Kiçik peyilliği — uluqluği

0
195 ret oqıldı

Bu vaqiä 2010-jilniŋ mart aylirida bolğan. Telefon җiriŋlap kätti. Telefon nogiyini aldim:
— Allo, tiŋşavatimän.
— Ässalamu äläyküm!
— Vaäläyküm ässalam! U täräptin ipadilik oqulğan şeir aŋlandi:
— Çäkmigin derizämni,
Sunuq kšznäktin gülmu taşlima,
Bäribir aldiŋğa çiqmaymän, җenim,
Sšygü otida kšzüŋni yaşlima.
Andin mundaq dedi:
— Şeirim qandaq boptu?
— Alamät yahşi, bädiiyligi üstün.
Uniŋ qoŋğuraqtäk җaraŋlap çiqqan külkisi aŋlandi.
— Tonuduŋmu?
—Tonumay. Sän Abduğeniğu.
Teçliq-amanliqtin keyin maŋa: «Bu jil mäktäpni tamamliğinimizğa 50 jil bolidekän. Sinipdaşlar uçrişayluq däydu. Qandaq qaraysän?», dedi u.
Meniŋ hoşalliğim içimgä siğmay qaldi. 50 jil muqäddäm gšzäl yaşliğimizni – romantikiğa bay bahar päslini oylidim. Qälbimizdä eytip tügätküsiz izgü-armanlar. İstiqbalimiz üçün bilim eliş keräkligini yahşi çüşinättuq.
Män dostlirimni äslävatimän. Abduğäni Abubäkirov sinipimizda çuğimu, yeşimu kiçik edi. Uniŋ härqaçan huşhoy jürüşi, äla oquöi vä talant-qabiliyiti bilän barliq dostlarniŋ ehtiramiğa bšlängän edi. Män uniŋ bilän 1958-jili internatta tonuşqan. Ädäbiy kitaplarni kšp oqatti. Şeir yadlaşni yahşi kšrätti.
Bir küni u «Män şeir yazğan edim, tiŋşap beqiŋlara», dedi külümsiräp. U ŞUARdiki mäşhur şairlarniŋ biri Rähim Qasimiyniŋ şeirini oquşqa kirişti. Juquridiki şeirniŋ bir kupletini oqup bolup, “Qandaq boptu?”, däp soridi. Män häyran qaldim. Tünügün uniŋğa şairniŋ äräp yeziğidiki “Bizniŋ iradä” namliq kitavidin şu şeirni oqup bärgän edim. Bir kupletini yadlavaptu. Nemä degän hatirisi küçlük edi. Biz mäktäpni tamamlap, hoşlaşqiçä şu şeirni yadlap jürdi. Navan-navanda uçrişip qalsaq, aldi bilän şu şeirni oquvetip, andin quçaqlişip kšrüşätti. Bir šmür uniŋ jürigidä şu şeir yaşap kälmäktä. Bügünmu şu şeirni oquşi bekar ämäs edi.
25-may küni sinipdaşlar bilän uçraştuq. Män uniŋ hayat yolini sorap qelivedim, u maŋa: «Saŋa yezip beräy, sän oqup tonuş. Bügün biz bir yayravalayli!» dedi. Mänmu keliştim.
Biraz vaqit štkändin keyin šmürbayanini yezip, nävrisidin ävätiptu. U hätniŋ mäzmuni mundaq vä uni šz äyni boyiçä yezişqa tiriştim:
“Män 1943-jili qişniŋ soğ künliriniŋ biri – 14-yanvar' küni Çeläk täväsiniŋ Qoram yezisida duniyağa käptimän. Qoram – Çeläk täväsidiki yezilarniŋ äŋ çoŋi vä uyğur ahalisiniŋ qädir tutidiğan mäşhur juti edi.
Apam rämätlik eytidiğan: “Һazirqi haman bolğan җayniŋ kün petiş täripidä bizniŋ šy bolidiğan, äşu yärdä seniŋ kindik qeniŋ tškülgän” däp. Һazir u yärdiki män tuğulğan šy yoq. Biraq şu šyümizniŋ orniğa artezian qudiği qezilğan edi. Şu quduqta Qoram hälqila ämäs, jutumizğa qädäm taşliğan talay adämlär täşnaliğini qandurup kälmäktä.
Uruş jilliri tuğuluş toğriliq guvanamä eliş mümkinçiligi bolmiğanliqtin, maŋa guvanamini 55-jilliri akam Turğanҗan elip bärgän. U vaqitta biz Bayseyitta turattuq. Şuniŋ üçün guvanamida «Bayseyitta tuğulğan» däp kšrsitilgän. Dadam Abduväli Abubäkirov, apam Ayimhan Abubäkirova Uluq Vätän uruşi başlanğiçä Qoram yezisida balilar šyidä işligän. Dadam 1942-jili iyun' eyida armiya sepigä çaqirilğan ekän. Män dadam ketip, altä aydin keyin duniyağa kälgän ekänmän. Demäk, män 75 yaşniŋ bosuğisini atlaptimän.
Dadam uruşqa qatnişip, bir yerim jil štkändä, Kiev üçün bolğan şiddätlik җäŋlärniŋ biridä eğir yaridar bolup, 1944-jili 7-yanvar' küni Kievtiki 1194-gospital'da qaza bolup, şu yärdä “Baykov'e” namliq qäbirstanliqta däpin qilinğan ekän. Meniŋ uni eniq eytişimniŋ sävävi, 2010-jili yazda akam Turğanҗan, hädäm Rehanbüvi vä akamniŋ çoŋ oğli Şahimärdan üçi dadamniŋ beşiğa berip, qur°an oqup käldi. Uniŋ qäbridin bir siqim topa elip kelip, jut qoyniğa çaçti. Män bolsam işta bolğaçqa, baralmay qaldim. Ändi iştin qol üzgändin keyin dadamniŋ beşiğa berip kelimän degän oyum bar. Dadamniŋ familiyasi qäbirstanliqta hatirä taşta yättä adämniŋ familiyasi bilän qatar yeziliptu. Sävävi, 7 adäm bir kšmülgän ekän. Dadamniŋ familiyasi Kiev şähiriniŋ hatirä kitavida “Kiev şähirini azat qilişqa qatnaşqan җäŋçilär” degän tizimdimu yezilğan. Moşuniŋ šzi biz üçün untulmas bir hatirä ämäsmu.
Biz 1947 — 1948-jilliri Bayseyitqa kšçüp kälduq. Äşu vaqittin başlap meni ikkinçi atam Şeripidin Dšlät oğli Paltiev šstürdi häm tärbiyilidi. Män maŋa tärbiyä bärgän, adäm qatariğa qoşqan, oqutqan atamdin nahayiti minnätdarmän. Һäm härqaçan uniŋ qäbrigä berip: “Ata yatqan yeriŋiz yumşaq, imaniŋiz salamät bolsun”, däp dua qilimän.
Biz birinçi atidin tšrt pärzänt qalduq.
Atam Şeripidin birinçi ayalidin (u animiz ätigän qaytiş bolup kätkän ekän) ikki pärzänt kšrgän. Keyin atam Şeripidin häm anam Ayimhan tšrt pärzänt kšrdi. Onimiz bir atiniŋ, bir aniniŋ baliliridäk, bir-birimizgä mehir-muhäbbät bağlap çoŋ bolduq.
Atam Şeripidin 1962-jili 12-aprel'da uzaq ağriqtin keyin 69 yeşida duniyadin štti. Atamniŋ vapati bizgä bäk eğir käldi. Jiğliduq, qahşiduq. Atamdin keyin ailiniŋ barliq eğirçiliği anam Ayimhanniŋ zimmisigä çüşti. Apamniŋ bizni tärbiyiläp, bügünki kündä hämmimizniŋ җämiyättä šz ornimizni tepişimizğa qoşqan ämgigi bebaha. “Җännät aniniŋ tapinida”, degän näqil toğra eytilğan. Uniŋ bizni çoŋ qilğiçä tartqan iztirapliri az ämäs. Anam Ayimhan 2000-jili 22-iyul'da 86 yeşida vapat boldi. Eh, mehrivan ana! Seniŋ däriya qälbiŋ, soğulmas mehriŋ qälbimizdä mäŋgü yaşaydu. Moşu äziz insan häqqidä meniŋ inim, talantliq şair Abdumeҗit Dšlätovniŋ anamniŋ qäbirstandiki hatirä teşiğa yazğan mundaq rubayisi bar:
«Biz üçün Ana — nursän üştmäydiğan,
Gülhansän lavlap yanğan, šçmäydiğan.
Rohiŋğa baş egimiz seniŋ dayim,
Yultuzsän qälbimizdin kšçmäydiğan». Һä, bu misralar härqandaq adämni tävrätmäy qoymaydu.
Şähsän šzäm bu sšzlär anam üçün azliq qilidu däymän. Akam Abduhemit Uluq Vätän uruşiğa qatnaşqan, uruştin keyin uzun jil hizmätlärdä bolup («Qaraturuq» kolhoziniŋ räisi, «Qoram» sovhoziniŋ mudiri, nahiyälik käspiy ittipaq täşkilatiniŋ räisi), 1977-jili duniyadin štti. İnim Abdumeҗit 2008-jili 26-avgustta tuyuqsiz vapat boldi. Alämdin štkändä beşimğa eğir tağ ğulap çüşkändäk boldi. Hälqimizniŋ mäniviy täşnaliğini qanduruş üçün mäğrur soqqan jürigi mäŋgügä tohtidi. Amma uniŋ yarqin simasi hämmizniŋ qälbidä mäŋgü yaşaydu.
Män 1950-jili Bayseyitta Qädäm yättä jilliq mäktiviniŋ birinçi sinipiğa berip, 1960-jili Çeläktä Kirov namidiki mäktäpniŋ 10-sinipini kümüç medal' bilän pütärdim. 1960-jili Almutiğa oquşqa bardim. Һšҗҗätlirimni Politehnika institutiniŋ geologiya-razvedka fakul'tetiğa štküzdim. Emtihanlar qazaq häm rus tillirida maŋdi. Män uyğurçä oquğan bolsammu, emtihanlarni äla bahalarğa tapşurdum. Amma fizikidin «3» elip qelip, konkurstin štälmäy qaldim. Öygä qaytişqa uyulup, Almuta quruluş tehnikuminiŋ elektrofakiğa çüşüp, 1963-jili şu bilim därgahini pütärdim. Master bolup tayinlandim. İş başlaş maŋa oŋay çüşkini yoq. Monterlar bilän berilgän uçastkini arilap çiqiş, liniyalärni täkşürüş, häliq ammisiğa, yezidiki egiliklärgä vä zavod-qarhanilarğa elektr energiyasini yätküzüş asan ämäs edi. Täҗribäm yoq, çoŋlardin üginip, işqa kirişip ketiptimän. Qizilordida bir jilniŋ qandaq štüp kätkänligini bilmäy qaptimän. 1964-jili oktyabr' eyida härbiy hizmätkä çaqirtildim. Uni Vengriyadä štidim.
1968-jili 17-yanvar'da Çeläk nahiyälik elektr tarmaqliri mähkimisigä novätçi dispetçer bolup işqa orunlaştim. Bu işni izçil işläp häm täҗribä topliğaçqa, mähkimä rähbärliri 1977-jili master väzipisigä tayinlidi.
1981-jili män Çeläk nahiyälik elektr energiyasi bilän täminläş mähkimisiniŋ baş injeneri bolup tayinlandim. Burun šz idarämdiki vä uçastkamdiki alaqidar kişilär bilän arilişip, ularniŋ iltimaslirini häl qilğan bolsam, ändi mäs°uliyitim šsüp, nahiyäniŋ birinçi rähbärliri bilän işläşkä toğra kelätti. Meniŋ tehnikumdiki alğan bilimim yetärlik bolmiğaçqa, 1986-jili Qazaq dšlät yeza egiligi institutiniŋ yeza egiligini elektr energiyasi bilän täminläş fakul'tetini sirttin oqup tamamlidim. 1989-jili Moskvada, Pütkülittipaqliq energetiklarniŋ bilimini aşuruş institutida nahiyälik elektr tarmaqliri mähkimisiniŋ başliqlirini täyyarlaş kursida oqup käldim. 1990-jildin başlap, bu mähkiminiŋ başliği boldum. Bir jil štmäy, SSSR parçilinip kätti. Qazaqstan mustäqil dšlätkä aylandi. Һämmä iş nšldin başlandi. Barliq kollektivliq egiliklär dehan egiligigä aylandi. İşläpçiqiriş sistemiliri šzgärdi. Bu işlar ahaliğa šz täsirini kšrsätmäy qoymidi. Yoruq beriş vä uniŋ häqqini tšläş işlirida mäsilä tuğuldi. Nurğunliğan egiliklär qärizdar bolup qaldi. Bäzibir aililärmu buniŋdin istisna ämäs edi. Bularni häl qilişta nurğun çarä-tädbirlärni qollandim. Nahiyä rähbärliri bilän kelişip, yoruq energiyasiniŋ häqqini aşliq bilän üzüşni tävsiyä qilduq. Bara-bara bu qiyinçiliqlar häl bolup, turmuş yahşilandi. Nahiyä dairisidä energiyani işläpçiqiriş, yäni şamal elektr stantsiyasini seliş layihiliri tüzüldi. Mähsus delegatsiya tärkividä ŞUARğa berip, elektr energiyasini işläpçiqiriş vä uni qandaq paydiliniş, şamal elektr stantsiyalirini seliş ülgilirini ügändim vä nurğunliğan jaylarni ziyarät qilduq. Qisqisi, täҗribä almaşturuş mähsitidä säpirimiz başlandi. Biz elektr sçetçiklirini härbir ailigä orunlaşturimiz. Ularda undaq ämäskän. Qarimu-qarşi tšrt-bäş šygä kiridiğan liniyaniŋ bir tüvrügigä şu šylärgä kiridiğan energiyani hesaplaş üçün ayrim-ayrim sçetçiklarni bäkitidekän. Bir märkäzdä idarä qilinidekän. Aldin-ala elektr energiyasigä häq tšläp qoyidekän. Hiraҗät pütişi bilän şu šyniŋ yoruği berilmäydekän. Energiyani «oğrilaş» degän yoq ekän. Biz uniŋğa qayil bolduq. ŞUARdiki äŋ ğolluq Davançiŋ şamal stantsiyasigä berip, uni ziyarät qilduq. Şu säpirimizdä hoşna mämlikätniŋ ilğar täҗribilirini üginip qayttuq. 1996-jili şamal elektr stantsiyasini quruş ornini kšrüş üçün Malayziyadin Abdulla Räşit isimliq tiҗarätçi käldi. Uniŋğa Almutidin vertolet bilän vilayät hakimi Serik Ümbetov, yänä energiya kompaniyasiniŋ başliği Altay Kamalulı uçup käldi. Ularni nahiyä hakimi Sultanğaziev kütüvelip, hämmimiz Nurliğa jiğilduq. Abdulla Räşit aldimizda ketip baratti. Altay Kamalulı hämra bolup, uni tohtitip, meni işarä qilip, «Bu seniŋ iniŋ bolidu», dedi. U arqisiğa qaytip kelip, meni quçaqlidi vä külümsiräp, yolni davamlaşturdi. Uniŋ käynidin Altay Kamalulı: «Sän kimni quçaqlidiŋ bilämsän? U – Malayziyaniŋ äŋ çoŋ bayliriniŋ biri» dedi. Nemä säväptin bu layihimiz ämälgä aşmay qaldi, uniŋdin hävirim yoq.
Keyin Çeläk nahiyäsi, Ämgäkçiqazaq nahiyäsigä qoşuluş munasiviti bilän bizniŋ mähkimimizmu Ämgäkçiqazaq nahiyälik Elektr tarmaqliri mähkimisigä qoşuldi. Şuniŋğa bağliq, 2000-jili avgust eyidin başlap bügüngiçä Ämgäkçiqazaq nahiyälik elektr tarmaqliri mähkimisi başliğiniŋ Çeläk täväsi boyiçä orunbasari bolup işläp kelivatimän. Väzipäm heçqandaq šzgärgini yoq. Şu burunqi Çeläk nahiyäsigä qaraşliq 29 yezini elektr energiyasi bilän täminläştin ibarät.
Moşu štkän 43 jil içidä birnäççä qetim Qazaqstan energetika ministrliginiŋ, Almuta vilayätlik energokompaniyasiniŋ, nahiyä hakiminiŋ pähriy yarliqliri bilän täğdirländim. 1986-jili «Almatıenergo» sistemisiniŋ Һšrmät kitaviğa ismim altun häriplär bilän yezildi. 2002-jili «Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini» nami berildi. 2010-jili Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ “Ardager energetigi” degän ataqqa egä boldum.
Pensiyagä çiqip, altä jil işlidim. Һazir hšrmätlik däm elişta. Ailä degän – kiçik dšlät. Uniŋ šzigä çuşluq qanun-qaidiliri bar. Şu qaidilärni hšrmät qilip, är-ayal iҗil-inaq, bir-birigä bolğan işänçä bilän yaşisa, ailä güllinidekän. Män yezimizniŋ qizi Şäräpät bilän turmuş qurdum. KazPİniŋ fizika-matematika fakul'tetini tügätkän. Uzun jil mäktäptä işlidi, hazir hšrmätlik däm elişta. İkkimiz bäş balini tärbiyiläp šstürduq, 17 nävrä, 2 ävrimiz bar».
Hätni diqqät bilän oqup çiqtim.
Abduğäni hazir җamaätçilik işliriğa paal arilişip kelivatidu. Çeläk täväsidä boluvatqan, millitimiz hayatidiki barliq çarä-tadbirlärgä izçil qatnişip, šziniŋ muhim mäslihätlirini berip kälmäktä. Tävädiki mädäniyät märkiziniŋ paaliyitigä yeqindin arilişip kelivatidu. Şundaqla çarä-tädbirlärgä maddiy vä mäniviy yardimini ayimay kelivatqan sahavätlik insandur. Şuni mämnuniyät bilän täkitläş keräkki, sinipdaşlar bilän uçrişişni uyuşturuşta häm dostlar häqqidä yezilğan «Bir tiziqtiki maҗanlar» kitavini yezişta vä uni näşirdin çiqirişqa maddiy җähättin yardäm qolini sunğanmu yänä şu Abduğäni.
Män dostumğa zor bähit-saadät, mustähkäm salamätlik tiläymän. Ömürlük җüptüŋ Şäräpät ikkiŋlar pärzäntliriŋlar bilän quvalişip yaşaŋlar, degüm kelidu. Män bu maqalämni dostumğa beğişlanğan şeirim bilän ayaqlaşturğum käldi.

Kiçik peyilliğiŋ – uluqliğiŋ,
Äqil-parasättä toluqliğiŋ.
Käçürümçan, sävir taqätligiŋ,
Qälbiŋ asman-kündäk yoruqliğiŋ.

Äkräm SADİRİY,
Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ