Uyğur latin alfaviti — mäniviy yeŋilinişniŋ asasi

0
976 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV, “Uyğur avazi”/ Ötkän җümä küni Almuta şähiridiki “Dostluq” šyidä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi başqarmisiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Uniŋğa alimlar, ziyalilar, ustazlar vä jurnalistlar qatnaşti.Mäҗlis moderatori, “Uyğur avazi” gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov jiğilğanlarni mäzkür mäҗlisniŋ kün tärtivi bilän tonuşturdi. Yäni bu küni latin grafikisi asasidiki uyğur alfaviti boyiçä täklip qilinğan layihilär, “Atu” paҗiäsi vä “Uyğur avazi” gezitiniŋ 100 jilliğini nişanlaş mäsililiri muhakimä qilindi.
Mäҗlistä däsläp Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumov sšz aldi.
Һämmiŋlarğa mälum, moşuniŋdin altä ay ilgiri Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaev qazaq tilini latin grafikisi asasidiki alfavitqa kšçiriş toğriliq Pärmanini imzaliğandin keyin җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi bu mäsilini otturiğa qoydi. Biz ҖUEM başqarmisiniŋ käŋäytilgän mäҗlisini štküzüp, bu muhim mäsilini muhakimä qilip, Qazaqstan uyğurliriniŋ dšlät tili bilän täŋla latin grafikisiğa štidiğanliği toğriliq eyttuq. Bu häqqidä “Egemen Qazaqstan”, “Kazahstanskaya pravda”, “Uyğur avazi”, “Liter” gezitlirida maqalilar berildi. Şundaqla štkän jilniŋ ahirida mädäniyät märkizi yenida moşu mäsilä vä “Atu” paҗiäsiniŋ häm “Uyğur avazi” gezitiniŋ 100 jilliğini štküzüş boyiçä üç komissiya quruldi. “Atu” paҗiäsiniŋ 100 jilliğini hatiriläş boyiçä komissiya hazir җiddiy işlävatidu. “Uyğur avaziniŋ” 100 jilliğini nişanlaş boyiçimu täşkiliy işlar qizğin meŋivatidu.
Bizgä mälumki, latin grafikisi asasida uyğur alfavitiniŋ altä layihisi alimlirimiz täripidin tävsiyä qilindi. Ular Alimҗan Tilivaldi, Zahidäm Һevullaeva bilän Malik Mähämdinov, Patigül Mähsätova, Valeriy Mähpirov, Ruslan Arziev vä Şahimärdan Nurumovniŋ layihiliri. Barliq layihilär “Uyğur avazi” gezitida elan qilindi vä kšpçilik muhakimisidin štti. Qoşumçä qilsaq, Prezident Nursultan Nazarbaev latin grafikisi asasidiki qazaq alfavitiniŋ yeŋi variantini tästiqligändin keyin, alim Ruslan Arziev šzi täklip qilğan layihini muhakimidin elip taşlaşni iltimas qildi. Uniŋdin taşqiri çät ällärdä yaşavatqan qandaşlirimizmu İnternetta bu mäsilini muhakimä qildi. Şähsän šzämmu ular bilän alaqilişip turdum.
Jiraq çät ällärdä yaşavatqan qandaşlirimiz pütkül duniya uyğurliri üçün umumiy alfavitni paydilanğinimiz toğra däp täkitlimäktä. Bumu yahşi niyät. Moşu yärdä birnäççä ähvalğa alahidä diqqät bšlüşimiz lazim. Һazir zaman tälivi juquri. İnternet, räqämläştürüş dävri. Şuŋlaşqa bizniŋ ana tilida bilim elivatqan balilirimiz bu täläpniŋ käynidä qalmasliği muhim. Qazaqstan Prezidentiniŋ dana milliy säyasiti tüpäyli qazaqstanliq uyğurlarniŋ barliq imkaniyätliri bar, biz moşu mümkinçiliklärni toğra paydilinişimiz keräk. Biz Qazaqstanda yaşavatqaçqa vä keläçigimiz moşu dšlät bilän bağliq bolğaçqa häm tehnikiliq şaraitlarni diqqät näzärdä tutup, biz latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitini qobul qilişta qazaq latin alfavitini asasqa elişimiz keräk däp oylaymän.
Şunimu alahidä täkitläş lazimki, Prezident tästiqligän qazaq latin alfavitiğa keläçäktä šzgirişlär kirgüzülüşi mümkin. Ägär dšlät tilidiki latin alfavitiğa šzgirişlär kirgüzülsä, demäk, bizniŋmu şuniŋğa muvapiq šzgirişlärni kirgüzüşimiz ehtimaldin jiraq ämäs.
Şuniŋdin keyin sšzni professor Roşängül Avakova aldi.
Biz bügün muhim mäsilini muhakimä qilivatimiz. Alimҗan Tilivaldi rähbärligidiki bir top alimlar šz layihimizni tävsiyä qilduq. Mälumki, Prezident latin grafikisiğa štüş käştisini tästiqlidi. Şuŋlaşqa biz uyğur tiliniŋ latin alfavitini qobul qilişimiz keräk. Meniŋ pikrimçä, latin grafikisi asasidiki uyğur alfaviti mümkinqädär qazaq latin alfavitiğa yeqin boluşi şärt. Bu işqa alimlardin taşqiri mäktäp muällimliriniŋ paaliyätçanliq kšrsätkini ävzäl. Sävävi, oqutuş mäktäptin başlinidu. Moşuni ästä tutuşimiz keräk.
Alimä Dilinur Qasimova šz pikrini tšvändikiçä izhar qildi:
Latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitiniŋ layihisini biz İnternetta mähsus top qurup, muhakimä qilduq. Çät ällärdiki uyğur alimlirimu bu işta paaliyätçanliq kšrsätti. Şu topta Alimҗan Tilivaldi, Roşängül Avakova rähbärligidä bir top qazaqstanliq alimlar layihini tävsiyä qilduq. Bu yärdä biz uyğur latin alfavitiniŋ asasida qazaq latin alfaviti boluşi şärt degän mävqädä bolduq. Çünki bu alfavitta bizniŋ balilirimiz oquydu. Uniŋda başqa layihilärdin çoŋ päriq yoq.
Şuniŋdin keyin sšzni Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Yeŋişär yezisidiki T.Rısqulov namidiki ottura mäktäpniŋ muällimi Tursun Sadirov aldi.
Biz, ustazlarğa bu mäsilä bevasitä täsir qilidu. Şuŋlaşqa bizmu bu muhakimidin çättä qalmaymiz. Tävsiyä qilinğan layihilärdä “Ts” häripi yoq. Bu rus tilidin kirgän sšzlärni yazğanda qiyinçiliq tuğduridu. Uniŋdin taşqiri çät ällärdiki qandaşlirimiz biz tävsiyä qilidiğan layihä bilän kelişsä, äqilgä muvapiq bolatti. Һazir qolumizdiki layihilärniŋ içidin Şahimärdan Nurumov vä Alimҗan Tilivaldi tävsiyä qilivatqan layihilär durus däp oylaymän. Biraq A.Tilivaldiniŋ layihisidä apostroflar kšp. U sšzlärniŋ sozulup ketişigä elip kelidu. Buniŋdin qeçiş keräk.
Ändi geolog-alim Abdullaҗan Samsaqov šz pikrini tšvändikiçä izhar qildi:
Uyğur tili MDҺ älliri içidä šzbäk tiliğa yeqin. Һämmimiz bilimiz, šzbäklär latin alfavitini qobul qildi. Bizniŋ tilimizğa, şundaqla türk tilimu yeqin. Şuŋlaşqa şularniŋ täҗribisini üginiş täklivini berimän.
Şuniŋdin keyin sšz “Atamwra” näşriyatidiki uyğur bšlüminiŋ rähbiri Malik Mähämdinovqa berildi.
Bügün biz tarihiy ähmiyiti zor mäsilini muhakimä qilivatimiz. Mäsilä kün tärtivigä çiqqandin buyan dšlät miqiyasida Baytursınov vä Şayahmetov namidiki institutlar nurğun işlarni ämälgä aşurdi. Bizmu qol qoşturup oltarmiduq. Һärkim šz pikrini “Uyğur avazi” gezitiniŋ sähipiliridä izhar qildi. Däsläptä tävsiyä qilinğan layihilärgä qarşi boldum. Çünki alfavitni tüzgändä, birinçi novättä, mäktäp bosuğisini yeŋi atliğan altä yaşliq balini kšz aldimğa kältürdüm. Şu layihilärdä kšrsitilginidäk bolsa, oquğuçi däptiriniŋ bir quriğa bir sšzla yezilişi mümkin edi. Baliniŋ qiynilip qelişi eniq. Biraq, hazir alämşumullaşturuş zamani, balilirimiz zamaniviy tehnika vasitilirini, uçur ävätişni yahşi bilidu. Şähsän šzäm Şahimärdan Nurumovniŋ layihisini maqul kšrdüm. Ayrim šzgirişlärni kirgüzüşimiz lazim däp oylaymän. Biz “bir tavuş — bir härip” degän printsipta turuşimiz keräk. Zahidäm Һevullaeva ikkimiz layihini täyyarliğanda, tilimizdiki sozuq vä üzük tavuşlarni klassifikatsiyaläş täräpdari bolduq. Türk alfavitiğa asaslanduq. Uni klaviaturiğa selişqimu qolayliq.
Talğir nahiyäsi Qizil Ğäyrät ottura mäktiviniŋ muällimi Saniyäm Һaşimovaniŋ pikri tšvändikiçä boldi:
Biz mäktäptä apostroflar bilän berilgän layihä boyiçä oquğuçilar bilän esselar yezip kšrduq. Şu vaqitta häqiqätänmu bir sšzni bir qurğa yazğan ähvallarmu uçraşti. Qurdin-qurğa kšçärgändimu qiyinçiliqlar päyda boldi. Uniŋdin taşqiri, uyğur sinipiğa kälgän baliğa tšrt alfavitni üginişkä toğra kelidu. Birinçisi, qazaq tili latin alfaviti. İkkinçisi, ingliz alfaviti. Üçinçisi, rus tili üçün kirillitsa. Tšrtinçisi, uyğur tili alfaviti. Demäk, ata-ana balisini uyğur sinipiğa beriştin ilgiri oylinip qelişi ehtimaldin jiraq ämäs. Balini uyğur sinipliriğa җälip qiliş qiyin bolidiğanliğimu eniq. Bumu җiddiy mäsilä. Moşunimu çoŋqur oyliğinimiz durus. Muällimlär, älvättä, qobul qilinğan alfavitni oqutimiz. Uniŋ hšddisidin çiqişqa tirişimiz.
Şuniŋdin keyin professor Ablähät Kamalov šz pikrini otturiğa saldi:
Latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitiniŋ qazaq latin alfavitiğa yeqin boluşi täräpdarimän. Uni “Uyğur avazi” gezitiğa yazğan maqalämdä dälilläp bärdim. Biz Qazaqstandiki uyğurlarniŋ mänpiyitini oylisaq, moşu printsipta turuşimiz keräk. Biraq uyğur tilidiki häriplärniŋ, tavuşlarniŋ alahidilikliri häqqidä untumasliğimiz lazim.
Mälumki, latin grafikisi asasidiki qazaq alfavitiniŋ ikki varianti elan qilindi. İkkinçi varianti elan qilinğandin keyin ilgärki variantlar aktualliğini yoqatti. Ändi yeŋi variantqa muvapiq, päqät Şahimärdan Nurumov šz layihisini tävsiyä qildi. Bu layihä biz juqurida eytilğan printsiplarğa mümkinqädär yeqin boldi. Şuŋlaşqa män Şahimärdan Nurumovniŋ layihisini qollaymän. Buni bügün, bäzi säväplärgä bola, mäҗliskä qatnişalmiğan alim Ruslan Arzievmu qollaydiğanliğini täkitlidi. Şundaqla ikki häripkä munasivätlik pikirni otturiğa salmaqçimän. Mäsilän, “җ” häripini “zh” häripliri bilän, ändi “h” häripini “kh” häripliri bilän bärsäk, degän täklivim bar. Älvättä, buni muhakimä qilişimiz lazim.
Ändi professor Valeriy Mähpirovniŋ pikri mundaq boldi:
Һazir juqurida sšzligän natiqlar uyğur latin alfavitini tüzüştä kimniŋ täҗribisini üginimiz degän pikirlärni eytti. Özbäkstanniŋ, Türkiyaniŋ ülgilirini eliş pikirliri boldi. Amma, hämmimizniŋ pikri qazaq tiliniŋ latin alfavitini asas qilip elişni yahşi çüşinimiz. Ändi 20 milliondin oşuq qandaşlirimiz yaşavatqan tarihiy Vätinimizdä bu mäsilini ahirqi jigirmä jil davamida tätqiq qilivatidu. U yaqtiki tilşunas alimlar tilimizdiki qaysi härip kšp qollinilidiğanliğini üginip, statistikiliq mälumatlarni täyyarlaptu. Mäsilän, “e” häripi bilän “ä” häripini selişturğan. Statistika boyiçä “ä” häripi “e” häripigä qariğanda kšpiräk paydilinilidekän. Demäk, “ä” häripini oŋay yeziş variantini kirgüzüş keräk. Mundaq misallarni yänimu nurğun kältürüşim mümkin. Älvättä, tarihiy Vätinimizdä latin grafikisidiki uyğur alfavitiniŋ on ikki ülgisi täyyarlandi. Moşunimu üginiş keräk. Yeŋi alfavitqa štüştä yänä bir muhim mäsilä päyda bolidu. Bu – imla qaidiliri. Buni qazaq qerindaşlirimizmu oylavatidu. İmla qaidilirigä kälgändä biz tarihiy Vätinimizdiki ädäbiy til bilän mümkinqädär yeqinlişiş mäsilisi. U yaqtiki alimlarmu pütkül uyğurlar üçün umumiy bir alfavit boluşiniŋ täräpdari. Şuŋlaşqa ularniŋ bu mäsilidä qandaq qararlarğa kelidiğanliğini üginäyli. Bu mäsilä boyiçä İnternettiki mähsus topta bäs-munazirilär boldi. Ändi hazir bizniŋ qolumizdiki layihilärniŋ içidä Şahimärdan Nurumovniŋ layihisi utuqluq däp oylaymän. Bu layihidä “җ” häripini “s” häripi bilän yeziş äqilgä muvapiq.
“Turan duniyasi” җämiyätlik fondiniŋ rähbiri Karlin Mähpirovniŋ pikrimu diqqätkä sazavär boldi.
Bügünki taŋda hämmimiz tarihiy vaqiälärniŋ guvaçisi häm qatnaşquçisi boluvatimiz. Yeŋi alfavitqa kšçüş millitimiz keläçigi üçün nahayiti muhim. Qolumizdiki yeŋi alfavitniŋ bäş layihisi içidin Şahimärdan Nurumovniŋ vä Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ ülgisini tävsiyä qilğan Patigül Mähsätovaniŋ layihisi maŋa yaqti. Bularniŋ utuqluq çiqqan yeri – apostroflar yoq. Män iş babida türkiy tilliq häliqlär bilän kšp uçrişimän. Şu uçrişişlarda bizdiki yeŋi alfavit mäsilisini eytip kelivatimän. Hoşna Özbäkstanda latin alfaviti kirgüzülgändin buyan üç qetim šzgiriş boptu. Meniŋçä, apostroflarniŋ yoq bolğini hämmimiz üçün yahşi. Çünki bir apostrof çüşüp qalsa, sšzniŋ, hätta җümliniŋ mäzmuni šzgirip ketidu. Ändi Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ ülgisi šz zamani üçün yahşi edi. Һazir zaman tälivi başqa. Һämmimizgä mälum, biz, yäni qazaqlar häm uyğurlar, kirillitsidin paydilanğanda, bir-birimizni çüşinişkä heçbir tosalğu bolmidi. Şu turğudin qariğanda, dšlät tili bilän billila, qazaq tili latin alfaviti asasida yeŋi alfavitqa kšçüşimiz täläp qilinidu. Demäk, Şahimärdan Nurumov layihisi bügünki kün realliğiğa җavap beridu. Älvättä, bir-ikki häripkä munasivätlik pikirlär bar. Ular munazirilär davamida häl qilinidu däp oylaymän. Äynä şu mäsilini muhakimä qilğanda šz layihilirini tävsiyä qilğan şähslär qatnaşsa, nur üstigä nur bolidu.
Öz novitidä sšz alğan Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati Şavkät Ömärovmu oy-pikri bilän bšlüşti:
Mälumki, bizgä bügün tävsiyä qilinğan layihilär Prezident latin grafikisi asasidiki qazaq tili alfavitiniŋ birinçi variantini elan qilğandin keyin täklip qilindi. Mana yeqinda ikkinçi qetim qazaq tili latin alfavitiniŋ yeŋi varianti tästiqländi. Demäk, ilgärki layihilär aktualliğini yoqatti. Ändi şäriqşunas alim Şahimärdan Nurumov täklip qilğan layihä Prezident bäkitkän qazaq tili alfavitiniŋ asasida täyyarlanğan. Meniŋ pikrimçä, biz, qazaqstanliq uyğurlar, şu layihini qobul qilğinimiz toğra. Yeŋi juqurida natiqlar çät ällärdiki uyğur qerindaşlirimizniŋ pikirlirini inavätkä eliş keräkligini eytti. Amma biz Qazaqstanda yaşavatqandin keyin birinçi novättä moşu yärdiki 62 mäktäptä ana tilida bilim elivatqan on bäş miŋ oquğuçini näzärdä tutuşimiz keräk. Qazaqstanda balilirimiz ana tilida bilim elivatidu, därisliklär täyyarlinivatidu. Layihilärni muhakimä qilişni sozuşqa bolmaydu. Sävävi, Prezident latin alfavitiğa štüş käştisini bäkitti. Yeqin-arida därisliklärni täyyarlaşqa kirişimiz. Muällimlärni oqutuşqa başlaymiz. Vaqtimiz qis. Biz yeqin-arida alfavitni qobul qilmisaq, eğir ähvalda qalimiz. Moşuni toğra çüşinäyli.
Şuniŋdin keyin sšzni professor Alimҗan Tilivaldi aldi:
Bügün biz nahayiti muhim mäsilini muhakimä qilivatimiz. Muhakimigä moşu sahadiki alimlar, mutähässislär qatnişişi lazim. Özäŋlar bilisilär, iҗtimaiy torlarda häliqara top qurulup, yahşi bäs-munazirilär boldi. Biz şu yärdä şärtlik räviştä “s” layihisi degän layihini täklip qilduq. Biz täklip qilğan layihä ikki universitetta täҗribidin štti.
Prezident qazaq tiliniŋ latin alfaviti ingliz tili klaviaturisi asasida boluşi keräkligini eytti. Bu dšlät säyasiti. Biz moşuni inavätkä elip, layihini täyyarliduq. Öz vaqtida akademiklar Ğoҗähmät Sädvaqasov, Abduväli Qaydarov “bir härip – bir tavuş” printsipi vä türk tili asasida alfavit täyyarlaşni alğa sürgän. Ägär şundaq bolğan bolsa, Patigül Mähsätova täklip qilğan layihä hämmimizgä toğra bolatti. Lekin hazir latin grafikisi ingliz tili asasida boluşi keräkligi eytildi. Mälumki, qazaq tilidiki toqquz häripni, uyğur tilidiki on häripni ingliz tili klaviaturisiğa çüşirişimiz täläp qilinivatidu. Moşu mäsilä ätrapida elimizdä ikki institut, yäni Şayahmetov vä Baytursınov namidiki institutlar tätqiqatlar jürgüzdi. Şayahmetov namidiki institut alimliri qazaq tilidiki toqquz häripni digraf bilän beriş täklivini bärdi. Biraq bu alfavit tüzüşni qiyinlaşturdi. Ändi Baytursınov namidiki institut alimliri häriplärni apostroflar bilän berişni tävsiyä qildi. Şähsän šzäm äynä şu muzakirilärgä qatnaştim. Şuniŋdin keyin Prezident apostroflar bilän qazaq tili alfavitini tästiqlidi. Şuniŋ asasida alim Ruslan Arziev uyğur tiliniŋ alfavitini täyyarlidi. Amma bu variantmu qarşiliqlarğa duçar boldi. Moşu җäriyanlar davamida biz här ikki variantniŋ bir sintezi täyyarlinidiğanliğini tähmin qilduq. Yäni häriplärniŋ yerimini digraflar bilän, yerimini apostroflar bilän berilişini çüşänduq. Moşu ikki printsip alğa sürülidiğanliğini bilduq. Şahimärdan Nurumov layihisidä moşu ikki printsip šz äksini tapti. “ş”, “ç” häriplär digraflar bilän berilgän. Qalğini bälgülär bilän kšrsitilgän. Biz täklip qilğan layihimu moşu printsiplarğa asaslanğan. Biraq ayrim häriplärni digraf bilän yaki apostrof bilän beriştä päriqlär bar. Äynä şularni muhakimä qilayli.
Alimä Patigül Mähsätova šziniŋ pikrini mundaq izhar qildi:
Bayqisaŋlar, biz muhakimä qilivatqan ikki layihiniŋ kšp җähättin pärqi ançä yoq. Barliq imkaniyätlärdin paydilinip, tez arida alfavitni qobul qilişimiz keräk. Sävävi, keläçäktä därisliklärni täyyarlaş väzipisi turidu. Ötkändä yeŋi ävlat därisliklirini täyyarliğanda biz keçä-kündüz, yäni däm eliş künliri, hätta mäyrämlärdimu işliduq. Çünki, milliy mäktäplirimizgä därisliklärsiz qeliş hovupi tuğuldi. Ändi šzimizgä, yäni därisliklär muälliplirigä, yeŋi alfavitni üginiş häm därislik täyyarlaş väzipisi turidu. Şuŋlaşqa bu işni tola keçiktürmäslik haҗät.
Malivay ottura mäktiviniŋ ilmiy mudiri Arzigül Abdrimovaniŋ pikri tšvändikiçä boldi:
Latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitiniŋ qobul qilinişini bolupmu muällimlär täqäzaliq bilän kütüvatidu. “Uyğur avazi” gezitida moşu mavzuğa beğişlanğan on bäş maqalä çiqti, altä layihä tävsiyä qilindi. Biz mäktäptä alfavitni täҗribilärdin štküzduq. Mäsilän, Şahimärdan Nurumov täklip qilğan layihidä “җ” häripi “s” häripi bilän berilgän. Rus mäktäpliridä oquvatqan uyğur balilarni “җ” häripini yazğanda, qazaq alfavitidiki “sh” häripini paydilandi. Bu yärdiki “s” häripi Ş.Nurumov layihisidiki “s” (yäni “җ”) häripigä ohşap kätkänliktin, şu petiçä qalsa bolidu däp oylaymän. Ändi Alimҗan Tilivaldi rähbärligidiki top tävsiyä qilğan ülgidä “җ” häripi “sh” häripliri, yäni ikki härip bilän berilgän. Bu yeziş päytidä qiyinçiliqlar päyda qilidu. Moşuniŋğa etivar qilsaq. Yänä mäslihätlişip, šzgirişlärni kirgüzsäk toğra bolar edi däp oylaymän. Biz moşu vaqit içidä yeŋi alfavit boyiçä kšp mulahizilärni štküzduq. Nätiҗidä uyğur muällimliri bir eğizdin Şahimärdan Nurumovniŋ layihisini qollaydiğanliğini bildürdi.
“Uyğur avazi” gezitiniŋ җavapkär kativi Muhtärҗan Җumarovmu šz pikrini mundaq izhar qildi:
Һazir qolumizdiki layihilärniŋ tšrti Prezident latin grafikisi asasidiki qazaq alfavitiniŋ birinçi variantini elan qilğandin keyin täyyarlanğan. U çağda, hämmimiz yahşi bilimizki, apostraf qoyulğan häriplär nurğun edi. Çüşinişlikki, qolumizdiki layihilärniŋ muälliplirimu kšpiräk şuniŋğa asaslanğanliqtin, ular täklip qilğan ülgilärdimu mundaq usulda yasalğan häriplär kšp uçrişidu. Lekin štkän qisqa vaqit mundaq elipbäni ämäliyatta paydilinişniŋ naqolay ekänligini ispatlidi. Şuniŋ üçün bu kamçiliqlar tüzitilgän halda qazaq latin alfavitiniŋ yeŋi ülgisi täyyarlinip, tästiqländi. Ş.Nurumov täklip qilğan layihä äynä şu ikkinçi qetim tästiqlängän qazaq latin alfaviti asasida tüzülgän. Şuŋlaşqa uniŋ ilgärki tšrt layihigä nisbätän birqädär mukämmälligi bayqilidu. Biraq kälgüsidä buniŋdinmu mukämmäl işlängän qazaq latin alfaviti qobul qilinişi mümkin. Şuŋlaşqa ägär biz qazaq latin alfavitiğa asaslanğan uyğur latin alfavitini qobul qilimiz desäk, bu mäsilidä aldirimasliğimiz lazim. Bu meniŋ bevasitä alfavitqa nisbätän pikrim. Ändi uniŋ içidiki päqät uyğur tiliğila has bolğan häriplärgä kälsäk, härbir layihiniŋ šz aldiğa toğra vä natoğra täräpliriniŋ bar ekänligini täkitligüm kelidu. Mäsilän, Ş.Nurumov “j” tavuşini “j” häripi bilän bälgüläp, “җ”ni “s” häripi bilän bälgüläptu. Meniŋçä, “җ”ni ”j” häripi bilän bälgüläp, “j”niŋ orniğa başqa härip alsaq. Sävävi, juquridiki natiqlar täkitligändäk, alfavit bilän täŋ imla mäsilisinimu rätläş kün tärtivigä qoyulidu. Bu җähättin sšz qilğanda, tilimizda “j” vä “y” häriplirigä nisbätän talaşniŋ barliğini yadimizdin çiqarmasliğimiz keräk. Mabada, “jigitni” – “yigit”, “jüräkni” – “yüräk” däp “j”niŋ orniğa umumyüzlük “y” paydilanğidäk bolsaq, “j” häripini qollinidiğan sšzlär tilimizda käskin aziyidu. Şuŋlaşqa uni digrafliq yaki birär bälgü qoyuş arqiliq yasalğan härip bilän bälgüläşkä bolidu däp oylaymän. “Ç” tavuşini qazaq latin alfavitida qoş härip “sh” häripi bilän bälgüläptu. Qazaq tilida “ç” häripini päqät çättin kirgän sšzlärdä paydilanğaçqa, u intayin az uçrişidu. Bizdä bolsa, undaq ämäs. Şuŋlaşqa “ç”ni birla härip, mümkin bolsa, “s” bilän eliş äqilgä muvapiqmekin däp hesaplaymän.
Şundaq qilip, mäҗlis qatnaşquçiliri šzliriniŋ pikrini oçuq izhar qilğandin keyin ҖUEM räisi Şahimärlan Nurumov mäzkür mäsiliniŋ yäkünini çiqardi.
Һazir pütkül duniya uyğurliriniŋ diqqät näzäri bizdä boluvatidu desäm, mubaliğä bolmas. Bu tarihiy vaqiä. Mäҗlistä demokratik asasta haliğuçilar šz pikir-täkliplirini eytti. Pikirlärni hämmimiz tiŋşiduq. Latin grafikisi asasidiki uyğur alfavitini qobul qiliş zaman tälividur. Juqurida natiqlar uyğur latin alfaviti qazaq latin alfaviti asasida täyyarlaşniŋ muhimliğini alahidä täkitläşti. Uni yahşi çüşinimiz. Sävävi, päqät Qazaqstandila uyğur latin alfavitida bilim beridiğan mäktäplär bar, oquydiğan balilar bar. Süpätlik därisliklär täyyarlaydiğan ikki näşriyat işlävatidu. Moşundaq şaraitlar duniyaniŋ başqa heçbir dšlitidä yoq. Şuni inavätkä alayli. Çät ällärdiki qandaşlirimizmu buni eniq çüşinişi lazim. Bu mäsilini uzaqqa sozmay, keyinki ayda yänä uçrişip, muhakimä qilayli. Muhakimigä bügünkidäk salahiyätlik mutähässislärniŋ, tilşunas alimlarniŋ, muällimlärniŋ qatnişişi zšrür.
Ändi kün tärtividiki ikkinçi mäsiligä kälsäk, “Atu” paҗiäsiniŋ 100 jilliğini hatiriläş boyiçä qurulğan Һakimҗan Mämätov rähbärligidiki komissiya äzaliri paal işlävatidu. 31-may küni, yäni Säyasiy täqipläş qurvanlirini hatiriläş küni Lavar yezisida miting štküzüş mähsät qilinmaqta.
Qazaqstandiki uyğur mätbuatiniŋ 100 jilliq sänäsini nişanlaş komissiyasi täşkiliy işlar bilän şuğullanmaqta. Bu sänägä munasivätlik ilmiy konferentsiya štküzüp, mätbuatimiz tarihini tikläymiz. U çarä-tädbirni mayda štküzüş planimiz bar.
Mäҗlis ahirida Abdullaҗan Samsaqovniŋ täklivi bilän uyğur latin alfavitini täyyarlaş boyiçä ikki punkttin ibarät qarar qobul qilindi. Qararda, birinçidin, qazaq latin alfaviti asasidiki Şahimärdan Nurumov tävsiyä qilğan layihini (ülgisi maqaliğa qoşumçä berilivatidu) uyğur latin alfavitiniŋ asasi qilip eliş, ikkinçidin, kšpçilikniŋ tävsiyäsi bilän guman päyda qilğan ayrim häriplärni qayta muhakimä qiliş kšrsitildi. Mäҗlis qatnaşquçiliriniŋ oçuq avaz berişi arqiliq 90 payizdin oşuq avaz bilän moşu qarar qobul qilindi.
Şundaq qilip, millitimiz täğdiri üçün muhim bolğan mäsilini muhakimä qilğan mäzkür mäҗlis qizğin bäs-munazirilär rohida štti. Älvättä, äynä şu ähmiyätlik mäsiligä millätpärvär şähslärmu bepärva bolmayvatqanliği hämmimizni hoşal qilidu. Şundaqla uyğur latin alfavitiğa munasivätlik šz layihilirini tävsiyä qilğan alimlarniŋ kšpçiligi şäriqşunas Şahimärdan Nurumov täklip qilğan layihini qollap-quvätlidi. Demäk, bu ähmiyätlik mäsilidä pikir birligi qeliplaşmaqta.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ