Til – šzlük ipadisi

0
330 ret oqıldı

Bilimlärniŋ nurluq zärriliri aŋ-säviyämizdin ana tili arqiliq orun alidu, uniŋ arqiliq täpäkkürimiz käŋiyidu. Һeçbir mubaliğisiz eytimizki, tilimiz intayin bay. Uniŋda ipadiläp bolmaydiğan çüşänçä yoq. Äyni vaqitta, näzärimdä, uyğur tili sinonim vä omonimlarğa bayliği bilänmu päriqlinip turidu. Buniŋğa bir misal, şeiriyätniŋ muräkkäp türi bolğan tuyuq janriniŋ moҗutluğidur. Yänä bir misal, Danteniŋ «İlahiy komediya» namliq äsäri başqa millätlär tilida 9 vä 11 boğumluq misralarda šz ipadisini tapqan. Päqät uyğur tilida väznlär sani yättilikni täşkil qilğan.
Eytiş keräkki, ana tilimiz beşidin helä qara künlärni käçürdi. Amma härqandaq çäkläş vä tosqunluqlarğa sävirlik bilän bärdaşliq beriş tüpäyli, šziniŋ küräşçanliq rohi arqiliq mustäqillik qädimini besişqa muvappäq bolğan elimizdä ana tilimizmu zamanğa muvapiq şäkillinip, šz ipadisini tapmaqta.
Millät vä til – tomur bilän yopurmaq. Һayat bolsa, şularniŋ ariliğidiki halqa. Millät vä til häqqidä kšŋlümdin käçkän hislirimni qäğäzgä çüşiridekänmän, yeqin štmüştä bolğan bir vaqiä yadimğa kelidu. Sabiq Keŋäş İttipaqi dävridiki jiğinlarniŋ biridä muhbirlar bilän qaysidu-bir mavzuda soal-җavap boluvatatti. Äpsuslinarliq yeri şuki, soallarmu, berilivatqan җavaplarmu rus tilida. Rus tilida ravan sšzlişälmäydiğan yeza muhbiriğa mänsüp bu işlar eğir edi. Şunda käsipdaşlirimniŋ biri çidalmidi. Jut tuyğusi, millät ğururuniŋ kšŋlini ğäş qilğan bolsa keräk, uyğur tilida – ana tilida – soal bärdi. Prezidiumda oltarğan «natiqlar» šz millitimizgä mänsüp bolsimu, šz ana tilidin sšzläştin uyaldimu yaki yenida turğan rus şerikliridin äymändimu, soalğa çüşänmigändäk, uniŋğa biraz qarap turdidä, berilgän soalğa rus tilida җavap bärdi. Bu ähval zaldikilärgä ğälitä tuyulsimu, birärsi çiş yerip eğiz açmidi.
Ana tiliğa muhäbbät tuyğusi kšŋüllärniŋ tüvigä çoŋquriraq siŋişi keräk. Çünki šz tarihini, šzlükni biliş, duniyani tonuş, šz milliti vä ana tilidin pähirliniş tegidä pidaiyliq, yüksäk märipät yatidu.
Ana tilimiz bilän hälqimizniŋ beşi üstidä aylanğan qara bulutlarni tarqitiş asanğa çüşkini yoq, älvättä. Bu toğriliq qandaq vaqiälär bolğanliği toğrisida mätbuatlarda toluq yorutulğanliği üçün män buni täkrarlaşni oşuq kšrdüm.
Orni kälgändä bäzibir mulahizilärnimu eytip štüşim keräk. Ana tilimizniŋ bayliği bilän gšzälligini uluqlap, iptihar bilän sšzläymiz vä uluğvar tuyğular ilkidä mämnun bolumiz. Miŋ äpsuski, ätrapimizğa äqil kšzi bilän näzär taşlisaq, dilimizda qandaqtu ağriq oyğinidu. Bügünki taŋda qançilik imtiyazlar bolsimu, tilimizniŋ qädrini, täğdirini yättä uhlisimu çüşigä kirmäydiğan pärzäntlirimiz kšpäymäktä. Tilimizniŋ täğdiri bilän bağliq misallarni kšpläp kältürüşimiz mümkin.
Һä, ana tilimiz – milliy pasportimiz ekän, buniŋ keläçäk täğdirimu šz qolumizda. Bu äsnada štmüşkä bir näzär taşlayluq. Millät därdigä därman boluş üçün mutäpäkkür bovimiz Mahmut Qäşqäriy märipätkä hamiyliq qilişqa, Һäzrät Navaiy «Türk elini mädhiyiläşkä» šzliriniŋ šmürlirini särip qilğan. Mundaq millät җankšyärliriniŋ härqaçan milliy hissiyatta yaşiğanliği talaşsiz.

Hudavädi MÄҢSÜROV.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ