Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi

0
738 ret oqıldı

Ötkän җümä küni Astanada Dšlät rähbiriniŋ räisligidä Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi štküzülüp, uniŋğa Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Senati vä Mäҗlisiniŋ räisliri, Prem'er-Ministr, Dšlät kativi, Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri, Һškümät äzaliri, Astana, Almuta şähärliri vä vilayätlärniŋ hakimliri, bevasitä Qazaqstan Prezidentiğa hesavat beridiğan märkiziy dšlät organliriniŋ rähbärliri qatnaşti.Nursultan Nazarbaev mäҗlisni eçip, bir jilda mämlikät täräqqiyatida qolğa kältürülgän nätiҗilärgä tohtilip, dšlät vä sahaliq programmilarni ämälgä aşuruşniŋ muhim ekänligigä diqqät ağdurdi.
Mäҗlistä Prem'er-Ministr Baqıtjan Sağıntaev, maliyä ministri Baqıt Sultanov, Milliy bank räisi Daniyar Aqışev, Prem'er-Ministrniŋ orunbasari Asqar Jumağaliev, «Atameken» Milliy tiҗarätçilär palatisi başqarmisiniŋ räisi Asqar Mırzahmetov, Qarağanda vilayitiniŋ hakimi Erlan Qoşanov vä Qizilorda vilayitiniŋ hakimi Qırımbek Kšşerbaev sšzgä çiqti.
Dšlät rähbiri orunlanğan väzipilärniŋ nätiҗiliri toğriliq gäp qilip, bank sektoridiki problemilarğa, räqämläştürüş programmisiniŋ mähsätlirini çüşändürüş, byudjet mäbliğini nazarät qiliş, nazarät qilğuçi dšlät organliriniŋ kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektlirini täkşürüşni qisqartiş mäsililirigä diqqät ağdurdi.
Nursultan Nazarbaev hesavatlarni tiŋşap, Һškümätniŋ, Milliy bankniŋ vä regionlar hakimliriniŋ taşqi amillarniŋ turaqsizliği şaraitida mämlikät täräqqiyatiniŋ turaqliq kšrsätküçlirini qolğa kältürüş boyiçä işini iҗabiy bahalidi.
Qazaqstan Prezidenti şuniŋ bilän billä ilgiri qobul qilinğan programmiliq hšҗҗätlärni orunlaşniŋ nätiҗidarliğini aşuruşniŋ vä bšlüngän byudjet mäbliğini paydilinişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
– Duniyaniŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kiriş üçün paal işläş keräk. Barliq programmiliq hšҗҗätlär vä qanunlarğa tegişlik tüzitişlär qobul qilindi. İnstitutsional islahatlar ämälgä aşuruluvatidu. Biz Üçinçi yeŋilaşni elan qilip, ihtisatni räqämläştürüşkä kiriştuq. Täräqqiyatni çapsanlitiş zšrür, – dedi Nursultan Nazarbaev.

İndustriyaläştürüş

Dšlät rähbiri industriyaläştürüş jillirida mähsulat işläş sektori kšrsätküçliriniŋ šskänligini tilğa elip, uniŋ ihtisattiki ülüşini kšpäytiş çarilirini kšrüşni tapşurdi.
Qazaqstan Prezidenti uniŋdin taşqiri işläpçiqirişqa ilğar tehnologiyalärni җariy qiliş vä karhanilarniŋ eksportqa mähsulat çiqirişini aşuruş mäsililirigä tohtaldi.
Birinçi novättä, ilğar tehnologiyalärni җariy qilip, eksport mähsulatini çiqirivatqanlarğa dšlät täripidin qollap-quvätläş keräk. Mähsulatni işläş sanaitiniŋ sür°ätlik šsüşini täminläş boyiçä helä aktiv çarilär zšrür, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri ämäldiki mähsus ihtisadiy zonilarniŋ nätiҗidarliğini üginişni tapşurdi vä mundaq yeŋi qurulumlarni quruşni vaqitliq män°iy qildi.
Mäҗlis davamida şundaqla neft'-gaz sektoridiki mähsulatni qayta işläş vä «Samrwq-Qazına» Milliy paravänlik fondini šzgärtiş mäsililiri muhakimä qilindi.
Neft' vä gazni qayta işläş muhim yšniliş bolup hesaplinidu. Uniŋ üstigä mämlikätni yeqilğu bilän täminläş mäsilisi dayim päyda boluvatidu. Һätta üç zavod yeŋilanğandin keyin Qazaqstanda yeqilğu-maylaş materialliriniŋ tapçilliği päqät üç-tšrt jilğila toluqturulmaqta. 2009-jildila maŋa integratsiyalängän gaz-himiya kompleksini seliş planliri toğriliq doklad qilğan edi. Şuniŋdin keyin layihiniŋ bahasi 6 milliard dollardin 9 milliardqiçä šsti. Uni tamamlaş qäräli 2016-jildin 2024-jilğa qalduruldi, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Nursultan Nazarbaev «Samrwq-Qazına» Milliy paravänlik fondini başquruş keŋişiniŋ qarap çiqişiğa Fondni šzgärtişniŋ tüzitilgän strategiyasini vä programmisini tävsiyä qilişni tapşurdi.

«Nwrlı jol» dšlät programmisi

Dšlät rähbiri avtomobil' yolliri quruluşiğa bšlüngän mäbläğni paydilinişniŋ nätiҗidarliğini nazarät qilişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Qazaqstan Prezidenti birinçi novättiki ämäs җumhuriyätlik yollar üçün kšzdä tutulğan hiraҗätni qayta ävätiş hesaviğa regionlarara vä nahiyälärara yollar selişniŋ muhim ekänligigä diqqät ağdurdi.

«Nwrlı jer» dšlät programmisi

Nursultan Nazarbaev regionlarda turuşluq šy quruluşiniŋ nätiҗilirigä tohtilip štti vä dšlät programmisini buniŋdin keyin ämälgä aşuruş mehanizmlirini qayta qarap çiqişni tapşurdi.
Keyinki ikki jilda turuşluq šy quruluşiğa dšlät täripidin 550 milliard täŋgä bšlündi. Uniŋ üstigä moşuniŋ hämmisi hakimlar mäşğul boluvatqan quruluşni uttur mäbläğ bilän täminläşkä ävätildi. Bohran jillirida bu šzini aqlidi. Biraq ändi närq mehanizmlirini paydilinişqa kšçüş keräk. Quruluşni banklar mäbläğ bilän täminläp, Һškümät, Milliy bank vä hakimlar bolsa, turuşluq šy bahasini ärzänlitiş üçün şarait yaritişi şärt.
«100 eniq qädäm» Millät planini ämälgä aşuruş
Qazaqstan Prezidenti Һškümätkä mähsulatni çättin kältürüş vä täkşürüvatqan täkşürüş-nazarät organliriniŋ sanini qisqartiş boyiçä elektronluq deklaratsiyaläşni җariy qiliş mäsililirini nazarät astiğa elişni tapşurdi.
Nursultan Nazarbaev uniŋdin taşqiri «Birpütün mähsulat setivalğuçi» ülgisini җariy qilişniŋ vä elektr energiyasiniŋ bahasini tšvänlitiş mähsitidä regionluq elektr tarmaqliri kompaniyalirini birläştürüşniŋ ketip berişiğa tohtaldi.
Dšlät rähbiri şundaqla Prem'er-Ministrğa transmilliy kompaniyalärni mähsulatni qayta işläş sektoriğa җälip qiliş işini nazarät qilişni tapşurup, uniŋda «Kazah İnvest» vä «Kazah Eksport» kompaniyaliriniŋ muhim rol' oynavatqanliğini täkitlidi.
Mäҗlis davamida şundaqla agrar-sanaät sektoridiki layihilärni ämälgä aşuruşqa investorlarni җälip qiliş vä «Astana» Häliqara maliyä märkiziniŋ işini başlaş mäsililiri muhakimä qilindi.
Qazaqstan Prezidenti şuniŋ bilän billä šz işi bilän bänt ahaliniŋ problemiliriğa vä uniŋ mäҗburiy iҗtimaiy meditsiniliq ğämsizländürüş programmisiğa qatnişişiğa tohtaldi.
Salamätlikni saqlaş sahasini ähbaratlanduruş problemisi islahatlarni arqiğa sozuşniŋ yänä bir sävävi bolup hesaplinidu. Moşu kämgiçä elektronluq salamätlik pasportliri yoq, dohturlar hšҗҗätkä bağliq işlarni qäğäz arqiliq jürgüzüvatidu. Җaylardiki meditsina täşkilatliri komp'yuter vä İnternettin paydiliniş bilän naçar täminlinivatidu. Bu hakimlarniŋ җavapkärlik zonisi, – dedi Dšlät rähbiri.

Җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş
Nursultan Nazarbaev ayrim regionlar rähbärliriniŋ programmini ämälgä aşuruşqa şäklän vä sistemisiz yandişivatqanliğini täkitlidi.
Qoyulğan väzipilärni ämälgä aşuruş üçün šzliriniŋ barliq imkaniyätlirini paydilanmayvatqan regionlar bar. Җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş bir jil bilän çäklänmäydu. Bu sistemiliqni vä yeŋi usullarni turaqliq izdäşni täläp qilidiğan uzaq muddätlik iş, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Keŋäşmä davamida şundaqla qazaq tilini latin grafikisiğa kšçiriş mäsililirimu muhakimä qilindi.

Qanunniŋ üstünlügini täminläş vä korruptsiyagä qarşi kürişiş
Qazaqstan Prezidenti mänpiyätdar dšlät organliriğa җinaiy җäriyanniŋ täqipläş çarilirini tšvänlitiş vä uni insanpärvärläştürüş yolini davamlaşturuşni tapşurdi.
Nursultan Nazarbaev sistemiliq aldini eliş çarilirini kšrüşniŋ korruptsiyagä qarşi kürişiştiki asasiy väzipä boluşi keräkligini täkitlidi.
Päqät keyinki ikki jildila ikki miŋdin oşuq lavazimliq şähs korruptsiya üçün җinaiy җavapkärlikkä tartildi. Ularniŋ arisida ministrlar vä barliq däriҗilärdiki hakimlar, idarilär rähbärliri bar. Җümlidin sotta sabiq milliy ihtisat ministriğa, «Kazahavtodor» karhanisiniŋ baş mudiriğa munasivätlik җinaiy işlar qarilivatidu. Sistemiliq aldini eliş çarilirini kšrüş korruptsiyagä qarşi kürişiştä asasiy väzipä boluşi keräk, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Mäҗlisniŋ ahirida Dšlät rähbiri biyilqi Mäktüpniŋ barliq yšnilişlirini ämälgä aşuruşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti vä härbir rähbärniŋ ularniŋ ämälgä aşuruluşi üçün җavapkär ekänligini täkitlidi.
Mäktüptä män Tšrtinçi sanaät inqilavi şaraitida on eniq väzipini qoydum. Prezident Mämuriyiti, Һškümät, Parlament, hakimlar, «Atameken» Milliy tiҗarätçilär palatisi vä milliy holdinglar tegişlik işni qanat yayduruşi keräk. Bügün män yänä birqatar problemiliq mäsililärni qoydum, ularnimu hesapqa eliş zšrür. Jürgüzülüvatqan konstitutsiyalik islahatlar vä muräkkäp geosäyasiy väziyät şaraitida biz hämmimiz paaliyätçanliq kšrsitip, birlişip işlişimiz şärt, – däp hulasilidi Nursultan Nazarbaev.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ