Tšrtinçi sanaät inqilavi şaraitidiki täräqqiyatniŋ yeŋi imkaniyätliri

0
200 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti N.NAZARBAEVniŋ Qazaqstan hälqigä Mäktübi

Һšrmätlik qazaqstanliqlar!
Bügün duniya Tšrtinçi sanaät inqilavi dävrigä, tehnologiyalik, ihtisadiy vä iҗtimaiy sahalardiki çoŋqur vä sür°ätlik šzgirişlär dävrigä qädäm taşlavatidu.
Yeŋi tehnologiyalik şarait bizniŋ qandaq işläydiğanliğimizni, grajdanliq hoquqlirimizni qandaq ämälgä aşuridiğanliğimizni, balilirimizni qandaq tärbiyiläydiğanliğimizni tüp-asastin šzgärtmäktä.Biz duniyaviy šzgirişlär bilän hovup-hätärlärgä täyyar boluş üçün «Qazaqstan-2050» Täräqqiyat strategiyasini qobul qilduq.
Aldimizğa äŋ täräqqiy ätkän 30 dšlätniŋ qatariğa kiriş mähsitini qoyduq.
100 eniq qädäm – Millät plani ämälgä aşurulmaqta.
Uniŋ 60 qädimi hazirniŋ šzidä orunlandi. Qalğanliri, asasän, uzaq muddätkä beğişlanğan vä planliq räviştä ämälgä aşurulmaqta.
Ötkän jili Qazaqstanniŋ Üçinçi yeŋilinişi başlandi.
İndustriyaländürüş programmisi utuqluq ämälgä aşurulmaqta.
«Räqämlik Qazaqstan» kompleksliq programmisi qobul qilindi.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ 2025-jilğiçä täräqqiyati kompleksiniŋ strategiyalik plani täyyarlandi.
Bizniŋ uzaq muddätlik mähsätlirimiz šzgirişsiz qalidu.
Һaҗät programmilarniŋ barliği bar.
Bu Mäktüp yeŋi duniyağa, yäni Tšrtinçi sanaät inqilavi duniyasiğa maslişiş vä utuqqa yetiş yolini tepiş üçün nemä qiliş muhimliğini kšrsitidu.
Һšrmätlik vätändaşlar!
Biz duniya älliriniŋ işänçisi bilän hšrmitigä bšlinip, brendqa aylanğan mustäqil Qazaqstanni qurduq.
2017-jili bizniŋ dšlitimiz BMT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi boldi.
2018-jilniŋ yanvar' eyidin räislik qilivatimiz.
Biz duniyaviy EKSPO ihtisaslaşturulğan kšrgäzmisini štküzüş üçün duniya җamaätçiligi tallavalğan MDҺ vä Şärqiy Evropa dšlätliri arisidiki birinçi mämlikät bolduq.
Qazaqstanda utuqluq işlävatqan bazar ihtisadiniŋ modeli qeliplaşti.
2017-jili elimiz duniyaviy bohranniŋ sälbiy täsirini yeŋip, işäşlik täräqqiyat yoliğa qayta çüşti.
Jil yäkünliri boyiçä içki umumiy mähsulatniŋ šsüşi 4 payiz bolup, ändi sanaät mähsulatiniŋ šsüşi 7 payizdin aşti.
Bu turğudin qariğanda, sanaätniŋ umumiy kšlämidä işläpçiqiriş sektoriniŋ ülüşi 40 payizdin aşti.
Qazaqstanniŋ utuqluq täräqqiyati ottura qatlamniŋ qeliplişişiğa imkaniyät bärdi.
Kämbäğälçilik 13 hässä qisqirap, işsizliq däriҗisi 4,9 payizğa tšvänlidi.
Elimizniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy utuqliriniŋ asasi – bizniŋ asasiy qädriyätlirimiz süpitidä qaliveridiğan grajdanliq teçliq, millätlärara vä konfessiyalärara razimänlik.

(Ahiri 2-3-bätlärdä).

Şuniŋğa qarimay, Qazaqstanniŋ utuqliri işäşlik tiräk hesaplinidu, biraq u keläçäk utuqlirimizniŋ kapaliti ämäs ekänligini yahşi his qilişimiz lazim.
«Eqivatqan neft'niŋ» dävri ayaqlişivatidu. Elimizgä täräqqiyatniŋ yeŋi süpiti haҗät.
Duniyaviy trendlar kšrsitivatqinidäk, u, birinçi novättä, Tšrtinçi sanaät inqilavi elementlirini käŋ dairidä kirgüzüşkä asaslinişi keräk.
Buniŋ šzigä has hovup-hätärlirimu, imkaniyätlirimu bar.
Yeŋi duniya liderliriniŋ qatariğa qoşuluş üçün Qazaqstanda haҗät närsiniŋ hämmisi bar ekänligigä işänçim kamil.
Buniŋ üçün tšvändiki väzipilärni häl qilişqa barliq küçimizni säpärvär qilişimiz keräk.
BİRİNÇİ. İndustriyaläştürüş yeŋi tehnologiyalärni kirgüzüşniŋ lideriğa aylinişi lazim.
Uniŋ yäkünliri neft' bahasi käskin tšvänligän 2014 — 2015-jillardiki bohranda asasiy turaqlandurğuçi amillarniŋ biri boldi.
Şu säväptin juquri ämgäk mähsuldarliği bar qayta işläş sektoriğa degän mähsitimiz šzgärmidi.
Şuniŋ bilän billä industriyaläştürüş 4.0 yeŋi tehnologiyalik şaraitniŋ barliq imkaniyätlirini paydilinip, mümkinqädär innovatsiyalik süpätkä egä boluşi lazim.
Sanaät orunlirimizni yeŋilaşqa vä räqämländürüşkä qaritilğan, mähsulatniŋ eksportqa çiqişini mähsät qilidiğan yeŋi vasitilärni täyyarlap, täҗribidin štküzüş haҗät.
Bular, birinçi novättä, tehnologiyalärniŋ transfertini räğbätländürüşi haҗät.
Elimizniŋ birnäççä sanaät orunlirini räqämländürüş boyiçä täҗribilik layihini ämälgä aşurup, bu täҗribini käŋ tarqitiş keräk.
Räqämlik vä başqimu innovatsiyalik qararlarni täyyarliğuçilarniŋ šz ekosistemisini täräqqiy ätküzüşi muhim mäsiligä aylinivatidu.
U bizniŋ Nazarbaev Universiteti, «Astana» häliqara maliyä märkizi, İT – startaplarniŋ häliqara tehnoparkiğa ohşaş innovatsiyalik märkäzlärniŋ ätrapida qeliplişişi lazim.
«Alatau» innovatsiyalik tehnologiyalär parkiniŋ paaliyitini uyuşturuşni tüp-asastin qayta qarap çiqiş keräk.
Sektorlarniŋ yeŋi tehnologiyalärgä bolğan ehtiyaҗini räğbätländürüş vä vençurluq maliyä bilän täminläşniŋ ayrim baziriniŋ paaliyiti innovatsiyalik ekosistema utuqliriniŋ asasiy amilliri bolup hesaplinidu.
Buniŋ üçün qanunlar haҗät.
Uniŋdin taşqiri, İT vä injiniringliq hizmät kšrsitişni täräqqiy ätküzüş muhim ähmiyätkä egä boluvatidu.
İhtisatni räqämländürüş utuq äkälgini bilän, işçi küçiniŋ nurğun boşap qelişi hovupini päyda qilidu.
Boş qalğan işçi küçini iş bilän täminläş üçün kelişilgän säyasätni aldin-ala toluqturuş keräk.
Bilim beriş sistemisini, kommunikatsiya vä standartlaş sahalirini yeŋi industriyaläştürüş täläplirigä maslaşturuş haҗät bolidu.
2018-jili «Räqämlik dävir» sanaitini qeliplaşturuşqa beğişlanğan industriyaläştürüşniŋ üçinçi bäşjilliğini täyyarlaşqa kirişişimiz keräk.
İKKİNÇİ. Resursluq ihtidarni buniŋdin keyinmu täräqqiy ätküzüş keräk.
HHİ äsirdä duniyaniŋ täbiiy resurslarğa bolğan muhtaҗliği davamlaşmaqta. Ular keläçäktä duniyaviy ihtisatni vä elimizniŋ ihtisadini täräqqiy ätküzüş җäriyanida alahidä ähmiyätkä egä bolidu.
Biraq ham äşiya industriyalirini uyuşturuş işini, täbiiy resurslarni başquruşqa munasivätlik tutqan yolumizni tänqidiy turğidin qayta tählil qiliş keräk.
Kompleksliq ähbaratliq-tehnologiyalik platformilarni paal kirgüzüşimiz haҗät.
Sanaät orunliriniŋ energiya nätiҗidarliği vä energiyani ihtisat qilişqa, şundaqla energiya işläp çiqarğuçilarniŋ šz işliriniŋ ekologiyalik taziliği bilän nätiҗidarliğiğa qoyilidiğan täläplärni aşuruş lazim.
Astanada štkän EKSPO-2017 kšrgäzmisi al'ternativ «taza» energiya sahasidiki täräqqiyatniŋ qançiliq däriҗidä sür°ätlik ekänligini kšrsätti.
Bügünki taŋda duniya boyiçä işläp çiqirilidiğan elektr energiyasiniŋ tšrttin bir qismi yeŋilanğan energiya mänbälirigä täälluq.
Tähminlär boyiçä, 2050-jilğiçä bu kšrsätküç 80 payizğa yetidu.
Biz 2030-jilğiçä Qazaqstandiki al'ternativ energiya ülüşini 30 payizğa yätküzüş väzipisini qoyduq.
Һazir bizdä umumiy quviti 336 MVt bolidiğan yeŋilanğan energiya mänbäliriniŋ 55 ob°ekti işlävatidu. Ularda 2017-jili 1,1 milliard kilovat-saat «yeşil» energiya çiqirildi.
«Yeşil» tehnologiyalärgä investitsiya tartiş üçün biznesni räğbätländürüş muhim.
Regionlarniŋ hakimliri kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektlirini käŋ җälip qilip, mäişiy qattiq qalduqlarni zaman tälivigä muvapiq utilizatsiyaläş vä qayta işläş boyiçä çarä-tädbirlärni qobul qilişi keräk.
Moşu vä başqimu çarä-tädbirlär qanunğa, şuniŋ içidä Ekologiyalik kodeksqa šzgirişlärni kirgüzüşni täläp qilidu.
ÜÇİNÇİ. «Äqillik tehnologiyalär» – agrosanaät kompleksini sür°ätlik täräqqiy ätküzüşniŋ imkaniyiti.
Agrarliq säyasät ämgäk ünümini käskin aşuruşqa vä qayta işlängän mähsulatniŋ eksportini kšpäytişkä qaritilişi lazim.
Biz aşliq terip, danliq ziraätlärni šstürüşni ügänduq.
Uniŋ bilän mahtinimiz. Amma bu azliq qilidu.
Ham äşiyani qayta işläşni täminläp, duniya baziriğa juquri süpätlik täyyar mähsulat bilän çiqişimiz keräk.
Bu mäsilini häl qiliş üçün agrarliq kompleks tüp-asastin šzgirişi muhim.
Agrarliq ilim-pänni täräqqiy ätküzüş mäsilisi diqqät näzäridä boluşi şärt.
Äŋ aldi bilän yeŋi tehnologiyalärni transfert qiliş bilän vä ularni vätänlik şaraitqa maslaşturuş bilän şuğulliniş lazim.
Moşuniŋğa munasivätlik agrarliq universitetlarniŋ rolini qayta qarap çiqişimiz haҗät.
Ular diplom beripla qoymay, yeza egiligi kompleksida eniq işläydiğan yaki ilim-pän bilän şuğullinidiğan mutähässislärni täyyarlişi keräk.
Bu aliy oquş orunliridin oquş programmilirini yeŋilap, agrosanaät kompleksidiki ilğar bilim vä ilğar täҗribini tarqitidiğan märkäzlärgä aylinişni täläp qilidu.
Mäsilän, aşliq teriş vä aşliq jiğişniŋ qolayliq vaqtini tähmin qilişniŋ, «äqillik suğirişniŋ», mineralliq oğutlarni çeçişniŋ, ziyankäşlär vä haram çšplär bilän küräşniŋ äqliy sistemiliri arqiliq hosulni birnäççä hässä aşuruşqa bolidu.
Jürgüzgüçisi yoq tehnika adäm amilini azaytip, dehançiliqniŋ tän närqini tilğa alarliq däriҗidä tšvänlitişkä imkaniyät beridu.
Yeŋi tehnologiyalär bilän biznes-model'larni kirgüzüş, agrosanaät kompleksiniŋ ilim-pängä asaslinişini aşuruş egiliklärni kooperatsiyaläşniŋ haҗätligini küçäytidu.
Yeza egiligi sub°ektliriniŋ kooperativ türidä işlişini härtäräplimä qollaş lazim.
Dšlät biznes bilän birlişip, vätänlik mähsulatni häliqara bazarğa çiqirişniŋ strategiyalik yolini tepip ilgirilitişi keräk.
Yeza egiligini sür°ätlik täräqqiy ätküzüş bilän billä mähsulatniŋ süpiti bilän ekologiyalik taziliğini saqlaş haҗät.
Bu pütkül duniyağa tonulidiğan «Qazaqstanda işlängän» täbiiy ozuq-tülük brendini qeliplaşturup, ilgirilitişkä imkaniyät beridu.
Şuniŋ bilän billä yärni mümkinqädär nätiҗidarliq bilän işlitidiğanlarni räğbätländürüp, toğra paydilanmiğanlarğa çarä qolliniş keräk.
Nätiҗisiz subsidiyalärni yeza egiligi kompleksi sub°ektliriğa beğişlanğan bank nesiyälirini ärzänlitişkä qayta qaritiş haҗät.
Bäş jil içidä agrosanaät kompleksidiki ämgäk ünümini vä qayta işlängän yeza egiligi mähsulatliriniŋ eksportini mümkinqädär kam degändä 2,5 hässigä aşuruşni tapşurimän.
TÖRTİNÇİ. Transport-logistika infraquruluminiŋ nätiҗidarliğini aşuruş.
Bügünki taŋda Qazaqstan arqiliq birnäççä transkontinental' däliz štidu.
Bu toğriliq kšp eytildi.
Umumän, Qazaqstan arqiliq štkän jük tranziti 2017-jili 17 payizğa šsüp, 17 million tonniğa yätti.
Tranzittin çüşidiğan jildiki paydini 2020-jili 5 milliard dollarğa yätküzüş väzipisi turidu.
Bu infraqurulumğa häşlängän dšlät mäbliğini tez-arida qayturuşqa imkaniyät beridu.
Jük härikitini onlayn rejimda nazarät qilip, ularniŋ tosalğusiz toşuluşi üçün vä bajhana operatsiyalirini yeniklitiş mähsiti bilän blokçeyn ohşaş räqämlik tehnologiyalärniŋ käŋ türdä kirgüzülüşini täminläş lazim.
Zamaniviy qararlar logistikiniŋ barliq boğumliriniŋ šzara munasivitini uyuşturuşqa imkaniyät beridu.
«Çoŋ hšҗҗätlärni» (Big data) qolliniş – süpätlik tallaşni täminläşkä, šsümniŋ rezervlirini eniqlaşqa vä artuq çiqimni azaytişqa şarait yaritidu.
Moşu mähsätlär üçün Äqliy transport sistemisini kirgüzüş haҗät.
Bu sistema transport eqimini nätiҗidarliq bilän başquruşni vä infraqurulumni täräqqiy ätküzüşniŋ muhimliğini kšrsitip beridu.
İçki regionluq munasivätlärni yahşilaş üçün avtoyollarniŋ yärlik sistemisini җšndäş vä qayta selişqa beğişlanğan maliyä kšlämini kšpäytiş keräk.
Moşuniŋğa här jili bšlünidiğan byudjet mäbliğiniŋ umumiy kšlämini ottura muddättiki basquçta 150 milliard täŋgigä yätküzüş haҗät.
Bu işqa regionlardiki barliq hakimiyätlärniŋ paal qatnişişini täminläş lazim.
BÄŞİNÇİ. Quruluşqa vä kommunalliq sektorğa zamaniviy tehnologiyalärni kirgüzüş.
Ämälgä aşuruluvatqan programmilar tüpäyli Qazaqstanda paydilinişqa berilgän turuşluq šylärniŋ kšlämi jiliğa 10 million kvadrat metrdin aşti.
Turuşluq šyni kšpçilikkä qolyetimlik qilivatqan turuşluq šy amanät sistemisi nätiҗilik işlävatidu.
Turuşluq šy bilän täminläş kšrsätküçi ahirqi on jilğa bir turğunğa çaqqanda 30 payizğa šsüp, bügün 21,6 kvadrat metrni täşkil qildi.
Bu kšrsätküçni 2030-jili 30 kvadrat metrğa yätküzüş haҗät.
Moşu väzipini orunlaş җäriyanida quruluş selişniŋ yeŋi uslublirini, zamaniviy materiallarni, şundaqla imarätlär layihisi bilän şähär quruluşiniŋ planini täyyarliğanda, tamamän başqa uslublarni qolliniş keräk.
İmarätlärniŋ süpitigä, ekologiyalik taziliğiğa vä energiyalik nätiҗidarliğiğa juquri täläplärni qoyuş haҗät.
Selinidiğan vä selinğan šylärni, infraqurulumluq ob°ektlarni äqliy başquruş sistemiliri bilän täminläş lazim.
Bu turğunlarğa qolayliq şarait yaritip, elektr energiyasini, issitiş vä suni istimal qilişni qisqartip, täbiiy monopolistlarni nätiҗidarliq bilän işläşkä räğbätländüridu.
Qanunğa, şuniŋ içidä täbiiy monopoliya sahasini rätläydiğan qanunlarğa haҗät šzgirişlärni kirgüzüş şärt.
Һakimlar turuşluq šy-kommunalliq infraqurulumini yüksäldürüş mäsilisini dšlät-şähsiy hämkarliq asasida paal häl qilişi lazim.
Yezilarni süpätlik su bilän täminläş üçün Һškümät bu işqa barliq maliyä mänbäliridin här jili kam degändä 100 milliard täŋgä qaraşturuşi keräk.
ALTİNÇİ. Maliyä sektorini «qayta yeŋilaş».
Bank portfel'lirini «naçar» nesiyälärdin tazilaş işini ayaqlaşturuş keräk.
Uniŋ üçün bank egiliri çiqimlirini iqrar qilip, ihtisadiy җavapkärlikni elişi lazim.
Aktsionerlarniŋ affilirlängän kompaniyalär bilän vä şähsiy adämlärniŋ paydisi üçün banklardin mäbläğ bšlüşi eğir җinayät bolup hesaplinişi haҗät.
Milliy Bank mundaq işlarğa bepärva qarimasliği keräk.
Bolmisa moşundaq dšlät orgininiŋ nemä kerigi bar?
Milliy Bank täripidin maliyä institutliriniŋ paaliyitini nazarät qiliş qattiq, šz vaqtida vä nätiҗidar boluşi lazim.
Dšlät addiy grajdanlarniŋ mänpiyitini himayä qilişqa buniŋdin keyinmu kapalätlik beridu.
Şähsiylärniŋ kasatliği toğriliq qanunni qobul qilişni çapsanlitiş muhim.
Şuniŋ bilän billä 2016-jilniŋ 1-yanvariğiçä häliqqä berilgän valyutiliq ipotekiliq zaymlar boyiçä mäsilini Milliy bankqa toluği bilän häl qilişni tapşurimän.
Şu kündin başlap atalğan valyutiliq zaymlarni şähsiylärgä berişkä qanuniy män°iy qilinğan.
Milliy bank vä Һškümät ihtisat sahaliridiki eniq nätiҗidarliqni hesapqa alidiğan stavkilar bilän biznesqa uzaq muddätlik nesiyä berişni täminläş mäsilisini birlişip häl qilişi lazim.
İnfestitsiyalik ähvalniŋ buniŋdin keyinmu yahşilinişi vä fond baziridiki täräqqiyati muhim bolup hesaplinidu.
Bu – yeŋi işni başliğan «Astana» häliqara maliyä märkiziniŋ asasiy väzipiliriniŋ biri.
U häliqara ilğar täҗribini paydilinip, ingliz hoquqini vä zamaniviy maliyä tehnologiyalirini paydilinidiğan regionluq habqa aylinişi lazim.
«Samruq-Qazına» milliy paravänlik fondi» milliy kompaniyalärniŋ aktsiyalirini İROğa utuqluq çiqirişi fond bazirini täräqqiy ätküzüşkä täsir qilidu.
YÄTTİNÇİ. Adäm kapitali – yeŋiliniş asasi.
Bilim berişniŋ yeŋi süpiti.
Barliq yaştiki grajdanlarni šz içigä alidiğan bilim beriş sahasida šzimizniŋ ilğar sistemimizni quruşni çapsanlitiş haҗät.
Bilim beriş programmiliriniŋ asasiy ävzällikliri šzgirişlärgä dayim maslişişta vä yeŋi bilimni egiläş qabiliyitini täräqqiy ätküzüştä boluşi keräk.
2019-jilniŋ 1-sentyabriğiçä mäktäpkiçä bilim beriş sahasida balilarniŋ ätigän täräqqiy etişi üçün šz aldiğa oquş mäşiği vä iҗtimaiy maharitini täräqqiy ätküzidiğan programmilarniŋ birpütün standartlirini kirgüzüş lazim.
Ottura bilim beriş sahasida yeŋilanğan mäzmunğa kšçüş başlandi, u 2021-jili ayaqlişidu.
Bu – tamamän yeŋi programmilar, därisliklär, standartlar vä kadrlar.
Pedagoglarni oqutuş vä ularniŋ bilimini aşuruş yollirini qayta qaraş muhim.
Elimizniŋ universitetliridiki pedagogikiliq kafedrilar vä fakul'tetlarni täräqqiy ätküzüş haҗät.
Bilim berişniŋ barliq basquçida matematika vä täbiiy pänlärni oqutuşniŋ süpitini küçäytiş keräk.
Bu – yaşlarni yeŋi tehnologiyalik ähvalğa täyyarlaşniŋ muhim şärti.
Bilim beridiğan mähkimilärniŋ arisidiki riqabätçilikni aşurup, şähsiy kapitalni җälip qiliş üçün şähär mäktäpliridä җan beşiğa munasivätlik maliyä bilän täminläş kirgüzülidu.
Bizdiki oquğuçilarniŋ väzipiliri MDҺ älliriniŋ içidä äŋ juquri boluvatqanliğini vä İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatliri dšlätlirigä qariğanda ottura häsap bilän 3,1 hässä kšp ekänligini diqqät näzäridä tutup, uni tšvänlitiş keräk.
Barliq regionlardiki Oquğuçilar sarayliriniŋ bazisida komp'yuterlarni, laboratoriyalärni vä 3D-printerlarni qoşqanda, barliq haҗät infraqurulumliri bar balilar tehnoparkliri bilän biznes-inkubatorliriniŋ sistemisini quruş keräk.
Bu yaş ävlatni ilmiy-tätqiqat sahasiğa vä sanaät-tehnologiyalik muhitqa nätiҗidarliq bilän җälip qilişqa yardämlişidu.
Qazaqstanliqlarniŋ keläçigi – qazaq, rus vä ingliz tilini ärkin bilişidä.
Rustilliq mäktäplär üçün qazaq tilini oqutuşniŋ yeŋi metodikisi täyyarlinip, kirgüzülüvatidu.
Ägär biz qazaq tiliniŋ hayati uzaq bolsun desäk, uni tetiqsiz terminologiya bilän qiyinlaşturmay, hazirqi zamanğa muvapiqlaşturuşimiz keräk.
Amma keyinki jilliri duniyada qeliplaşqan yättä miŋ termin qazaq tiliğa tärҗimä qilinğan.
Moşundaq «yeŋiliqlar» bäzidä külkäŋni kältüridu.
Mäsilän, «ğalamtor» (İnternet), «qoltıraun» (krokodil), «küysandıq» (fortepiano) vä başqimu moşuniŋğa ohşiğan sšzlär tolup-teşivatidu.
Moşundaq tärҗimilärni asaslaşniŋ uslublirini qayta qaraşturup, terminologiya turğisidin qazaq tiliğa häliqara tilni yeqinlitiş keräk.
Latin alfavitiğa kšçüş bu mäsilini rätläşkä imkaniyät beridu.
2025-jilğiçä bilim berişniŋ barliq basquçida latin alfavitiğa kšçüşniŋ eniq käştisini tüzüş haҗät.
Rus tilini biliş muhim bolup qaliveridu.
2016-jildin beri yeŋilanğan programma boyiçä rus tili qazaq mäktäpliridä 1-siniptin başlap oqutuluvatidu.
2019-jildin başlap 10-11-siniplardiki täbiiy pänlärniŋ ayrim pänlirini oqutuşni ingliz tiliğa kšçiriş başlinidu.
Nätiҗidä bizniŋ barliq uçumkarlirimiz elimizdä vä duniyada hayat käçürüp, işläş üçün haҗät däriҗidä üç tilni egiläydiğan bolidu.
Şu vaqittila häqiqiy mänadiki grajdanliq җämiyät qurulidu.
Һärqandaq etnikiliq topniŋ väkili härqandaq işni tallavalalaydu, hätta Prezident bolup saylinişiğimu imkaniyiti bolidu.
Qazaqstanliqlar birpütün millätkä aylinidu.
Bilim berişniŋ mahiyitini zamaniviy tehnikiliq turğidin qollap-quvätläş arqiliq uyğunlaşqan ähvalda toluqturuş lazim.
Räqämlik bilim beriş resurslirini täräqqiy ätküzüş, käŋ polosaliq İnternetqa qoşuş vä mäktäplirimizni videovasitilär bilän täminläş işlirini davamlaşturuş haҗät.
İşbärgüçilärni җälip qiliş arqiliq häliqara täläplär vä räqämlik maharätlärni diqqät näzäridä tutup, tehnikiliq vä käspiy bilim beriş programmilirini yeŋilaş lazim.
«Һämmigä häqsiz käspiy-tehnikiliq bilim beriş» layihisini ämälgä aşuruşni davamlaşturuş keräk.
Dšlät yaşlarğa däsläpki mutähässislikni beridu.
Һškümät bu väzipini orunlişi şärt.
Ottura mäktäp vä kolledjlar vä aliy oquş orunliri ilğar oqutquçilarniŋ videodärisliri bilän videolektsiyalirini İnternetta elan qilişi keräk.
Bu barliq qazaqstanliqlarğa, şuniŋ içidä çät tävälärdiki yeza turğunliriğa ilğar bilim vä salahiyätlärni egiläşkä yol açidu.
Aliy bilim beriş sahasida sün°iy äqil vä «çoŋ hšҗҗätlär bilän» işläş üçün ähbaratliq tehnologiyalär boyiçä bilim alğan uçumkarlarniŋ sanini kšpäytiş lazim.
Moşuniŋğa munasivätlik metallurgiya, neft'-gaz himiyasi, agrosanaät kompleksi, bio vä İT tehnologiyalär sahalirini tätqiq qiliş işida ävzällik beridiğan aliy oquş orni ilim-pänini täräqqiy ätküzüş keräk.
Ämäliy ilmiy-tätqiqatlarni ingliz tiliğa päydin-päy kšçirişni täläp qilidu.
Aliy oquş orunliri çät ällärniŋ yetäkçi universitetliri bilän, ilmiy märkäzliri bilän, çoŋ sanaät orunliri vä transmilliy korporatsiyaliri bilän birläşkän layihilärni aktiv ämälgä aşuruşi haҗät.
Şähsiy sektorniŋ birläşkän mäbläğ bilän täminläşkä qatnişişi barliq ämäliy ilmiy-tätqiqat işliri üçün mäҗburiy täläp boluşi lazim.
Yaş alimlirimizğa ilmiy grantlar dairisidä kvota bšlüp, ularni qollaşniŋ sistemiliq säyasitini jürgüzüşimiz keräk.
Bilim beriş sahasini šziniŋ investitsiyalik layihiliri vä eksportluq iqtidari bar ihtisatniŋ yeŋi sahasi süpitidä qaraydiğan vaqit alliqaçan käldi.
Aliy oquş orunliriğa bilim beriş programmilirini täyyarlaşqa kšpiräk hoquq berip, ularniŋ akademiyalik ärkinligini qanun turğusidin bäkitiş lazim.
Oqutquçilarniŋ qayta täyyarliqtin štüşigä küç selip, aliy oquş orunliriğa çätällik menedjerlarni җälip qilip, duniyaviy universitetlarniŋ korpuslirini eçiş haҗät.
Millätniŋ iqtidarini aşuruş üçün mädäniyitimiz bilän ideologiyamizni buniŋdin keyinmu täräqqiy ätküzüşimiz keräk.
«Mäniviy yeŋilinişniŋ» mahiyitimu näq moşuniŋda.
Öziniŋ tarihini, tilini, mädäniyitini šzläştürgän, şundaqla zamanğa layiq, çät tilini bilidiğan, ilğar vä duniyaviy kšzqarişi bar qazaqstanliq bizniŋ җämiyitimizniŋ idealiğa aylinişi lazim.

İlğar salamätlik sahasi vä teni saq millät
Häliqniŋ šmür sürüş uzaqliğiniŋ šsüşigä vä meditsiniliq tehnologiyalärniŋ täräqqiyatiğa munasivätlik meditsiniliq hizmät kšrsitişkä bolğan ehtiyaҗ kšlämi kšpiyidiğan bolidu.
Һazirqi salamätlik saqlaş sahasi qimmätkä tohtaydiğan statsionarliq davalaşqa ämäs, umumän, ağriqniŋ aldini elişqa qaritilğan boluşi keräk.
Sağlam hayat tärizini tärğibat qilip, җämiyätlik salamätlikni başquruş işini küçäytiş lazim.
Yaşlarniŋ reproduktivliq salamätligini qoğdaşqa vä küçäytişkä alahidä diqqät bšlüş muhim.
Nätiҗidarliği az vä dšlät üçün çiqimi kšp dispanserliq davalaşni qolliniştin kšrä uzaqqa sozulidiğan ağriqlarğa jiraqta turup diagnostika qilip, şundaqla moşu sahani ambulatoriyalik davalaş arqiliq başquruşqa kšçüş päyti käldi.
Bu täҗribä duniyada ilgiridinla bar.
Uni dadil türdä kirgüzüşimiz keräk.
Onkologiyalik ağriqlar bilän kürişiş üçün kompleksliq plan qobul qilip, ilmiy onkologiyalik märkäz quruş haҗät.
Häliqara ilğar täҗribä asasida ağriqqa aldin-ala diagnoz qoyuş vä hätärlik işşiqni davalaşniŋ aliy nätiҗidarliği täminlinişi lazim.
Biz kardiologiya, hamildarliq vä špkä ağriqliri bilän kürişiş päytidä atqurğan işlirimiz ohşaş işlarni ämälgä aşuruşimiz keräk.
Salamätlikni saqlaş sahasi häliqniŋ, dšlätniŋ vä işbärgüçiniŋ umumiy җavapkärligigä asaslanğan Mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisiğa päydin-päy kšçidiğan bolidu.
Uni kirgüzüşniŋ muhimliği heçqandaq guman päyda qilmaydu.
Amma Salamätlikni saqlaş ministrligi bilän Ämgäk vä häliqni iҗtimaiy himayä qiliş ministrligi ämälgä aşurmiğan täyyarliq işlirini ehtiyatçanliq bilän ämälgä aşuruşni täläp qilidu.
Dšlätniŋ väzipilirini eniq bälgüläp, Һäqsiz meditsiniliq yardämniŋ kapalätländürülgän kšläminiŋ yeŋi modelini täyyarlaş keräk.
Häliq dšlät täripidin kapalätländürülmigän hizmätlärni Mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş sistemisiniŋ qatnaşquçisi süpitidä yaki šz ärki bilän meditsiniliq ğämsizländürüş, şundaqla birlişip tšläş arqiliq alalaydu.
Ähbaratliq sistemilarni biriktürüş, mobil'liq räqämlik qoşumçilarni paydiliniş, elektronluq salamätlik pasportini kirgüzüş, «qäğäz qollanmaydiğan ağriqhaniğa» kšçüş arqiliq meditsiniliq yardämniŋ qolyetimligi vä nätiҗidarliğini aşuruş haҗät.
Meditsinida ağriqlarğa diagnostika qoyuş vä davalaşniŋ nätiҗidarliğini aşuridiğan genetikiliq tallaş vä sün°iy äqil tehnologiyalirini kirgüzüşimiz keräk.
Meditsiniliq kadrlar bilän täminläş vä ularni süpätlik täyyarlaş muhim mäsilä bolup hesaplinidu.
Bügün bizdä Nazarbaev Universitetiniŋ äҗayip Meditsina mäktivi bar. U yärdä biriktürülgän universitet klinikisi işlävatidu.
Bu täҗribä barliq meditsiniliq aliy oquş orunliriğa tarqilişi keräk.
Moşu vä başqimu çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruş üçün «Häliq salamätligi vä salamätlikni saqlaş sistemisi toğriliq» kodeksiniŋ yeŋi redaktsiyasini täyyarlaş haҗät.

Süpätlik iş bilän täminläş vä iҗtimaiy ğämsizländürüşniŋ adil sistemisi
Ämgäk baziriniŋ nätiҗidarliğini täminläp, härbir adämniŋ šz iqtidarini ämälgä aşuruşi üçün şarait yaritişniŋ ähmiyiti zor.
Barliq asasiy mutähässisliklär boyiçä zamaniviy standartlarni täyyarlaş haҗät.
Bu standartlarda işbärgüçilär vä tiҗarätçilär işçilarniŋ bilimi, qabiliyiti vä salahiyitiniŋ qandaq bolidiğanliğini eniq bälgüläydu.
Käspiy standartlarniŋ täläplirini diqqät näzäridä tutup, bilim berişniŋ yeŋi programmilirini täyyarlaş haҗät yaki hazirqi programmilarni yeŋilaş keräk.
Özini šzi iş bilän täminlävatqanlar vä işsizlar ihtisadiy šsümniŋ rezervi bolup hesaplinidu.
Män šzini šzi iş bilän täminlävatqanlar mäsilisini tählil qiliş boyiçä birnäççä qetim täläp qoyğan.
Ämgäk vä häliqni iҗtimaiy himayä qiliş ministrligi bu işqa җavapkärsizlik bilän qarap, bepärva boldi.
Adämlärni nätiҗilik işqa җälip qiliş üçün kšpiräk imkaniyät berip, ularniŋ şähsiy tiҗaritini başlaşqa yaki yeŋi käsip egiläşkä, işqa orunlişişiğa imkaniyät yaritiş keräk.
«Atameken» milliy tiҗarätçilär palatisiniŋ tiҗarätni ügitiş boyiçä işlirini qollap-quvätläşkä bolidu.
Nätiҗilik iş bilän täminläşni vä umumyüzlük tiҗarätni täräqqiy ätküzüş programmisi dairisidä uniŋ vasitilirini küçäytip, häliqniŋ moşu qatlamlirini kšpiräk җälip qiliş haҗät.
Özini šzi iş bilän täminlävatqanlarni tirkäş җäriyanini mümkinqädär yeniklitip, ularğa dšlät aldidiki väzipilirini adil atquruş paydiliq bolidiğan şarait yaritiş keräk.
Qazaqstanliqlarniŋ yeŋi iş ornini selişturma türdä teziraq egilişigä, şuniŋ içidä elimizniŋ başqimu җaylirida iş tepişiğa mümkinçiligi boluşi şärt.
Birpütün elektronluq ämgäk birjisini käŋ dairidä kirgüzüş haҗät. U yärdä boş iş orunliri vä işizdigüçilär toğriliq barliq ähbarat toplinişi lazim.
Grajdanlar šyliridin çiqmayla käspiy programmiliq test tapşurup, oquş kursliri vä dšlätlik qollap-quvätläş çarä-tädbirliri toğriliq bilip, šzini qiziqturidiğan iş tapalaydiğan bolidu.
Ämgäk kitapçilirini elektronluq şäkilgä kšçürgän toğra.
Elektronluq ämgäk birjisi toğriliq qanunni 2018-jili 1-aprel'ğiçä qobul qiliş haҗät.
İҗtimaiy säyasät grajdanlarni häqiqiy mänada ihtisadiy җäriyanğa җälip qiliş arqiliq ämälgä aşurulidu.
Һazir pensiya sistemisi toluği bilän ämgäk stajiğa bağlaşturulğan.
Kim kšp işlisä, şu kšp pensiya alidu.
Moşuniŋğa munasivätlik barliq qazaqstanliqlar šzliriniŋ atquruvatqan işlirini qanuniy räsmiyläştürüşkä alahidä ähmiyät berişi keräk.
İҗtimaiy ğämsizländürüş sistemisidimu ämgäk staji vä yardäm puli mšlçäri arisidiki šzara munasivät küçiyidiğan bolidu. Biz 2018-jildin başlap häliqniŋ iҗtimaiy turğidin täminati naçar topiğa adresliq iҗtimaiy yardäm kšrsitişniŋ yeŋi tärtivigä kšçtuq.
Uniŋ çeki äŋ tšvänki җan beqiş däriҗisiniŋ 40 payizidin 50 payiziğiçä kštirildi.
Ämgäkkä qabiliyiti bar iҗtimaiy turğidin täminati naçar grajdanlar üçün berilidiğan ailäviy yardäm ular iş bilän täminläş çarä-tädbirlirigä qatnaşqan ähvaldila qolyetimlik bolidu.
Ämgäkkä qabiliyiti yoq grajdanlarğa dšlät täripidin qollap-quvätläş çarä-tädbirliri küçäytilidu.
Qimmätlik qazaqstanliqlar!
Dšlät šziniŋ iҗtimaiy väzipiliriniŋ barliğini toluq orunlaydu.
2016 — 2017-jilliri pensiya vä yardäm puli 3 hässä kšpäygänligini yadiŋlarğa salğum kelivatidu.
Baziliq pensiya, umumän alğanda, 29 payizğa, pikirdaşliq pensiya 32 payizğa, pärzänt tuğuluşiğa munasivätlik yardäm puli 37 payizğa, nakalar bilän baqquçisidin ayrilğanlarğa tšlinidiğan yardäm häqqiniŋ härqaysisi 43 payizğa šsti.
Salamätlikni saqlaş sahasidiki hadimlarniŋ maaşi 28 payizğiçä, bilim beriş sahasi hadimliriniŋ maaşi 29 payizğiçä, iҗtimaiy täminat sahasi hadimliriniŋ maaşi 40 payizğiçä, «B» korpusidiki dšlät hadimliriniŋ maaşi 30 payizğiçä, stipendiyalär 25 payizğiçä šsti.
Bohran zamini. Şuniŋğa qarimay, duniyaniŋ sanaqliq ällirila iҗtimaiy sahağa bšlünidiğan çiqimlarni moşundaq aşuralaydu.
Җumhuriyätlik byudjetniŋ iҗtimaiy sahağa bšlüngän çiqimi 2018-jili 12 payizğa šsüp, 4,1 trillion täŋgidin aşti.
İҗtimaiy tšlämlärni, şuniŋ içidä pensiyani šstürüş 3 milliondin oşuq qazaqstanliqniŋ kirimlirini kšpäytidu.
2018-jilniŋ 1-yanvaridin başlap, pikirdaşliq pensiya 8 payizğa aşti.
Nakalarğa, baqquçisidin ayrilğan vä naka balilarni tärbiyilävatqan aililärgä beğişlanğan yardäm pulliri 16 payizğiçä šsti.
2018-jilniŋ 1-iyulidin başlap baziliq pensiya ämgäk stajiğa munasivätlik ottura hesap bilän 1,8 hässä šsidiğan bolidu.
Buniŋdin taşqiri 2018-jilniŋ 1-iyulidin başlap kamalätkä tolğan, bala çeğidin 1-toptiki nakalarni beqivatqan ata-anilar üçün qoşumçä dšlätlik yardäm pulini kirgüzüşni tapşurimän.
Bir äŋ tšvänki җan beqiş däriҗisidin kam ämäs moşundaq yardäm pulini tähminän 14 miŋ ailä här ayda alidu.
2018-jili moşu mähsät üçün 3 milliard täŋgigiçä mäbläğ haҗät bolidu.
Muällim märtivisini aşuruş mähsiti bilän bilim berişniŋ yeŋilanğan mäzmuniğa kšçkän ustazlarniŋ lavazimliq maaşini 2018-jilniŋ 1-yanvaridin başlap 30 payizğa kšpäytişni tapşurimän.
Yeŋilanğan mäzmun deginimiz – häliqara standartlarğa muvapiq vä Nazarbaev äqliy mäktäpliridä täҗribidin štkän zamaniviy oquş programmiliri.
Bular bizniŋ balilirimizda haҗät bolğan funktsionalliq savatliqni vä tänqidiy turğidin oylaş qabiliyitini aşuridu.
Şuniŋ bilän billä 2018-jili kategoriyalär arisidiki ariliqni aşurup, muällimlär üçün bilim däriҗisini hesapqa alidiğan kategoriyalärniŋ yeŋi käştisini kirgüzüşni tapşurimän.
Kategoriyalärni pütkül duniyada qollinivatqan milliy bilim testi arqiliq beriş keräk.
Bu pedagoglarni šzlirini dayim yüksäldürüşkä räğbätländüridu.
Nätiҗidä muällimlärniŋ maaşi biliminiŋ dälillinişigä munasivätlik umumän alğanda 30 payizdin 50 payizğiçä šsidu.
Buniŋ üçün qoşumçä 67 milliard täŋgä bšlüş haҗät.
SÄKKİZİNÇİ. Nätiҗidar dšlätlik başquruş
Dšlätlik mämuriyläştürüş päytidä tiҗarätçilär bilän häliqniŋ çiqimlirini qisqartişqa munasivätlik işlarni davamlaşturuş lazim.
Bu turğidin qariğanda tiҗarätni rätläşkä qatnişişni buniŋdin keyinmu azaytişqa qaritilğan qanun qobul qilişni çapsanlitiş keräk.
«Bir derizä» qaidisi boyiçä biznesqa dšlätniŋ qollap-quvätläş җäriyanlirini räqämländürüşni täminläş haҗät.
Dšlät organliriniŋ ähbarat sistemiliriniŋ integratsiyasi «bir ärizä» qaidisi boyiçä ayrim dšlät hizmät kšrsitiştin kompleksliq hizmät kšrsitişkä kšçüşkä imkaniyät beridu.
Şuniŋ bilän billä täbiiy monopoliya sub°ektliri kšrsitidiğan hizmätliriniŋ süpitini aşuruş boyiçä işlarni davamlaşturuş keräk.
Ular üçün vä energiya işläp çiqarğuçilar üçün investitsiyalik programmilarni hesapqa elip, asaslanğan tariflarni bälgüläş muhim.
Mämuriy çiqimlarni azaytiş üçün mähkimigä beqinidiğan eniq haҗät täşkilatlarni mümkinqädär biriktürüş keräk.
Päyda bolğan mäbläğni dšlät hadimliriniŋ faktorluq-balliq şkalağa asaslanğan yeŋi maaş sistemisini kirgüzüşkä bšlüş keräk.
Bu märkäzdiki vä regionlardiki dšlät hadimlar maaşiniŋ disproportsiyasini qisqartidu, şundaqla işniŋ süpiti vä nätiҗidarliği hesapqa elinidiğan bolidu.
Һškümätkä Dšlätlik hizmät işliri agentliği bilän birlişip, 2018-jili märkiziy vä yärlik dšlät organlirida moşu sistemini kirgüzüşniŋ täҗribilik layihilirini ämälgä aşuruşni tapşurimän.
Regionlardiki dšlät hizmitiniŋ nätiҗidarliq iqtidarini ularniŋ ihtisadiy mustäqilligi vä җavapkärligini aşuruş arqiliq mümkinqädär toluq eçiş keräk.
Umumän alğanda, regionluq säyasät regionlarniŋ çiqimlirini täŋläştürüştin şähsiy paydilarniŋ šsümigä räğbätländürüşkä qaritilişi keräk.
Atap eytqanda, bügünki taŋda duniyadiki härbir oninçi iş ornini eçivatqan sirttin kälgüçilär turizmi bilän içki turizm härqandaq region üçün istiqballiq payda mänbäliriniŋ biri bolup hesaplinidu.
Һškümät viza mäsililirini yeniklitişni, infraqurulumni täräqqiy ätküzüşni vä turizm sahasidiki tosalğularni elip taşlaşni täminläydiğan kompleksliq çarä-tädbirlärni qobul qilişi keräk.
Fiskalliq märkäzsizländürüş dairisidä kiçik vä ottura tiҗarättin çüşidiğan korporativliq payda seliğini regionluq byudjetlarğa beriş mäsilisini häl qiliş lazim.
2018-jili 1-yanvar'din başlap 2 miŋdin oşuq adäm turidiğan nahiyälik ähmiyiti bar şähärlär, yezilar vä yeziliq okruglarda yärlik šzini šzi başquruşniŋ mustäqil byudjeti vä kommunalliq mülkini kirgüzüş qanun turğisidin bälgülängän.
2020-jildin başlap bu normilar barliq yezilarda küçigä kiridu.
Seliq vä seliqtin başqa kirimlärniŋ yättä türi, şundaqla çiqimlarniŋ 19 yšnilişi yeza byudjetiğa berildi.
Bu yärlik ähmiyiti bar mäsililärni häl qiliş üçün häliqni җälip qilişqa imkaniyät beridu.
Şuniŋ bilän billä dšlät organliri eniq vaqit vä tez җavap beriş rejimida grajdanlarniŋ äskärtişlirini vä täkliplirini hesapqa eliş üçün zamaniviy räqämlik tehnologiyalärni qollinişi haҗät.
Dšlät bilän kompaniyalär yeŋi tehnologiyalärni kirgüzüp, šz ähbarat sistemiliri vä vasitiliriniŋ yahşi himayä qilinişini täminlişi şärt.
Bügünki taŋda kiberbehätärlik çüşänçisi päqät ähbaratqila täälluq bolup qalmay, şuniŋ bilän billä sanaät vä infraqurulumluq ob°ektlarni başquruş mehanizmlirini himayä qiliş degänlikni bildüridu.
Moşu vä başqimu çarä-tädbirlär Qazaqstanniŋ Milliy behätärlik strategiyasidä šz äksini tepişi keräk.
TOQQUZİNÇİ. Korruptsiyagä qarşi küräş vä qanunniŋ üstünlügi.
Korruptsiyaniŋ aldini elişqa beğişlanğan küräş davamlişidu.
Kšp işlar atquruluvatidu.
Keyinki üç jildila juquri lavazimliq ämäldarlar bilän dšlät kompaniyaliriniŋ rähbärlirini qoşqanda korruptsiya üçün 2500din oşuq şähs sotlandi. Moşu vaqit içidä ularniŋ 17 milliard täŋgä kšlämidä kältürgän ziyini qayturuldi.
Dšlät organliridiki җäriyanlarni, şuniŋ içidä ularniŋ häliq bilän vä biznes bilän munasivitini räqämländürüş ähmiyätkä egä.
Atap eytqanda, grajdanlar šz iltimasliriniŋ qandaq qarilivatqanliğini kšrüp, därhal süpätlik җavap elişi lazim.
Sot vä hoquq qoğdaş sistemilirini institutsionalliq turğidin šzgärtiş ämälgä aşurulmaqta.
Qanunğa җinayät җäriyanidiki grajdanlarniŋ hoquqlirini qoğdaş işini küçäytişni, uniŋ häddidin taşqiri qattiqliğini azaytişni mähsät qilidiğan normilar kirgüzüldi.
Advokatlarniŋ hoquqliri bilän sotqiçä bolğan basquçtiki sot nazaritiniŋ dairisi käŋäydi.
Һoquq qoğdaş organliriniŋ vakaliti vä җavapkärlik çegarisi eniqlandi.
Grajdanlarniŋ konstitutsiyalik hoquqliriğa kapalätni küçäytiş, qanun üstünlügini täminläş, hoquq qoğdaş hizmitini yahşilaş işlirini davamlaşturuş haҗät.
Җämiyätlik tärtipni saqlaş vä behätärlikni täminläş sahasida koçilarda vä adäm kšp jiğilidiğan җämiyätlk orunlarda videonazarät qilidiğan, grajdanlarni eniqlaydiğan vä yol härikitini nazarät qilidiğan äqliy sistemilarni paal kirgüzüş keräk.
ONİNÇİ. «Äqillik şähärlär» «äqillik millät» üçün.
2018-jil – paytähtimiz Astananiŋ 20 jilliğini nişanlaydiğan tävälludliq jil.
Paytähtimizniŋ qeliplişişi vä Evraziyaniŋ muhim täräqqiyat märkäzliriniŋ qatariğa qoşuluşi – hämmimizniŋ umumiy mahtinişimiz.
Zamaniviy tehnologiyalär sür°ätlik šsüvatqan megapolisniŋ problemilirini nätiҗidarliq häl qilişqa yol açidu.
«Smart Siti» kontseptsiyasi vä şähärgä kšçüvatqan adämlärniŋ salahiyitini täräqqiy ätküzüş asasida şähär muhitini başquruşni kompleksliq türdä kirgüzüş haҗät.
Duniyada investorlar üçün şähärlär riqabätkä çüşidu degän çüşänçä qeliplaşqan.
Ular dšlätni ämäs, yahşi hayat käçürüş imkaniyiti bar şähärni tallaydu.
Şuŋlaşqa Astananiŋ täҗribisi asasida «Smart Siti» «etalonluq» standartni qeliplaşturup, Qazaqstan şähärliri arisida ilğar täҗribini tarqitiş vä almaşturuş işini başlaş keräk.
«Äqillik şähärlär» regionluq täräqqiyatniŋ innovatsiyani tarqitişniŋ vä elimizniŋ barliq territoriyasidä hayat süpitini aşuruşniŋ lokomotivliriğa aylinidu.
Mana aldimizda turğan 10 väzipä moşu. Bular – çüşinişlik häm eniq.
Qimmätlik qazaqstanliqlar!
Biz säyasiy turaqliq vä җämiyätlik razimänlik tüpäyli ihtisadimizni, säyasitimizni vä aŋ-säviyäni yeŋilaşqa kiriştuq.
Tehnologiyalik vä infraqurulumluq turğidin täräqqiyatniŋ yeŋi basquçiğa yeŋi sür°ät berildi.
Konstitutsiyalik islahat hakimiyät tarmaqliri arisidiki balansni eniqlidi.
Biz milliy aŋ-säviyäni yeŋilaş җäriyanini başliduq.
Bu baziliq üç yšniliş. Qazaqstanniŋ yeŋilinişiniŋ sistemiliq üç modernizatsiyasi bolup hesaplinidu.
Biz yeŋi zamanğa muvapiq boluş üçün Tšrtinçi sanaät inqilavi şaraitidiki tarihiy rivaҗliniş aldida turğan birpütün millät boluşimiz keräk.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ