Mustähkäm keläçäk üçün

0
1 765 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ härjilliq mäktübliri birini-biri toluqturup kelivatqan bahaliq hšҗҗätlär bolup hesaplinidu. Biyil Prezident alämniŋ tšrtinçi sanaät inqilavi dävrigä, tehnologiya, ihtisat vä iҗtimaiy sahalardiki çoŋqur häm җür°ätlik šzgirişlär dävrigä qädäm taşliğinimizğa munasivätlik keläçäktä ämälgä aşuridiğan iş-härikätlärni bälgüläp bärdi. Mäktüptä eytilğan «Äqillik tehnologiyalär», «Räqämlik dävir», «Yeşil tehnologiya», «Räqämlik bilim», «Adäm kapitali» ohşaş sahalarniŋ hämmisi — bilim vä ilim sistemisi hizmitiniŋ nätiҗisi. Yeŋi iş-härikätlär bilimniŋ täntänä qilişi nätiҗisidä ämälgä aşidu. Millät Lideri keläçäktä yeŋi innovatsiyalik reҗilär bilän bilimniŋ, yäni ihtisatniŋ alahidä sahasiniŋ qeliplişidiğanliğini eytidu. Şuniŋğa bağliq aldimizda süpätlik bilim beriş bilän ilimni yüksäldürüşniŋ yeŋi däriҗisini täminläş väzipisi turidu. Prezident Mäktüptä: «Pedagoglarni oqutuş vä ularniŋ maharitini aşuruş yollirini täkrar qaraş keräk bolidu. Elimizniŋ universitetliridiki pedagogikiliq kafedrilar bilän fakul'tetlarni rivaҗlanduruş haҗät», dedi. Bu intayin orunluq. Çünki, qandaq mutähässisni täyyarlisaqmu, kimgä bilim bärsäkmu, uni oqutidiğan – muällim. Şuniŋ üçün, birinçi novättä, muällimni täyyarlaşniŋ süpitini aşuruş keräk.
1972-jildin etivarän elimizdä pedagogikiliq institutlar kšpläp eçildi. Şu jillardin başlap miŋliğan mutähässislär täyyarlandi. Sävävi, u çağlarda işläpçiqirişniŋ barliq sahasini ügitidiğan, oqutidiğan muällim-ustaz-oqutquçi haҗät boldi. Һazirmu şundaq. Җämiyät täräqqiy ätkänsiri, šzgärgänsiri yeŋi, tilsim duniyalarni çüşändüridiğan, oqutidiğan adäm keräk. Һä, biz şuniŋğa muvapiq härtäräplimä bilimlik, süpätlik pedagog täyyarlavatimizmu? Oylinidiğan mäsilä. Prezident šz Mäktübidä: «Agrarliq universitetlar päqät diplom beripla qoymay, yeza egiligi sahasida häqiqiy işläydiğan yaki ilim bilän şuğullinidiğan mutähässislärni täyyarlaşqa tegişlik», dedi. Bu pikirniŋ päqät universitetlarğila ämäs, pedagog kadrlarni täyyarlaydiğan bilim därgahliriğimu munasiviti bar, däp oylaymän.
Bügünki taŋda elimizdä pedagoglarni täyyarlaydiğan yüzgä yeqin aliy oquş orni bar ekän. Ularniŋ sani kšp bolğini bilän süpiti guman päyda qilidu. Moşu universitetlar arisida riqabätçilikni aşurup, «kšçkä ägişälmäydiğanlirini» «tärbiyiläş» täläp qilinidu.
Elimizdä barliq sahalar boyiçä bilimlik mutähässislär haҗät. Bolupmu yezilarda kadrlar yetişmäydu. Uniŋğa säväp, štkän äsirniŋ 90-jillirida pedagogikiliq kadrlarğa yetärlik däriҗidä kšŋül bšlünmidi. U mäzgildä yurist, ihtisatçi boluş «modiğa» aylinip, yaşlarniŋ kšpçiligi moşu käsiplärni egiläşkä intildi. Yänä bir säväp, äŋ küçlük, salahiyätlik pedagogikiliq mutähässislärniŋ maaşi tšvän ilmiy pedagogikiliq sahağa barğusi kälmäy, başqa işläpçiqiriş orunliriğa yaki tapaviti juquri şirkätlärgä ketişkä mäҗbur boldi. Bügünki taŋda zaman tälivigä layiq mutähässislärni, yäni matematika vä täbiätşunasliq ilimlirini yahşi ügängän yeŋi formatsiyadiki kadrlarni räqämlik tehnologiyalärniŋ mustähkäm bağlinişi asasida täyyarlaş haҗätligigä kšzümiz yetivatidu. Bu bolsa, umumiy oqutuştin baş tartip, alahidä mutähässislärni täyyarlaşqa kšŋül bšlüşimiz keräk degän sšz. Uniŋ üçün dual'liq oqutuşni yetildürüp, iş bilän täminligüçi arisida muqum kelişim tüzüp, modul'luq bilim beriş programmiliri arqiliq mutähässis täyyarlaş haҗät. Şu çağdila tšrtinçi inqilap dävrigä layiq kelidiğan süpätlik kadr täyyarlalaymiz vä uni iş bilän täminläläymiz. Buni yahşi çüşängän Dšlät rähbiri šz Mäktübidä: «Barliq yaştiki grajdanlarğa birdäk bilim beriş işida šzimizniŋ ilğar sistemimizni quruşni yetildürüş haҗät», däp alahidä qäyt qildi.
Mäktüptä eytilğan barliq alahidiliklär elimizni tehimu juquri çoqqilarni beqinduruşqa yetäkläydiğanliği häqiqät. Tšrtinçi sanaät inqilavi dävridä yeŋi mümkinliklärgä yetäkläydiğan yeŋi hšҗҗätni tüp- asasidin çüşinip, şuniŋğa layiq iş jürgüzsäk, härqandaq işimiz alğa basidu däp işinimän.

Hudavädi MÄҢSÜROV,
peşqädäm ustaz.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ