Yalqunҗan ŞÄMİEV: «Säpirimiz paydiliq vä utuqluq boldi»

0
401 ret oqıldı

Şämşidin Ayupov, “Uyğur avazi”/ Moşu jilniŋ 10 – 13-dekabr' künliri Moskva şähiridiki «Prezident – Otel'» mehmanhanisida Hİİ MDҺ älliri ilmiy-iҗadiy ziyaliliriniŋ forumi bolup štti. Uniŋğa ilim-pän, maarip, mädäniyät, ädäbiyat vä sän°ät sahasiniŋ kšrnäklik ärbapliri bilän mutähässisliri iştrak qildi. Qazaqstandin barğan toqquz iҗadiy ziyaliniŋ tärkividä millitimiz väkili – Q.Ğoҗamiyarov namidiki dšlät akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatriniŋ rejisseri, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi Yalqunҗan Ähmät oğli Şämievmu boldi. Şu munasivät bilän biz uniŋğa säpär täsiratliri bilän ortaqlişişni iltimas qilğan eduq.

– Yalqunҗan Ähmät oğli, mümkin bolsa, bu forum häqqidä täpsiliy eytip bärsiŋiz?

– Forumdin alğan täsiratlarniŋ hämmisini eytip tügätküsiz. Şuniŋ üçün äŋ muhim degänlirigila tohtilip štäy. Forumğa Qazaqstandin toqquz adäm qatnaştuq. Meni uniŋğa iştrak qilişqa Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mädäniyät ministrligi täklip qildi. Forum iştrakçilirini Rossiya Federatsiyasi Һškümiti räisiniŋ orunbasari Ol'ga Golodets kütüvelip, kuratorliq qildi.

Forum täntänilik räviştä eçilğandin keyin, uyuşturğuçilar täripidin «MDҺ yultuzliri» degän nam bilän ilim-pän, mädäniyät sahasida kšzgä kšrüngän şähslärni mukapatlaş märasimi štküzüldi. Laureat atalğan säkkiz adämniŋ içidä Astana-Opera teatriniŋ baş mudiri Tšleubek Älpiev bar. Ändi mäzkür forumni štküzüştiki asasiy mähsät keŋäş dävridä şäkillängän ilmiy-mädäniy alaqilar bilän iҗadiy hämkarliqni äsligä kältürüş vä uni yänimu җanlanduruş. Bu yärdä «forum qatnaşçiliri keŋäş hakimiyitini qaytidin quruşni oylaşturuvetiptu» degän oy päyda bolmasliği keräk. Äsla undaq ämäs. Yoşuridiğini yoq, keyinki vaqitlarda, mäyli ilim-pän yaki ädäbiyat bilän maarip, mädäniyät vä sän°ät sahalirida bolsun, šzara munasivät, iҗadiy hämkarliq suslişip, hämmimiz härtäräpkä çeçilip kätkän eduq. İlgiri iҗadiy ziyalilar, käspiy mutähässislär šzara qoyuq munasivät bağlap kälgän bolsaq, keyinki jigirmä jilniŋ içidä bu alaqilar tamamän üzülüp qalğan. Rastini eytqanda, mäsilän, Rossiyadä, Moldovida yaki Äzärbäyҗanda, Taҗikstanda, Türkmänstanda juqurida tilğa elinğan sahalarda qandaq yeŋiliq vä šzgirişlärniŋ boluvatqanliğidin hävärsiz qalduq. On ikkinçi qetim štküzülüvatqan mäzkür forum davamida mana moşu mäsililär ätrapida täpsiliy gäp boldi.

-– Forum җäriyani qandaq boldi?

– Forumda uniŋ qatnaşçiliri birnäççä sektsiyalärgä bšlünüp, iş elip bardi. Ulardimu Belarus'tin, Ärmänstandin, Taҗikstandin, Äzärbäyҗandin, Qirğizstandin vä başqimu mämlikätlärdin kälgän väkillär bilän qoyuq munasivät bağlap, pikir almaşturduq. Һärbirimiz ilim-pän, maarip, mädäniyät, sän°ät, ädäbiyat sahalirida qol yätküzgän utuqlirimiz, alğa qoyğan mähsätlirimiz toğriliq tohtilip, moşu sahalarni yänimu yüksäldürüş boyiçä šz oy-pikirlirimiz bilän bšlüştuq. Ahirida sektsiyalärdä qaralğan mäsililär җämlinip, muraҗiät qobul qilindi vä u MDҺ älliri Һškümätlirigä ävätildi. Muraҗiättä asasän ilmiy vä mädäniy alaqilarni җanlanduruş, šzara munasivätni häm iҗadiy hämkarliqni mustähkämläş mäsililiri qaraldi. Biz päqät šzimizniŋ qazinidila qaynimastin, kšpiräk bir-birimiz bilän arilaşsaq, utuqlirimiz bilän bšlüşsäk, nur üstigä nur ämäsmu.

Mana moşundaq çoŋ forumğa qatnişip, jiraq vä yeqin çät ällärdin kälgän ziyalilar bilän pikir almaşturup, yeqin munasivättä bolğinimğa hursänmän. Älvättä, moşundaq imkaniyätni yaratqan Qazaqstan Jumhuriyiti Mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulığa çäksiz minnätdarliğimni bildürimän.

Qisqisi, säpirimiz oŋuşluq başlinip, utuqluq ayaqlaşti. Bolupmu Äzärbäyҗanniŋ Rossiyadiki Pävquladdä vä Toluq hoquqluq älçisi, kšrnäklik dšlät vä җämiyät ärbabi Polat Byul'-Byul' oglı bilän bolğan sšhbät meniŋdä çoŋqur täsirat qaldurdi. Män uniŋ bilän buniŋdin birnäççä jil ilgiri Astanada çoŋ bir sän°ät märasimida tonuşqan edim. Bu qetim uniŋ bilän kšrüşüp, sšhbätläşkinimdä, u äynä şu uçrişişniŋ häm şu vaqitta Astana sähnisini җanlandurğan uyğur ansambliniŋ tehiçä yadida ekänligini eytip, bizniŋ ähvalimizni soridi. Hatirä sürätkimu çüştuq. Älvättä, bu meni tehimu hayaҗanğa bšlidi.

Forum dairisidä biz «Šelkunçik» balilar vä šsmürlärniŋ häliqara konkursiğa qatnişiş imkaniyitigä egä bolduq. 10 – 13 yaşliq balilarniŋ skripkida, pianinoda vä püvdäp çalidiğan äsvaplarda mahiranä oynişi hämmimizni qayil qildi. Bu festival'ni štküzüşnimu Rossiya Federatsiyasi Һškümiti šz hšddisigä elip, uni birnäççä jildin beri juquri däriҗidä uyuşturup kelivetiptu. 7-8 yaşliq balilarniŋ çoŋ simfoniyaliq orkestrda iҗraçiliq maharitini namayiş qilivatqanliğiğimu häyran qalduq. Bu bizgä bšläkçä täsir qildi häm Qazaqstanda bizmu şundaq mäsililärgä kšpiräk kšŋül bšlsäk bolidekän, degän oyğa kälduq. Çünki bizdimu talantliq balilar yetärlik. Biraq biz ularni moşundaq juquri däriҗigä kštirälmayvatimiz. Forum davamida mana moşu mäsilä ätrapidimu helä pikirlär otturiğa qoyuldi. Eniğiraği, bizdä keläçäk ävlatniŋ täğdiri qandaq bolmaq? Biz ularğa qandaq yardäm qilimiz? Ular bir-biri bilän hazir biz arilaşqandäk, arilişarmu?», degän soallar šzlügidin päyda boldi. Öz novitidä bizmu moşundaq forumlarni pat-pat štküzüş keräkligini häm uniŋğa yaşlarni kšpiräk җälip qilişniŋ zšrürlügini eyttuq. Çünki šziniŋ territoriyasidin alqip štälmigän mämlikät kšp närsilärgä erişälmäydu ämäsmu! Sän°ätkar süpitidä eytarim, mäsilän, šz vaqtida Uyğur teatri Moskvağa barğan. Һazir nemişkä baralmayvatimiz? Nemişkä uyğur sän°itini çät ällärgä tonuşturalmayvatimiz? Çünki hämmä närsä ihtisatqa kelip taqilivatidu. Çät ällärgä bizni kim ävätidu? Özimizniŋ küçi bilän heç yärgä baralmaymiz. Etimiz uluq bolğini bilän supirimiz quruq. Mana on jildin oşuq vaqit boldi, hätta yenimizdiki Taşkäntkä baralmayvatimiz. Rast, Qirğizstanğa kontsertlar bilän gastrol'ğa çiqivatimiz, amma spektakl'larni apiralmayvatimiz. Nemä qiliş keräk? Aram bärmäydiğan soallar… Bizniŋ yeşimizğu bir yärgä bardi, bizmu yaşinivatimiz. Ändi bizniŋ balilirimiz, hazirqi teatrdiki yaş sän°ätkarlar Moskvani kšrälärmu? Çät ällärgä baralarmu? Biz šz vaqtida yalğuz Moskvala ämäs, Qazanğa, Ufağa, Rigağa, Vengriyagä, Türkiyagä gastrol'luq säpärlär bilän barğan eduq. Demäkçi bolğinim, sän°ätkarlirimiz šydä oltirip qalmisa. Һazir yaşlirimiz Belarus'qa, Ukrainiğa, Moldovağa, Ärmänstanğa, Äzärbäyҗanğa nemişkä baralmaydu? Spektakl'lirimizni nemişkä moşu dšlätlärgä apiralmaymiz? Җäzmän apirişimiz keräk. Sän°ätkar degän hemişäm duniya kezip jürmisä bolmaydu. Tarihqa näzär taşlisaq, zamanisida bizniŋ artistlirimiz bir yärdä oltirivalmay, bazarmu-bazar aylinip, şähärmu-şähär jürüp, šz hünärlirini kšpçilikkä namayiş qilip kälgänğu. Amma keyinki jillarda, rastini eytiş keräk, biz biraz oltirip qalduq. Sävävini izdisäŋ, yänila şu ihtisat mäsilisi. Ändi bizgä Һškümät yaki Mädäniyät ministrligi yardäm qilsa, bizmu çät älgä çiqişqa täyyar. Ägär çät älgä çiqsaq, ularniŋ sän°ät durdaniliri bilän tonuşattuq, artistliri bilän arilişattuq. Bu bizniŋ iҗadiy šsüşimiz üçün intayin paydiliq bolar edi. Başqa sahalar toğriliqmu şundaq deyişkä bolidu. Qisqisi, biz, hazirqi šz mustäqilligigä erişkän dšlätlär, zamanisida billä bolduq. Hoşalliqnimu, qayğunimu täŋ kšrduq. Mana şu vaqitlarda bizniŋ birligimiz qançilik mustähkäm bolğan. Bizniŋ küçimiz – birliktä. Älvättä, härbir mämlikätniŋ mustäqillikkä erişkänligi bizni hursän qilidu. Buniŋ bilän biz sšzsiz pähirlinimiz. Lekin baya män başta täkitläp štkän šzara munasivätlär, iҗadiy hämkarliq keyinki jilliri sezilärlik halda suslişip qaldi. Eçinarliği, arida üzülüş päyda boldi. Mäsilän, Baltiq älliri Ğäripkä qarap ketip qaldidä, biz u yärlärni kšrüştin mährum bolduq. Ularmu bizgä tamamän kälmäs boldi. Forumdiki asasiy sšhbätlär mana moşundaq muhim mäsililär ätrapida boldi.

Җämläp eytqanda, moşundaq forumlarni, konferentsiyalärni, seminarlarni pat-pat štküzüp turuş keräkligigä kšz yätküzduq. Rast, problemilar kšp, biraq uni ämäliy җähättin yeşiş keräk. Aççiq bolsimu, etirap qilişimiz keräkki, biz intayin çirayliq sšzläymiz. «Uni qiliş keräk, buni qilsaq bolidekän», däp җar salimiz. Ämäliyatta eytilğan gäp äşu çirayliq sšz bilänla eytilğan yärdila qalidu. Kelär jili qarisaŋ, yänä şula gäp. Biz bügün HHİ äsirdä yaşavatqandin keyin, aldimizğa qarap dadil qädäm besişimiz keräkqu! Mäzkür forumniŋ alğa qoyğan asasiy mähsitimu şu – yeqin dšlätlär billä boluş vä billä alğa qarap ilgiriläş.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ