldi. Şundaq qädinas ağinilär bilän hayatniŋ issiq-soğini billä kšrüp, talay davanlardin aşqanliğimiznimu säzmäy qaptimiz. Һazir yeşimiz 80gä yätti. Burunqidäk pat-pat uçraşalmaymiz, älvättä. Biraq telefon arqiliq kündä degidäk bir-birimizniŋ hävirini elip turimiz. Amma hayattin štkän dostlarni oyliğanda, jüräk-bağrimiz moҗuydu. Qädinaslirim dayim aman jürsekän, däp Alladin tiläymän.

Qerindaşliriniŋ därdi az degändäk, äҗäl Ärkinҗan akini yalğuz oğli Bährimҗandinmu ayriptu. Armiyadä җarahätlinip kälgän yaş jigit bir-ikki jil ağriğandin keyin duniyadin štüptu. Şu vaqittimu dostliri yenidin tepiliptu.

Adil ämgäk qilip, hšrmätlik däm elişqa çiqqan Ärkinҗan Sulaymanov ästaidil ämgigi üçün härhil tävälludluq medal'lar bilän mukapatlinip, «Keŋäş sodisiniŋ älaçisi» ataldi. Demäk, uniŋ «Män çoŋ hizmätlärni qilmidim» degini – kämtarliği ekän. Ärkinҗan akiniŋ šmürlük җüpti Raziyäm hädä soda tehnikumida oquğan. Ämgäk qilip, orden, medal' vä Pähriy yarliqlar bilän täğdirlängän. Bu künlärdä Ärkinҗan vä Raziyäm Sulaymanovlar qizi Rizvangül bilän nävrä-çävrilärniŋ dšlitini kšrüp, bähitlik yaşavatidu. Ata-anisidin qalğan yalğuz yaldama – känҗä inisi Ğäziz Taşkänttä istiqamät qilidu. U – tehnolog. Aka-ini bir-birini pat-pat kšrälmisimu, aman boluşini tiläydu.

Kšpçilikniŋ izzät-hšrmitigä bšlängän Ärkinҗan akiniŋ 80 yaşliq tävälludluq toyiğa uruq-tuqqan, qom-qerindaş vä ağinä-šŋgiliri toluq jiğildi. Jüräk qetidin çiqqan izgü-tiläklär bilän billä soğilarmu boldi. Adämniŋ šziniŋ bilimi, äqil-parasiti, şundaqla insaniy hislätliri arqiliq izzät-hšrmätkä yetidiğanliğiğa yänä bir qetim kšz yätküzduq. Rähimҗan akiniŋ «җämiyätkä addiy kişilär keräk ämäsmu?» degän soaliğa җavap tepildi. Җämiyätkä addiy adämlär, härdayim keräk. Bolupmu, ihtisat šsüp, kšpligän adämlär ilim-pän vä milliy qädriyätlärgä nisbätän maddiy bayliqni üstün bahaliğan bügünki kündä addiyliq havadäk haҗät. Ärkinҗan Sulaymanov aqsaqalniŋ hayat yoli şuniŋ yarqin bir ispatidur.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

SÜRÄTTÄ: Ärkinҗan Sulaymanov ävladi bilän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ