Mäktäptiki «Kšk çšşürä» mäyrimi

0
240 ret oqıldı

Zimistan qiş ketip, ätiyaz kälgändä, täbiät bilän billä tirik җanniŋ hämmisi oyğinidu. Bolupmu biz, adämlär, üçün bu äҗayip bir mäzgil. Şuŋlaşqimu äҗdatlirimiz äzäldin bu künlärni dağduğiliq qarşi alğan ekän. Şularniŋ arisida «kšk çšşürä» mäyrimi alahidä diqqätkä sazavär. Yeqinda näq şundaq bahar täntänisi Ämgäkçiqazaq nahiyäsi, Qizil Şäriq yezisidiki Muhtar Ävezov namidiki ottura mäktäptä bolup štti. Mäyrämgä Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Qizil Şäriq yezisidiki şšbisiniŋ väkili Tillabüvi Tohtahunova, Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Busaräm Pärhatova, peşqädäm ustazlar Qurvanbüvi Aznibaqieva, Gülbähräm İmrämzieva vä başqilar mehman süpitidä täklip qilindi.
Bahar mäyrimini açqan uşbu bilim därgahiniŋ mudiri Tileuhan Orınbasarova musulman ähli alahidä ätivalaydiğan Noruz mäyrimigä, uniŋ tarihiğa qisqiçä tohtilip, uyğur hälqiniŋ ämgäkçanliği, tirişçanliği vä mehmandostluğini alahidä tilğa aldi. Mudir yezida istiqamät qilivatqan häliqlär arisidiki dostluq riştiliri häqqidimu illiq sšzlärni eytti.
Täntänä davamida uyuşturğuçi ustazlar kšp äsirlik tarihqa egä bolğan uyğur hälqiniŋ mädäniyiti, sän°iti vä ädäbiyati, uniŋ täräqqiyati, uyğur taamliriniŋ türliri ohşaş mavzular ätrapida šz pikirliri bilän ortaqlaşti. Mäyrämniŋ mavzusi kšk çšşürigä beğişlanğanliqtin, bediniŋ vä uniŋğa qoşidiğan qoşumçä kšktatlarniŋ adäm salamätligigä paydisi, äҗdatlirimizniŋ moşu šsümlüklärni tallavalğanliği vä ularniŋ hazirmu šziniŋ ähmiyitini yoqatmiğanliği häqqidimu eytildi. Şundaqla uyğur hälqiniŋ härhil taamliri, kiyimliri, urpi-adätliri kšrgäzmisi uyuşturuldi.
Nurvanäm ŞÄMİEVA,
M.Ävezov namidiki ottura mäktäpniŋ rus tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ