«Öz tilini bilgän šzgä tilni hšrmät qilidu»

0
3 893 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA, «Uyğur avazi»/ Panfilov nahiyäsidä 49 mäktäp bar. Uniŋ 13 qoştilliq. İkkisi taza uyğur tilida. Ösüvatqan ävlatqa ätrapliq bilim vä aŋliq tärbiyä beriştä äynä şu pedagogikiliq kollektivlar rähbärlirigä muhim väzipilär bilän җavapkärliklär jüklänmäktä. Elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ «Tšrtinçi sanaät inqilavi şaraitidiki täräqqiyatniŋ yeŋi imkaniyätliri» Mäktübidiki yättinçi väzipisidä alahidä täkitlänginidäk «Bilim beriş sistemisiniŋ barliq däriҗisi zamanğa layiq vä ihtisadiy ehtiyaҗlarğa җavap berişi şärt. Ottura bilim beriş sahasida yeŋilanğan mäzmunğa kšçüş başlandi, u 2021-jili ayaqlişidu. Bu tamamän yeŋi programmilar, därisliklär standartlar vä kadrlar».
Mana şu väzipä-kšrsätmilärni ämälgä aşuruşta nahiyädiki Bilal Nazim namidiki uyğur ottura mäktividä turaqliq türdä çarä-tädbirlär štküzülüp kälmäktä. Bilim süpitini aşuruş mähsitidiki härhil mavzudiki seminar, bayqaşlar, «Jil muällimi», «Çevär ustaz», «Äŋ ilğar başlanğuç sinip muällimi» konkursliri häqqidä äynä şundaq deyişimiz mümkin. Mäzkür mäktäp mudiri Şerinay Һasanova däsläp šz paaliyitini nahiyädiki Sadir ottura mäktividä addiy muällim boluştin başliğan edi. Almuta çät tilliri institutiniŋ ingliz tili päni muällimi mutähässisligi boyiçä tamamliğan yaş mutähässis bir jil štüpla, šzi bilim alğan S.Kirov (hazirqi Helil hämraev) namidiki mäktäpkä täklip qilindi. 2011-jildin başlap Bilal Nazim namidiki mäktäptä mudirliq qilmaqta. Mäktäptä 1100 oquğuçiğa 103 muällim bilim vä tärbiyä berivatidu. Mäktäp yenidiki ihçam märkäzdä bolsa, 50 bala tärbiyilinivatidu. Yeqinda biz mäktäp mudiri bilän u vä bu mäsililär ätrapida sšhbätläşkän eduq.
Mudirniŋ bšlmisidä …
Һär qetim Bilal Nazim namidiki mäktäpkä barğinimda, mudirni zadila šziniŋ bšlmisidä uçritalmaymän. Qaçanla barmaŋ, mäktäp arilap yaki mäktäp yenidiki uluq mutäpäkkür şair Bilal Nazim häykiliniŋ ätrapida jürginini kšrisiz. Bu qetim katip qiz Şerinbüvi Şakir qiziniŋ 11-sinip oquğuçiliri arisida Birtutaş milliy test siniğiğa kiridiğan oquğuçilardin emtihan elivatqanliğini äskärtti.
Һär jili Birtutaş milliy test siniğiğa täyyarlinivatqan oquğuçilar üçün mudir šz bšlmisini boşitip beridu. Biyilmu huddi şundaq test siniğiğa kiridiğan oquğuçilar täyyarlinivetiptu. Mäzkür mäktäp nahiyä mäktäpliri arisida ahirqi üç jilda yahşi kšrsätküçlärgä qol yätküzdi. Yäni štkän üç jilniŋ yäküni boyiçä kšrsätküçlärgä kšz jügärtsäk, 108, 78, 80 ball toplanğan. Biyilmu bu sinaqqa täyyarlinivatqan oquğuçilardin çoŋ ümüt-işänçä kütülmäktä. Mudirniŋ qoli boşiğandin keyin, oquğuçilarniŋ aramini buzmastin, ikkimiz mäktäp bšlmilirini arilap jürüp sšhbätläştuq.
– Mäktivimizdä Dšlät rähbiriniŋ «100 eniq qädäm – Millät planiğa» muvapiq qolğa elinğan ottura bilim beriş sahasidiki asasiy šzgiriş — yeŋilanğan bilim mäzmuniğa kšçüş boyiçä muällimlär Taldiqorğan, Almuta şähärliridä bilimini yetildürüp käldi, – däp sšzini başlidi mäktäp mudiri. – Bügünki kündä bu programma boyiçä 2-5-7-siniplar oquvatidu. Täkitläş keräkki, mäzkür programmini ämälgä aşuruş üçün aldi bilän muällimdin oqutuş җäriyanini puhtilaş täläp qilinidu. Mäktivimizdiki muällimlär bu җähättin haҗätlik sinaqlardin štti. 2019-jili toluği bilän yeŋilanğan programmiğa štidiğan niyitimiz bar.
Mäktivimizdä barliq pänlär boyiçä metodikiliq birläşmilär paaliyät elip baridu. Bu künlärdä yazğuçi Җamalidin Bosaqov, şair Helil Һämraevniŋ tävälludliriğa, märipätçi Ayimbüvi Hizmätovaniŋ hatirisigä beğişlanğan uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ on künlügi štüvatidu.
Biz mäktäptiki bäynälmiläl-җäŋçilärgä beğişlanğan mähsus buluŋnimu kšzdin käçürduq. Uniŋda Avğan yeridä qaza bolğan jutdaş-җäŋçi Yarmähämät Äliev, Şıŋğıs Sätqaliev, Evgeniy Kulikovqa beğişlanğan mälumatlar iditliq qoyulğan. Moşu yärdä şunimu täkitläş keräkki, här jili 15-fevral' küni nahiyä rähbärliri bilän bäynälmiläl-җäŋçilär bilän uçrişiş mäzkür mäktäptin başlinidu. Buluŋdin tärbiyäviy ähmiyiti çoŋ çarä-tädbirniŋ härhil jillardiki fotokšrgäzmisimu orun alğan. Ularniŋ arisida keyiniräk uruştin alğan җarahätliri täsiridin vapat bolğanlarmu bar. Mudir bilän mäktäp içini arilaş җäriyanida uniŋ telefoni «teç turmidi». Mäktäpniŋ turaqliq hamiyliri Arupҗan Җumahunov bilän İsmät Sämätov telefon arqiliq härbiri on balini kiyim-keçäk vä yemäk-içmäk bilän täminläş niyitini bildürdi. Şerinay Һasanova ularğa minnätdarliğini izhar qildi. Pursättin paydilinip, mudir Ähmätҗan Şardinov, Dilşat Roziev, Gülҗahan haҗim Muratova, Helçibanum Qämbärova ohşaş hamiylarniŋ isimlirini alahidä mämnuniyät bilän atap štti. Mudir här jili än°äniviy tüs alğan «Mäktäpkä – yol» aktsiyasi dairisidä mäktäp muällimliri bir künlük ämgäk häqqini täminati naçar balilarni oquş quralliri bilän täminläşkä särip qilivatqanliğinimu täkitlidi.

Milliy maarip kimniŋ qolida?
– Ahirqi ikki jilda ilmiy layihilärdä 23 oquğuçi, pän olimpiadilirida 13 oquğuçi utuqlarğa qol yätküzdi,– däydu Şerinay Şakir qizi. – 24 oquğuçi dšlät grantida aliy vä ottura oquş orunlirida bilim elivatidu. 2017 – 2018-oquş jilida tšrt birinçi sinip eçildi. Mudir süpitimdä Yarkänt şähiridä millitimiz väkilliriniŋ besim kšpçiligi balilirini başqa tilliq mäktäplärgä berivatqanliğini eçinişliq bilän eytip štküm kelidu. Ularniŋ milliy maaaripni saqlap qelişniŋ šzimizniŋ qolida ekänligini oylimaydiğanliği eçinarliq.
Ana tilimizda bilim elivatqanlarniŋ sani kšpiyişniŋ orniğa azaymaqta. Yarkänt şähiriniŋ juqarqi qismidiki «Yeŋi hayat» däp atalğan mähällilärdä yaş ata-anilar balilirini başqa tilliq mäktäplärgä berişni halaydu. Ana tilini bilmigän bala başqa tilni qandaq üginidu? Moşu täripigä alahidä kšŋül bšlüş keräk, däp oylaymän. Aqivättä, bala ikkinçi yaki üçinçi siniplarğa kšçüp, qiynilişqa başliğanda, uni bizgä elip kelidu.
Meniŋ mudirniŋ җämiyätlik işlarğa paal arilişidiğanliğidinmu hävirim bar. 2012 – 2017-jillar ariliğida nahiyälik mäslihätniŋ deputati bolğan Şerinay Şakir qizi jutdaşliriniŋ ğemi, täminati naçar aililärgä maddiy yardäm, nakalarğa šy seliş üçün yär uçastkilirini eliş bilän muällimlärniŋ märtivisini kštiriş, yäni ustazlarni koça tazilitip, däräq haklitiş ohşaş işlardin boşitiş ohşaş kšpligän mäsililärni otturiğa qoyup, uni häl qilişqa küç salğan edi. Ändiliktä nahiyälik «Anilar» keŋişiniŋ äzasi süpitidimu kšpbaliliq anilarğa ğämhorluq qiliş bilän ailidiki qizlar tärbiyisigä kšŋül bšlüş ohşaş mäsililärdä šziniŋ bahaliq pikir-täklipliri bilän ortaqlaşmaqta.
Mäktäp uniŋ ikkinçi šyi
Mudirniŋ mäktäpkä ätigänligi saat yättidä kelidiğanliğinimu uqtum.
– Ätigänligi saat yättidä mäktäpkä kirişim bilänla däsläp muällimlär bšlmisini, andin däris başlanğiçä üç qävätlik benadiki siniplarni arilap çiqimän. Saat 8gä 10 minut qalğanda mäktäpkä kiridiğan işiktä küzätçilik qilimän. Uniŋdin käç qalğan oquğuçi bilän muällimdin säväplik, säväpsiz keçikişi toğrisida çüşinik hät alimän. Andin siniplarğa kirip, därislärni nazarät qilimän. Muällimniŋ käspiy täyyarliği bilän oquğuçiniŋ däriskä täyyarliğinimu nazarät qilimän. Şundaqla ingliz tilidin däris berimän. Һärbir künimiz mana moşundaq mäktäptä štidu. Çünki mäktäp meniŋ ikkinçi šyüm, – dedi mudir biz bilän hoşlişivetip.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ