Pul adättiki jük bolğanda

0
406 ret oqıldı

Mäşür SASİQOV, «Uyğur avazi»/ Ärkin Abdureşit oğli Ähmätov üçün ailisidikilär, qom-qerindaşliri vä umumän ularniŋ ävladi hizmät qilivatqan maliyä sistemisi, nemişkidu, hätärlik bilingän ekän. Amma täğdir uni yänila moşu sahada işläşkä elip käldi. Biraq u, başqa qerindaşliriğa ohşaş, idaridä oltirip, ahaliğa hizmät qiliş bilän şuğullanmay, mişkap-mişkap ahçilarni banktin-bankiğa yaki şähärdin-şähärgä toşup, inkassator süpitidä, addiy til bilän eytqanda, җenini dättikamğa tikip jürdi. Älvättä, Ärkin Ähmätov täğdirniŋ bu yazmişiğa puşayman yegini yoq. Äksiçä, šz işi pähirländi. Päydin-päydin u mäzkür käsipniŋ qir-sirini çoŋqur üginip, ändila käsipdaşliri arisida täҗribilik inkassator atalğinida, Keŋäş İttipaqi ğulidi. Qazaqstan Җumhuriyiti mustäqillikkä eriştidä, šziniŋ milliy valyutisi — täŋgini muamiligä çiqiridu. Äynä şu yeŋi ahçini Moskvadin Almutiğa toşuş mäsilisi kštirilidu. Bu muhim vä mähpiy halättä jürgüzülidiğan paaliyätkä Ärkin Abdureşit oğlimu iştrak qilidu. Sšhbätdişimniŋ maŋa eytip berivatqan moşu särgüzäştilirini aŋlap, därhal uniŋdin «Ärkin aka, elimizdä şu çağlardiki ihtisadiy ähvalni yadimizğa alsaq, silärgä bir künniŋ içidä bay bolup ketiş pursiti yaralğan ekän. Keŋäş İttipaqiniŋ pahal pulini helila avuşturup ülgärgänsilär?», degän soalni qoydum. U külümsirigän halda mundaq däp җavap bärdi:
– Rastini eytsam, maŋa bu soalni qoyuvatqan yalğuz sän ämäs. Birinçidin, hškümät bizdin bu sirni sirtqa çiqarmasliğimizniŋ kapaliti süpitidä härbirimizdin alahidä tilhät alğandin taşqiri, pasportlirimizğa mähsus mšr basti. Buniŋdin keyin qilivatqan işiŋ toğriliq bir eğiz sšz qilip kšr. Sän šzäŋniŋ bir keçidä qandaq türmigä çüşüp qalğiniŋni säzmäy qalardiŋ. Ändi buniŋğa qoşumçä eytip ketidiğan närsä, inkassatorlar üçün pul päqät «jük» bolup hesaplinidu. Bizniŋ väzipimiz — ularni bälgülük bir җaydin elip, yänä bir җayğa yätküzüş. Şuŋlaşqa inkassatorluqqa işqa qobul qilinğan şähsniŋ pulğa bolğan munasiviti alahidä täkşürüştin štidu.
1985 – 1992-jillar ariliğida Q.Sätbaev namidiki Qazaq politehnika institutida bilim alğan Ärkin Abdureşit oğli bir künmu šz käspi bilän işlimäptu. Uniŋ sävävimu, juqurida täkitliginimizdäk, ailisi bilän qerindaşliriniŋ bir sahada hizmät qilişi bolup çiqti. Sšhbätdişimniŋ aliy bilim därgahiniŋ diplomini qoliğa alğan kündin başlapla, bank sistemisiğa işqa orunlaşqanliğiğa biyil çaräk äsirdin eşiptu. Moşu vaqit mabaynida inkassator bolup, birdä avtomobil'da, birdä samoletta pul toşimiğan yeri qalmidi. Ändi җinayätçilärniŋ äŋ birinçi nişani bolğan bu käsiptä işläş җäriyanida uniŋ käsipdaşliri bilän qançilik tünlärni uyqisiz, däkkä-dükkidä štküzgänligini täsävvur qiliveliş täs bolmisa keräk. Lekin qorqumsiz, šz işiğa berilgän insanlarniŋla qolidin kelidiğan bu käsip egiliriniŋ җasurluği tüpäyli, җumhuriyät ahalisiniŋ näq pulğa bolğan ehtiyaҗi šz mäzgilidä häl qilinivatidu däp eytişqa asas bar.
Aldiğa qoyğan mähsiti eniq, җavapkärlikni çoŋqur his qilğan Ärkin Ähmätov päydin-päy iş babida šsüp, hazir ATF bank tärkividiki «Tšbet Group» җavapkärligi çäklängän yoldaşliğiniŋ baş mudiri hizmitini atquruvatidu. Qol astidiki yüzdin oşuq inkassatorlarğa rähbärlik qilişqa uniŋ uzun jilliq täҗribisi här küni «yardämgä» kelidu. Çünki bu käsip başqa käsiplärdin helila päriqlinidiğan bolup, hadimlarniŋ җismaniy җähättin sağlamliğini saqlaş vä ulardin, huddi härbiylär ohşaş, tärtip-intizamni täläp qiliş asanğa çüşmäydu. Mana moşularniŋ hämmisini šz beşidin štküzgän Ärkin Ähmätov inkassatorlarğa ularniŋ bir küni bolmisimu bir küni äsqatidiğanliğini dayim äskärtidu. Täҗribilik rähbärniŋ eytqinini ikki qilmaydiğan şirkät hadimliri bügünki kündä җumhuriyitimizdä paaliyät elip berivatqan nurğunliğan näq pul bilän işläydiğan bank, mähkimä vä karhanilarniŋ hiҗalitidin çiqivatidu. Öz novitidä, işäşlik, äŋ muhimi, süpätlik hizmät qilivatqan, yäni Ärkin Abdureşit oğli rähbärligidiki inkassatorlar kollektiviğa ularniŋ eytar minnätdarliği çäksiz.
Һayatta räpiqisi Salamäthan bilän üç pärzänt sšygän Ärkin Ähmätovniŋ ämgäk paaliyiti toğriliq eytarimizni moşu yärdä tamamlisaqmu bolatti. Amma biz uniŋ bilän sšhbätlişiş җäriyanida Almuta şähiriniŋ näq märkizidä tuğulup-šskänligigä qarimay, uyğur tilida taza sšzlişi bizni tolimu qayil qildi. Uniŋ üstigä qährimanimiz bu künlärdä ällik yaşliq tävälludini nişanlavatidu. Bir käsiptä çaräk äsir ämgäk qilip, tilğa alarliq utuq-muvappäqiyätlärgä qol yätküzgän akimizğa mustähkäm salamätlik vä ailäviy hatirҗämlik tiläymiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ