Avatni avatlaşturuvatqan Ğäyrät

0
453 ret oqıldı

Uluq İpäk yoli boyidiki Avat yezisiniŋ tarihi äşu kšç-kšçlär dävridin başlinidu. İli täväsidin kšçüp çiqqan äҗdatlirimiz çšl-bayavandiki qaqasliqlarni makanlap, su çiqirip, bağu-bostanliqlarni bärpa qilğanliği kšpçilikkä yahşi mälum. Yänä bir eytmasqa bolmaydiğan gäp, kollektivlaşturuş jilliri bu tävägä dšlät vä җämiyät ärbabi Abdulla Rozibaqievniŋ qädäm täşrip qilğanliği vä şu uluq namayändiniŋ pikir-täklivi bilän bu jutniŋ «Avat» däp atalğanliğini mštivärlärdin talay qetim aŋliğan edim. Bu yeza Kalinin namidiki kolhozniŋ brigadisi bolğan jillirimu avatliqlar ämgäkçanliği bilän alahidä päriqländi. Kolhoz, sovhozlar tarqiğandimu ular tenäp- täntirigini yoq. Kolhozdin pay hesaviğa šlçük yär elip, dehançiliq bilän şuğullandi. Һazir bu jutta yüzdin oşuq şähsiy dehan egiligi bar. Ular qutluq kätminini taşlimay, ata käspigä sadaqitini yoqatmay, äҗdatlar işiğa varisliq qilivatidu.
Yezida buniŋdin üç jil burun ikki yeŋi zamaniviy bena: mäktäp vä fel'dşerliq-akuşerliq punkt selinip, paydilinişqa berilgän edi. Ötkän jili bolsa, yezidiki tiҗarätçi jigitlärniŋ hamiyliğida yeŋi meçitmu šz işigini açti. Yeqinda işqa qoşulğan «Niagara» restoranimu avatliqlarniŋ hoşalliğiğa hoşalliq qoşti.
Ğäyrätҗan Һaşirovniŋ mäbliği bilän qäd kštärgän ikki qävätlik restoran sirtqi kšrünüşi bilänla ämäs, bälki Uluq İpäk yoliniŋ boyiğa selinğanliği bilänmu härkimniŋ diqqät-etivarini җälip qilivatidu. Şähsän šzäm İpäk yoli arqiliq HHҖğa vä u äldin bizgä, här küni «Qorğas» häliqara soda-setiq märkizigä kelip-ketivatqan yüzligän turistlarniŋ tohtap, uniŋ içki vä sirtqi kšrünüşigä häväs qilivatqanliğiniŋ guvaçisi boldum. Restoranniŋ içi zamaniviy quruluş materialliri bilän Şäriq ülgisidä yasalğan. Uniŋ ikkinçi qävitidä mehmanhana orunlaşqan.
Ğäyrätҗan Һaşirovniŋ yeŋi restoraniniŋ işqa qoşuluşi märasimida däsläp molut oqutulup, duniyadin štkän äҗdatliri rohiğa dua- tägbir tilavät qilğandin keyin Pänҗim yeza okruginiŋ hakimi Erbol Sqaqov, nahiyäniŋ Pähriy grajdanliri Äğzäm Märüpov, Rizaydin Äysaev, Ğäyrätҗanniŋ ustazi Asiyäm Tohtaeva, jigitbeşi Rähmitullam Savutov vä başqilar sšzgä çiqip, uniŋ işiğa muvappäqiyätlär tilidi. Jutdaşliri tädbirçanliğiğa sahavätligi yaraşqan Ğäyrätҗanniŋ uzun jillardin beri dehançiliq, bağvänçilik sahasida işläp, qol yätküzüvatqan utuqlirini tilğa aldi.
Mänmu šz novitidä täkitligüm keliduki, tädbirçan jutdaş inim, äsli käspi boyiçä muällim bolsimu, dehançiliq vä bağvänçilik bilän şuğullinip, işini yolğa qoyğan tinimsiz, ämgäksšygüç insan. U 200 gektardin oşuq mäydanğa kšmüqonaq bilän bedä šstürüp, 15 gektar yärgä alma-šrük, şaptula tikip, pärviş qilivatidu. Eytmaqçi, ahirqi jilliri Ğäyrätҗan ekologiyalik җähättin taza alma, şaptulidin rekordluq hosul yaratti. Nätiҗidä nahiyä bazarlirida sodisi yahşi bolup, çoŋ-çoŋ şähärlärdinmu heridarlar kelip, düŋ setivelişqa başlidi. Çünki u alma šstürüştä amerikiliq mutähässislärniŋ yeŋi tehnologiyasini üginip, uni šz jutida oŋuşluq paydilinişni bildi. Almilarni mähsus 60 tonniliq qoyma yasap saqlavatidu. Jutdaşlar jilniŋ tšrt päslidä alma izdäp avarä bolmaydu.
Yeqinda ättäyläp Ğäyrätҗanni šyigä izdäp bardim. Uni almiliq baqqa kätkänligini uqtum. “Qişliği bağda nemä qilidiğandu?”, däp oylidim içimdä vä uniŋ beğiğa qarap yol tuttum. Ğäyrätҗan alma-šrüklärni kšzdin käçürüvetiptu. Yenida bağvänlärmu bar. Yeğivatqan qarğa qarimay, ular šzara qizğin sšhbätkä çüşüp ketiptu.
— Almini näq qişniŋ soğ künliri putaymiz, — dedi Ğäyrätҗan meniŋ soalimni kütmäyla. — Andin oğut tškümiz. Һärbir kšçät pärvişkä muhtaҗ.
Män almiliq baqqa qarap zoqlandim. Rät-reti bilän çirayliq tikilgän bu bağda tirikçilik başlanğandäk bilindi, maŋa. Meniŋ bilän täŋla işçilarmu etizliqqa oğut tšküş işlirini başlaşqa tehnikilarniŋ täyyar ekänligini hävärdar qiliş üçün kälgän ekän. Ular işqa kirişti. Mana 50tin oşuq adämni iş bilän täminlävatqan Ğäyrätҗan bu qetim restorandinmu jutdaşliriğa «iş tepip» bärdi. Bilişimçä, işsiz boş jürgän avatliq qiz-jigitlär yoqniŋ ornida. Ändi uniŋ dehan, bağvän, şofer, traktorist, kombayner, suçiliriniŋ qatariğa aşpäz, ofitsiant, qändälätçi vä şuniŋğa ohşaş başqimu käsip egiliri kelip qoşuldi.
Ğäyrätҗanniŋ häyrihahliq paaliyiti häqqidimu täkitläp štküm bar. U okrugta štüvatqan çarä-tädbirlärgä hamiyliq qiliştin yaliqqan ämäs. «Mäktäpkä yol» aktsiyasidä oquğuçilarniŋ, Roza vä Qurvan heytlirida jut çoŋliriniŋ halidin hävär alidiğan, qisqisi, jiqilğanni yšläydiğan yänä şu Ğäyrätҗan ekänligini avatliqlar yahşi bilidu. Şuŋa yeqinda uniŋ 50 yaşliq tävälludida jutdaşliri bilän käsipdaşliri, dost-yaranliri Avat jutini avatlaşturuvatqan, tädbirçanliğiğa sahavätligi yaraşqan jut oğliniğa yänä bir qetim illiq tiläklär eytip, iş-paaliyitigä utuqlar tilidi. Mänmu şu tiläklärgä qoşulmaqçimän.
Adilҗan ĞOҖÄMBÄRDİEV,  Pänҗim yezisiniŋ baş jigitbeşi.

SÜRÄTLÄRDÄ:1. Restoranniŋ sirtqi kšrünüşi. 2. Tiҗarätçi Ğ.Һaşirov.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ