Ävlat tärbiyisi — җiddiy mäsilä

0
568 ret oqıldı

Yeŋi oquş jilida bilim beriş sahasini turğunluq halättin elip çiqiş lazim

Ötkän häptidä Uyğur nahiyäsidä muällimlärniŋ än°äniviy avgust keŋäşmisi štküzülüp, uniŋda 2011 — 2012-oquş jiliniŋ yäküni tählil qilindi. Keŋäşmidä doklad bilän sšzgä çiqqan nahiyälik maarip bšlüminiŋ başliği Venera Seydahmetova štkän oquş jiliniŋ tšvän kšrsätküçlär bilän ayaqlaşqanliğini täkitläp, uniŋğa türtkä bolğan säväplärgä tohtaldi.

 Ötkän oquş jilida nahiyä mäktäpliridä 169 aliy, 661 birinçi, 595 ikkinçi däriҗidiki vä 550 heç qandaq däriҗigä egä ämäs muällim paaliyät elip bardi. Ularniŋ käspiy däriҗisigä här jili kšŋül bšlünüp kelivatidu. Mäsilän, Qazaqstan Җumhuriyiti bilim vä pän ministriniŋ 2010-jili 22-yanvar'diki «Muällimlärni attestatsiyaläş tärtivini bäkitiş toğriliq»  №16-buyruği asasida 826 muällim attestatsiyadin štüp, uniŋ 41i — aliy, 154i — birinçi vä 131i ikkinçi däriҗigä egä boldi.

— Biyil 302 muällim bilimini yetildürüş kursliridin štti. Moşu mäsiligä ait şunimu eytiş keräkki, Şerin, Çoŋ Dehan, Kiçik Aqsu, M.Һämraev, M.Teyipov, Һ.İskändärov vä Җ.Qudaybergenov namidiki ottura mäktäplär ustazliriniŋ ämgäk nätiҗisi käspiy däriҗisigä muvapiq ämäs. Umumän, nahiyä boyiçä aliy vä uniŋdin tšvän däriҗidiki muällimlär sani ularniŋ barliq saniniŋ 72 payizini täşkil qilidekän. Munçilik bilimlik, käspiy salahiyiti juquri muällimlirimizniŋ ämgäk nätiҗisi vilayät boyiçä äŋ tšvänki orunda ekänligini qandaq çüşändürüşkä bolidu, — dedi natiq.

Keyinki päytlärdä jürgüzülgän täkşürüşlär nätiҗisi şuni kšrsättiki, mäktäplärdä zamaniviy oquş qurallirini käŋ yosunda paydilinişqa ançä kšŋül bšlünmigän. Moҗut bolup turğan 33 mäktäptä 903  — komp'yuter, uniŋ içidä 14 — mul'timediyalik, 9 — biologiya, 8 — fizika, 2 — himiya kabinetliri vä 9 interaktiv tahtilardin ünümlük paydilinivatidu, däp eytalmaymiz. Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaev biyil qazaqstanliqlarğa yolliğan än°äniviy Mäktübidä kšrsitilgän yšnilişlärgä asasän on-layn rejimliq oqutuş sistemisi qolğa elinsimu, buniŋğa ustazlar sus qaridi. Kälgüsidä bilim beriş sistemisida vauçerliq-modul' ülgisi җariy qilinidu däp kütülüvatqan päyttä, elektronluq oqutuş sistemisiğa muällimlärniŋ bepärvaliq bilän qarişi toğra bolmisa keräk.

Yoşuridiğini yoqki, mäktäplärdä psiholog-ustazlar bilän hämşirilärniŋ salahiyätsizligi tüpäyli kšŋülsiz ähvallar orun elivatidu. Mäsilän, Çonҗa yezisidiki 1-, 2- vä 4- ottura mäktäplärdä hämşirilärniŋ bepärvaliğidin oquğuçilar arisida juqumluq ağriqlar päyda bolğan. Bäzi mäktäplärdä psiholog-mutähässislärniŋ paaliyiti täläplär däriҗisidä ämäs. Ayrim mutähässislärniŋ käspiy bilimi yoq.

— Därisliklär yetişmäydu, degän paraŋni pat-patla aŋlaymiz, — dedi V.Seydahmetova. — Päqät biyilqi oquş jili üçün därisliklärni setivelişqa vilayät byudjetidin 29 million 425 miŋ täŋgä mäbläğ särip qilindi. Mäktäplär rähbärliriniŋ kitaphanilar bilän alaqisi tšvän däriҗidä. Därisliklär tapçilliği äynä şu alaqiniŋ toğra yolğa qoyulmiğanliğiğa, mälumatlarniŋ eniq ämäsligigä munasivätlik yüz berivatqan bolsa keräk.

Yazliq tätil päytidä oquğuçilarni iҗtimaiy paydiliq ämgäk bilän sağlam hayat tärizigä ündäp, ularniŋ içki duniyasini beyitişqa, šz eliniŋ vätänpärvärliri bolup yetilişigä qaritilğan çarä-tädbirlär bälgülängän iş-reҗilärgä muvapiq jürgüzülmäktä. Däm eliş vä ämgäk lager'liriğa nahiyä oquğuçiliriniŋ 68 payizi җälip qilindi. Amma, mäzkür җaylarda uyuşturuş işliri oquğuçilarniŋ yeşiğa, iştiyaq-häväsigä muvapiq ämäs, štkän jillardikidin heç päriqlänmigän halda, jürgüzülgänligi eniqlanğan. Bäzi mäktäplärdä turistliq säpärlär marşrutliri eniq ämäs. Şundaqla tätil päytidä tärtivi naçar oquğuçilar bilän eğir ailäviy şaraitta tärbiyilinivatqan balilar däm eliş vä ämgäk lager'liriğa toluq җälip qilinmiğan. Andin, täşkiliy işlar җäriyanida mäktäplär mudiriyiti, ata-anilar vä җämiyätlik birläşmilär ara hämkarliq yoqniŋ hesavida.

Nahiyä boyiçä 2 — 6 yaş ariliğida 4583 šsmür bolsa, hazir ularniŋ 26 payizi mäktäp yeşiğiçä bolğan balilar mähkimiliridä tärbiyilinivatidu. Bügünki kündä mäzkür mähkimilärgä novättä turğan 490 bala bar. Kälgüsidä ularniŋ ata-aniliriniŋ täläplirini qanaätländürüş mähsitidä ihçam märkäzlärdä qoşumçä toplarni eçiş vä ilgiri yepilip kätkän balilar bağçilirini qayta eçiş haҗät.

Baş qoşuş davamida nahiyä hakimi Kšyümçan Ömärov vä Taldiqoran şähärlik bilim beriş sahasi hadimliri regionluq käspiy ittipaq birläşmisiniŋ räisi Tursın Abdreşov sšzgä çiqip, štkän oquş jiliniŋ yäkünigä vä saha boyiçä ävätilgän kamçiliqlarğa ätrapliq tohtaldi. Saha hadimliri aldida turğan väzipilärniŋ ähmiyitini, ularni ämälgä aşuruşta härtäräplimä җiddiy qädämlär lazim ekänligini täkitligän ular, nahiyä muällimlirigä yeŋi oquş jilida utuqlarni tilidi.

Biyil Uyğur nahiyäsidiki mäktäplärni tamamliğan 904 oquğuçiniŋ 476si Birtutaş milliy testqa qatnaşsa, qalğini än°äniviy emtihan tapşurdi. Milliy testqa qatnaşqan uçumkarlarniŋ bilim süpiti nahiyä boyiçä ottura hesapta bäş pändin 62,65 ballni, tšrt pändin 49,39 ballni täşkil qildi. Bu kšrsätküçlärni aldinqi jilniŋ yäküni bilän selişturğanda, 9,3 vä 10,04 ballğa tšvän. 

Mahmut İSRAPİLOV.

Uyğur nahiyäsi.    

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ