Ävlatlar sadasi

1
728 ret oqıldı

Һeçkim uruq-tuqqan, qerindaşsiz ämäs. Uyğurumni şähsän šzäm, şahariğan tävärük däräqqä ohşitimän. Biz, uyğur hälqi, uruq-tuqqan, qerindaşlarni härqaçan qädir tutup, izzätläymiz. Yatni šz qilimiz. Tuqqançiliq jipini üzmäymiz. Qäyärdä bolmayli, uçratqan yaki tonuşqan adämdin däsläp biz uniŋ ata-anisiniŋ ismini, tuğulğan jutini soraymiz. Ahiri bäzilär bilän qerindaş bolup çiqimiz. Buni män hälqimniŋ alahidä bir hisliti, däp çüşinimän. Başqa millätlärdin pärqimizmu moşu. Uruq-tuqqan, qom-qerindaşniŋ yeniŋda bolğini yahşi. Ularniŋ yoqluği bolupmu toy-tškün, šlüm-jitimlarda bilinip ketidu. Şuŋa biz «Uruq-tuqqan — bir šlüktä, bir tiriktä» däp eytimiz.
Yeqinda Qaraturuq yezisidiki «Varis» kafesida İmanbaqi haҗimniŋ ävladi baş qoşti. Bu oltiriş nahayiti mäzmunluq, juquri däriҗidä štti. Däsläp äҗdatliriniŋ hayati vä keyinki ävlatlarniŋ qol yätküzgän utuqliri, häqqidä çüşirilgän videofil'm kšrsitildi.
İmanbaqi haҗimniŋ tšrt pärzändi bolğan ekän. Ular Baratbaqi, Şämşidin, Velahun vä İlahun. Baratbaqidin başqisi 1932 — 1933-jilliri Ğulҗiğa štüp ketidekän.
Baratbaqi Zinäthan degän ayal bilän ailä qurup, on pärzänt tepiptu. Һakim, Äbäydulla, Residulla, Rähmitulla, Äsmitulla, Şahidulla, Umumqiz, Arminäm, Ziläm vä Näsirulla.
1941-jili oğli Һakim bilän Äbäydulla җäŋ mäydaniğa atlinidu. Һakim 1944-jili naka bolup, uruştin jutiğa qaytidu. Äbäydulla 1948-jili qaytip kälgän ekän.
Dadisi moşu ikki baliniŋ otida 1944-jili kšz jumidu. Uniŋğa oğulliriniŋ teç-aman jutiğa qaytqinini kšrüş nesip bolmaydu. Äşu bir mudhiş jillarda ailiniŋ barliq eğirçiliği Zinäthan aniniŋ boyniğa çüşidu. Batur ana ularniŋ hämmisigä bärdaşliq berip, šziniŋ adil ämgigi bilän bir täräptin etiz-eriqta işlisä, ikkinçi täräptin šydiki bala-çaqilirini tenätmäy-täntirätmäy beqip, tärbiyiläp, qatarğa qoşidu.
Һazir moşu İmanbaqi ävladidin taralğan 71 nävrä, 117 çävrä härhil käsiptä, җämiyitimizniŋ härhil sahalirida adil ämgäk qilip, šzlirigä jüklängän väzipini җavapkärlik bilän atqurup kelivatidu.
Yänä bir diqqätkä sazavär närsä, aridin top-toğra 100 jil štkändin keyin İmanbaqi haҗimniŋ yolini çävrisi Zorabüvi davamlaşturup, Mäkkä-Mädinigä berip qaytti.
Äҗdatlar çiriğini šçärmäy kelivatqan İmanbaqievlarniŋ ailisigä hatirҗämlik tiläp, härdayim jutdaşliriŋlarniŋ izzät-ehtiramiğa sazavär bolup jüriveriŋlar demäkçimiz.
Büvinur ĞOҖAMBÄRDİEVA,
A.Sattarov namidiki Qaraturuq ottura mäktivi mudiriniŋ tärbiyä işliri boyiçä orunbasari.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

1 izahät

  1. Assalam aleykum uyğur avzi. rähmät silärgä dayim heç bir qiyinçiliqlarğa vä tosalğularğa qarimay, moşu gezitni üzmäy çiqirivatqanliriŋlarğa. moşu işiŋlarda utuq tiläymän.

Javap qalduruŋ