Diqqätkä sazavär hävärlär

0
405 ret oqıldı

Һärbiy täyyarliqniŋ yeŋiçä türi

Qazaqstanda җariy qilinidiğan härbiy hizmätniŋ al'ternativiliq variantini štäş mehanizmi toğriliq Astana şähärlik İhtiyariy mudapiä departamenti başliğiniŋ orunbasari – Tärbiyä vä ideologiyalik işlar bšlüminiŋ başliği Ğani Artıqov mähsus uyuşturulğan mätbuat konferentsiyasidä eytip bärdi, däp hävärläydu Kazİnform agentliği.Uniŋ eytişiçä, al'ternativiliq asastiki härbiy hizmätni härbiy hizmitini štäşni keyingä qaldurğan, härbiy hizmätkä yaramliq 24 vä uniŋdin çoŋ yaştiki jigitlär štäydu. U Qazaqstanda nemişkä moşundaq al'ternativ härbiy hizmätniŋ җariy qilinğanliği toğriliq soalğa mundaq däp җavap bärdi: «Bizniŋ Quralliq küçlirimiz san җähättin nurğun ämäs, az däp eytsaqmu bolidu. Çünki hämmini biz härbiy hizmätkä җälip qilalmaymiz. Şuŋlaşqa härbiy hizmätni štäşniŋ moşu varianti täklip qilinidu».
Moşundaq hizmätni štäş üçün grajdan ahaliğa hizmät kšrsitiş märkizigä ärizä beridu vä meditsiniliq täkşürüştin štkändin keyin al'ternativiliq täyyarliq boyiçä oquvatqanlar qatariğa elinidu. Mundaq tallaveliş elimizniŋ barliq 16 İhtiyariy mudapiä departamentida vä yärlik härbiy başqarma organlirida ämälgä aşurulidu.

Milliy valyutiğa haqarät

İnternetta ikki yaş bala täŋgä kupyuriliri bilän ayaq-kiyimini sürtüvatqan video kšpçilikni häyran qaldurdi, däp hävärläydu NUR.kz
Video Instagramdiki zhest­­­_kz torbetidä elan qilinğan. Vaqiä, tähminän, mäktäp kabinetida yüz beridu. Mäktäp partisida oltarğan ikki yaş bala däsläp qapçuğidin 200 täŋgilik banknotini çiqirip, botinkilirini sürtidu vä edängä taşlaydu. Andin här ikkilisi 500, 1000, 2000 vä, hätta, 5000 täŋgilik banknotini elip, bu härikätlirini täkrarlaydu vä ularnimu edängä taşlaydu. Üçinçi şähs videoğa çüşirip turidu.
Bu videoni kšrgänlär šzliriniŋ häyran bolup, yaqilirini tutqanliği toğriliq kommentariylarni yazsa, bäziliri yaş balilarniŋ milliy valyutiğa haqarät qilivatqanliğini, ularni җäzmän eniqlap, җavapkärlikkä tartiş haҗätligini täkitläydu.

Җämiyätkä hovup tuğduridu

Siriyadin Qazaqstanğa 125 grajdan qaytip käldi, ulardin 57 adäm sotlandi. Bu toğriliq MBK räisiniŋ orunbasari Nurğali Bilisbekov eytti.
«Häliqara terroristliq täşkilatlar Siriyadä vä İraqta mäğlubiyätkä uçridi. Nätiҗidä läşkärlär vä ularniŋ aililiri başqa regionlardin, җümlidin šzliriniŋ älliridin makan izdimäktä. Mäsilän, bügüngä qädär Siriyadin 125 qazaqstanliq qaytip käldi, ularniŋ içidin 56 adäm җazasini aldi. Qalğanliri turaqliq nazarät astida turuvatidu», dedi Nurğali Bilisbekov.
Uniŋ sšziçä, qaytip kälgän şähslär radikal kšzqarişida mäkkäm turuvatidu vä ular bilän profilaktikiliq işlar jürgüzülüvatidu.
«Qaytip kälgänlär arisida terrorizm bilän ekstremizmni täşviq qiliş däriҗisi helila üstün, bu Qazaqstan җämiyitini radikalizatsiya qiliş hovupini tuğduridu. Bu vä başqimu amillar terrorizmğa vä diniy ekstremizmğa qarşi umumdšlätlik sistemini yänimu mukämmälläştürüşni täläp qilidu», däp qoşumçä qildi MBK räisiniŋ orunbasari.

Videonazarät tehimu küçäytilidu

Qazaqstan Җumhuriyiti İçki işlar ministrliginiŋ orunbasari Erlan Turğumbaev politsiya bšlümçilirini tehnikiliq җähättin täminläşni tehimu yahşilaş vä koçilarğa videonazarät kamerilirini ornitişni davamlaşturuş toğriliq eytip bärdi, däp hävärläydu Sputniknews.kz
«Bügün bizniŋ hizmitimizdiki äŋ muhim yšnilişlärniŋ biri, videonazarätniŋ avtomatliq sistemisi tarmaqlirini käŋäytiş arqiliq yol härikiti qaidilirigä hilapliq qilişni turaqliq eniqlaştin ibarät. Bügün Qazaqstanniŋ avtomobil' yollirida 2000ğa yeqin avtomatliq kamerilar ornitilğan. Ularni qolliniş šzini toluq aqlidi, çünki näq şu kamerilar jiliğa milliondin oşuq härhil yol härikiti qaidilirigä ämäl qilmasliq härikätlirini eniqlaydu», dedi Turğumbekov.
Şundaqla, uniŋ eytişiçä, videonazarätni küçäytiş keläçäktä İçki işlar ministrligini yol härikitini päydin-päy yol härikiti inspektorlirisiz nazarät qilişqa kšçüşkä zämin yaritidu. Yänä bir muhim yšniliş – İçki işlar ministrliginiŋ barliq bšlümçilirini zamaniviy tehnikiliq vasitilär bilän täminläş.
Ötkän jildin başlap yol härikiti qaidisini buzğanliği üçün elektronluq protokollarni җariy qiliş mähsitidä inspektorlarni planşetlar bilän täminläş işi qolğa elindi vä u šziniŋ nätiҗidarliğini kšrsätmäktä.

Altun qimmitini heçqaçan yoqatmaydu

Mäyrämlärgä bay mart eyida zärgarliq buyumlarniŋ bahasi käskin qimmätläp kätti. Altundin yasalğan zenät buyumliriniŋ bahasi, štkän jil bilän selişturğanda, 9 payiz qimmätlisä, kümüçniŋ bahasi 7 payiz šskän, däp hävärläydu NewTimes.kz ähbarat agentliği energyprom.kz saytiniŋ mälumatlirini tählil qilip.
Fevral' eyiniŋ yäküni boyiçä, qazaqstanliqlarğa bir grammi altun 15,4 miŋ täŋgigä tohtiğan. Bu yanvar' eyiğa nisbätän – 0,3%, štkän jilğa nisbätän 8,8% qimmät. Äŋ juquri baha çoŋ şähärlär bilän megapolislarda, mäsilän, Astanada (bir grammi 23,9 miŋ täŋgä, jiliğa +13,9%), Öskämändä (bir grammi 18,6 miŋ täŋgä, jiliğa +3,5%) Aqtavda (bir grammi 18,3 miŋ täŋgä, jiliğa +7,3%) tirkälgän.
Kümüçtin yasalğan zenät buyumliri bir ayda – 0,4 %, jiliğa 7,4% qimmätläp, bir gramm 1,4 miŋ täŋgigä yätkän.
Şuniŋ bilän billä, «aq» mähsulatlarniŋ räsmiy bahasini monu kontrafakt buzup turidu. Mäsilän, bäzi ekspertlarniŋ pikriçä, Qazaqstanniŋ zärgarliq baziriniŋ 70 – 90 payizi “kšläŋgä astida” turidu: ärzän mähsulat Türkiya, Qirğizstan, Ärmänstan vä Rossiyadin elip kelinidu vä ularni äkälgänlär bajhana seliqlirini tšlimäydu, mähsulat süpitini ekspertizidin štküzmäydu. Şuŋlaşqa süpiti tšvän «oğriliq» zenät buyumliriniŋ bahasi, Qazaqstanğa räsmiy elip kelingän «aq» zenät buyumliriniŋ bahasiğa qariğanda, helila ärzän vä ularniŋ baziri iştik.
Ötkän jili Җambul, Ğärbiy Qazaqstan, Җänubiy Qazaqstan vilayätliridä vä Astana, Almuta şähärliridä jürgüzülgän plandin taşqiri 64 täkşürüşniŋ nätiҗisidä 23 qanunğa hilapliq qiliş, yäni süpiti tamamän naçar zenät buyumlirini setiş ähvali eniqlinip, җämi 5 million täŋgä җäriman selinğan.
Üstimizdiki jilniŋ päqät yanvar' eyidila qazaqstanliq metallurglar 6 tonna toluq qayta işlänmigän vä yerim qayta işlängän altun yetiştürdi. Bu räqäm štkän jilniŋ şu eyi bilän selişturğanda, 24,2% nurğun. Altun yetiştürüş sür°iti äynä şundaq šsüvatsimu, uniŋ bahasi jildin-jilğa qimmätlimäktä.
Täyyarliğan İvrayim BARATOV:

Bälüşüş

Javap qalduruŋ