Tarih päniniŋ muällimi

0
2 851 ret oqıldı
image description

Şšhrät MÄSİMOV, «Uyğur avazi»/ Adättä, baliliq çeğidinla turmuşniŋ җapayu-mäşäqätlirini kšp tartqan adämlär hayatniŋ qädir-qimmitigä yetip, uniŋdin bähir elip yaşaşni bilidiğan ohşaydu. Ular täğdirniŋ härqandaq eğir sinaqliriğa bärdaşliq berip, kšzligän arman-mähsätlirigä yetişkä tirişip, şuniŋğa intilidu. 45 jilğa yeqin šmrini äŋ aliyҗanap käsipkä – muällim boluşqa, yaş ävlatni tärbiyiläşkä beğişlap, on jildäk Çeläk nahiyäsiniŋ mäktäpliridä, keyin hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä oquğuçilarğa tarih pänidin däris bärgän Mahiläm Mäsimovaniŋ besip štkän hayat yoliğa kšz jügärtkinimdä, şu hildiki oylarni baştin käçürdüm. Bügünki taŋda säksän yaş vä uniŋdin alqiğanlarniŋ başqa çüşkän härqandaq qiyinçiliq-eğirçiliqlarniŋ çaŋgilida qalmay, җämiyättin munasip orun egiläşkä tirişqanliğiğa yänä bir qetim kšz yätküzdüm.
Bu künlärdä hayatiniŋ säksininçi baharini nişanlavatqan Mahiläm Äzim qiziniŋ tärҗimihalimu täŋtuşliriniŋkidin, yäni uruşniŋ aldida vä uruş jillirida tuğulğanlarniŋkidin zadila päriqlänmäydu. Öziniŋ eytip berişiçä, akisi Ärkin bäş yaşlar çamisida, šzi toqquz ayliq çeğida anisi Zäynäpniŋ qolida qalğan ekän. Ularni bovisi Mäsim qaniti astiğa aptu. Şuŋlaşqimu Zäynäp ana ikki pärzändiniŋ familiyasini dadisiniŋ ismida yazduridu. Qizçaq 1946-jili tuğulğan juti Qaraturuqtiki «Yeŋi dehan» däp atalğan yättä jilliq mäktäp bosuğisini atlaptu.
– 1953-jili şu mäktäpni tamamliğanda, šzi muällim bolğan apam rämiti akam ikkimizni Almutida oqutuş mähsitidä şähärgä elip käldi, –däp äsläydu štmüşni Mahiläm hädä. – Bu yärdä bovam, momam, akam tšrtimiz pätir yallap turduq. Biz qazaq ottura mäktivini tamamlap, institutqa oquşqa çüşkändin keyin, yataqhanidin orun bärgändila, bovam bilän momam jutqa qaytip kätkän edi.
Gäpara şuni qoşumçä qiliş keräkki, Mahiläm hädiniŋ anisi Zäynäp Nasirova zamanisiniŋ aŋliq adämliridin edi. Ötkän äsirniŋ jigirminçi jilliriniŋ ahirida Almutidiki Sopi Zärvatov namidiki uyğur mäktivi Yarkäntkä pedtehnikum bolup kšçirilgändä, yezidiki üç dost – Turahan Tohtieva, Gülrüzäm Mähpirova vä Zäynäp Nasirova – ata-aniliriniŋ qarşiliğiğa qarimay, Yarkäntkä şu tehnikumda oquymiz däp, «qeçip» kätkän ekän. Päqät oquşqa qobul qilinğanliğini, uni tamamlap kelip, yeza balilirini oqutidiğanliğini šydikilirigä çüşändürgän keyinla, ata-anisi aq yol tiläp dua bärgänligini uzaq jil maarip sistemisida işligän, heli märhum Abdimin Nasirovtin aŋliğinim bar.
Juqurida eytqinimizdäk, Mahiläm hädä 1956-jili mäktäpni tamamliğandin keyin hšҗҗätlirini Abay namidiki Qazaq pedagogika institutiniŋ tarih-filologiya fakul'tetiğa tapşuridu vä emtihanlardin heç sürünmäy štüp, student atilidu.
Hoşalliği bilän täşvişi, yenikçiligi bilän qiyinçiliği qädämmu-qädäm maŋidiğan studentliq jillarni Mahiläm hädä kursdaşliri ohşaş asasän puhta bilim eliş bilän štküzdi. Käspigä munasivätlik ädäbiyatlarni izdäp jürüp oqudi. Vaqtini tepip, šzi bilim alğan mäktäp muällimliriniŋ därislirigä qatnaşti, şularniŋ mäslihätlirigä tayandi. Eytmaqçi, yoldişi, kälgüsi kšrnäklik tilşunas alim Şerivahun Baratov ikkisi kursdaş edi.
– Şerivahun ikkimiz bir mäktäptä oquğan, – däydu sšhbätdişim yaşliq-studentliq jillirini äsläp. – Biraq Qaraturuqtin keyin u däsläp Türgün vä Yarkänt pedagogika uçiliöelirida tähsil kšrdi. Aldin-ala qoşumçä qilğum keliduki, bizniŋ top fakul'tettiki küçlük toplardin edi. Uyğurşunasliq päniniŋ, milliy ädäbiyatimiz vä mätbuatimizniŋ rivaҗlinişiğa bebaha hässä qoşqan Rişat Sabitov, Mäsümҗan Zulpiqarov, Helil Һämraev, Ğäynidin Säydvaqasov, Qämirdin Pähirdinov, Ziyaydin Qaharov billä oquveduq. Baqiliq bolup kätkän vä heli hayat märipätçilärçu. Aliy oquş ornini tamamlaş aldida, yäni 1960-jili Şerivahun akaŋ ikkimiz ailä qurup, täğdirimizni mäŋgügä bağlaşturduq.
İnstitutni tamamlap, qolliriğa «uyğur tili, ädäbiyati vä tarih pänliriniŋ muällimi» degän diplom alğan yaş mutähässislär Çeläk nahiyäsiniŋ Malivay yezisidiki ottura mäktäpkä hizmätkä ävätilidu. Bu yärdimu yaş muällimlär aliy bilim därgahida alğan näzäriyäviy bilimini ämäliyatta utuqluq paydilinip, šzliriniŋ salahiyätlik mutähässislärdin ekänligini kšrsitidu. Öz pänliri boyiçä däris beriş bilänla çäklänmäy, bilim därgahida şäkillängän mäktäp bilän ailä, muällim bilän ata-ana munasivitini tehimu yahşilaş yolida ünümlük paaliyät elip baridu. Biraq bu yärdä ikki jildäk işligändin keyin Şerivahun Baratov Qazaqstan Pänlär akademiyasi sistemisiğa täklip qilinidu.
– Şerivahun Tilşunasliq institutiniŋ aspiranturisini tamamliğandin keyin, 1971-jili «Uyğur tiliniŋ käspiy leksikisi» mavzusida dissertatsiyasini utuqluq yaqlap, filologiya pänliriniŋ namziti ilmiy däriҗisigä erişti vä şu yärdä işläşkä qaldi, – däp gepini davamlaşturdi Mahiläm hädä. – Ändi är kişiniŋ şähärdä yalğuz šy-makansiz yaşap, hizmät qilişiniŋ näqädär müşkül ekänligini šzäŋmu bilidiğansän. Şu jilliri kälgüsi tarih pänliriniŋ namziti, tegi-täkti malivayliq Һaҗiğulam aka Bahamovmu şu institutta işlätti. Һär ikkisi šysiz. Җümä küni iştin çiqip jutqa qaytsa, düşänbidä birinçi reys bilän Almutiğa atlinidiğan. Ularniŋ šzara gäp-sšzliridin talay qetim vokzal-aeroportlarda qonğanliğini aŋliğan edim. Hulläs, 1972-jili bala-çaqilarni alduqtä, «gaday bolsaŋ, şähär talaş» däp, Almutiğa kšçüpla kälduq. Şähärgä yeqin «Drujba» mähällisidin šlçük yär elip, šy salduq. Şerivahunniŋ uyğur tilşunasliğiniŋ täräqqiyatiğa qançilik hässä qoşqanliğidin kšpçilik yahşi hävärdar. İkkimiz yerim äsirdin oşuq hayat käçürüp, üç pärzänt sšyduq. Pärzäntlärniŋ hämmisi hayattin munasip orun egilidi. Ulardin tšrt nävrä, bir çävrä quçuş bähtigä eriştuq. Hudağa şükri, çävrilär sani šsmäktä. Һayat davamlişiveridu, degini şu ohşaydu.
Һäqiqätänmu filologiya pänliriniŋ namziti Şerivahun Baratov zamaniviy uyğur tilşunasliğiniŋ, maaripiniŋ täräqqiyatiğa bebaha ülüş qoşqan namayändilirimizniŋ biri. Alimniŋ šzi izdinip, paaliyät elip barğan leksika sahasi boyiçä barliqqa kältürgän ilmiy ämgäkliriniŋ biz üçün milliy bayliq ekänligi talaşsiz, älvättä.
Maqalimiz qährimani Mahiläm Mäsimovamu päqät mäktäptä yaş ävlatqa bilim beriş bilänla çäklinip qalmidi. U millitimizgä ait härqandaq işniŋ qaynimida boldi desäk, aşurup eytqanliq ämäs. Täkitläş keräkki, asasän, šz käspigä bağliq paaliyätlärgä arilaşti. Җümlidin ottura mäktäplärniŋ uyğur sinipliri üçün täbiiy vä iҗtimaiy pänlär türkümidiki birnäççä därislikni uyğur tiliğa tärҗimä qildi. Uniŋdin taşqiri 11-sinipqa beğişlanğan uyğur tili boyiçä «Kšnükmilär topliminiŋmu» muällipidur.
Һä, Mahiläm Äzim qizi Mäsimova az kam qiriq bäş jilliq pedagogikiliq paaliyiti җäriyanida şäräplik hizmät qildi. Bu künlärdä mustäqil Qazaqstan täräqqiyatiğa birkişilik hässisini qoşuvatqan yüzligän şagirtlarni – miŋliğan käsip egilirini tärbiyiläp, qatarğa qoşti. Muällimlik käsipni tallavelip, šzi bilän bir sahada işligänlärmu bar, älvättä.
Peşqädäm märipätçiniŋmu maarip sahasidiki hizmät-äҗri munasip bahalandi, däp eytalaymiz. U birnäççä qetim nahiyälik, vilayätlik, şähärlik bilim başqarmiliriniŋ, җumhuriyät Maarip ministrliginiŋ pähriy yarliqliri bilän täğdirländi. Ändi 1995-jili bolsa, yüksäk ataq – Qazaqstan Maarip älaçisi unvaniğa sazavär boldi.
Biz Mahiläm hädä bilän uçrişip sšhbätläşkändä, päqät u yaqniŋ hayati, ailisi toğriliqla gäp qilmiduq, älvättä. Gepimiz mavzusida härqançä çekinişlär bolsimu, yänila muällim, pedagogika sahasiğa kelip bağlinatti. Peşqädäm märipätçimu nemä toğriliq gäp bolmisun, härqandaq mäsiligä çoŋqur çšküp, pikir qilişqa tirişatti.
– Meniŋ çüşinigimdä muällim – šz bilimini, täҗribisini başqilarğa ügitidiğan şähs. Amma bu çüşänçigä tehimu çoŋqur çšküp, käŋ qarisaq, muällim paaliyitiniŋ päqät mälum pän boyiçä bilim beriştinla ämäs, şuniŋ bilän billä oquğuçiğa tärbiyä beriştinmu ibarät ekänligini eniq bilivelişkä bolidu. Muällim härdayim başqilarğa ülgä bolup qelişi şärt. Şundaq ekän, män diplom alğanniŋ hämmisila muällim bolivärmäydu, däp hesaplaymän. Bu – kšrüngänniŋ qolidin keliveridiğan iş ämäs, – dedi u meniŋ muällim paaliyiti toğriliq bildürgän ayrim pikirlirimgä җavap süpitidä.
Därhäqiqät, muällim käspi härqandaq җämiyät formatsiyasidä äŋ şäräplik, män eytqan bolar edimki, aliyҗanap käsip bolup kälgän. Şuniŋ bilän billä u äŋ eğir, dayim juquri җavapkärlikni täläp qilidiğan käsip bolup hesaplinidu. Çünki mustäqil hayat yoliğa qädäm taşlavatqanlarğa bilim vä tärbiyä beriş – bu talant. Mahiläm Mäsimova moşundaq aliyҗanap väzipini, ävlat aldidiki borç-qärzini çoŋ şäräp bilän orunliğan sanaqliq talant egiliriniŋ biri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ