Näsirdin äpändi kim?

0
328 ret oqıldı

Mälumki, Näsirdin äpändiniŋ tarihiy şähs yaki häliq eğiz ädäbiyatidiki ğayäviy obraz ekänligi häqqidä tonulğan tätqiqatçilar arisida härhil kšzqaraşlar moҗut. Һätta Näsirdin äpändi lätipiliri tarqalğan җaylardiki häliqlär uni šz jutida yaşiğan bir danişmän süpitidä tonup kälgän. Amma, bäzibir eniq mälumatlarğa asaslansaq, HİH äsirniŋ 80-jillirida türkiyalik alim Meҗit Һasan yärlik arhivlarni täkşürüş arqiliq, Näsirdin äpändiniŋ Hİİİ äsirdä Türkiyadä yaşap štkän kšrnäklik tarihiy şähs ekänligini ispatliğan.

1945-jili Türkiyaniŋ Koniya şähiridä näşir qilinğan «Aqşähir tarihi» namliq äsärdä (muällipi İbrahim Hakki) Näsirdin äpändiniŋ tarihidin eniq mälumat berilgän. 1993-jili 1 — 6-iyul' künliri Türkiyaniŋ paytähti Anqara şähiridä bolup štkän «İpäk yoli millätlärara häliq ädäbiyati» ilmiy keŋişigä iştrak qilğan ŞUARliq alim Abdukerim Rahman šziniŋ «İkki qetimliq hasilat» namliq maqalisida Näsirdin äpändi häqqidä mähsus tohtilip, tšvändiki mälumatlarni elan qilidu.
Näsirdin äpändi tähminän 1208-jili Türkiyaniŋ Ottura Anatoliya šlkisi Koniya vilayitigä qaraşliq Aqşähirdiki Särvihsar qäl°äsiniŋ Hortu yezisida tuğulğan. Dadisi Abdulla äpändi, anisi Sädika hanim şu dävirniŋ oqumuşluq adämliridin bolğan. U dadisidin başlanğuç bilim elip, Särvihsar mädrisisidä tähsil kšrgän. Oquşi tügäy degändä vapat bolğan dadisiniŋ izini besip, bir mäzgil Hortuda imamätçilik qilğan. U yänimu bilim eliş arzusi bilän Mahmud isimliq hoҗiğa imamliqni tapşurğandin keyin, äyni dävirdä Anatoliyaniŋ ilim oçiği bolğan Koniya şähirigä berip, mävlanä Җalaldin Rumi (1207 – 1274) mädrisisidä mäşhur täsävvuçi, şair vä alim Säid Mahmud Һäyranidin däris alğan. Mädrisini tamamlap, šz jutiğa qaytip kelip, Atikä isimliq qizğa šylängän. Uniŋdin tuğulğan “Patimä” isimliq qizi 1226-jili ağriq sävävidin vapat bolğan. Keyin ular yänä bir qiz pärzänt kšrüp, uniŋğimu Patimä däp isim qoyğan. Şu mäzgillärdä Kir şähiriniŋ mäşhur šlimasi, alim vä şair Һaҗi Bägtaşniŋ (1210 – 1261) tävsiyäsi bilän Näsirdin äpändi Koniyadin Aqşähirgä kelip, mädrisä açqan. Säid Mahmud Һäyrani uni Aqşähir җamaäsiniŋ mudärrisligigä täklip qilğan. 1237-jili baharda ailisi bilän Aqşähirgä kšçüp kälgän Näsirdin äpändi şähär hakimi Säid İbrahim Sultan hädiyä qilğan šydä yaşiğan. Keyiniräk u yänä bir hotunluq bolup, uniŋdin Dürri Mälikä isimliq qiz, çoŋ ayalidin Җalaldin isimliq oğul pärzänt kšrgän vä ikki ayali bilän iҗil-inaq šmür sürgän. U här ahşimi «Qur°an Kärim», täpsir, hädis, «Dädä Qorqut mäsälliri», «Kälilä-Däminä», «Battalnamä» (Һindi mähälliliri), «Märipätnamä», «Säyasätnamä», «Bostan» vä «Gülistan» qatarliq mäşhur kitaplarni çoŋqur tätqiq qilip ügängän. Ustaz Säid Mahmud Һäyranidin türk şairi Aşiq Paşaniŋ dilkişi Baba İliyastin tälim alğan. Boş vaqit tapsila «Gšdäk munari mädrisä», «Färuh şah mädrisä», «Altun qäläm mädrisä» qatarliq Aqşähirdiki Ottura Anatoliya boyiçä mäşhur mädrisilärni ziyarät qilğan. Һätta ilim izdäp, Koniya şähirigä eşäk minip barğan. Şundaq qilip, äyni dävirdä türk duniyasiğa mäşhur mutäpäkkür, täsävvuçilarniŋ diniy märasimlirini addiylaşturuşni täşäbbus qilğuçi eqimğa mänsüp kamil dinşunas vä täŋdaşsiz sšz zärgari bolup yetilgän Näsirdin äpändi sansiz lätipä-çaqçaq, şeir vä başqa türdiki äsärlärni iҗat qilğan. U tähminän 1285-jili Aqşähirdä duniyadin štüp, ustazi Säid Mahmud Һäyrani qäbrisiniŋ yeniğa däpin qilinğan. Bu җay keyiniräk «Hoҗa Näsirdin maziri» däp atilip, mazar yeniğa «Hoҗa Näsirdin mädrisisi» täsis qilinğan. Keyin HİV äsirdä Anatoliyagä besip kirgän moğol hškümdari Ämir Tšmür (1336 – 1405) dävridä Aqşähir eğir väyrançiliqqa uçrap, nurğun yadikarliqlar kšydürüvetilgän. Şu qatarda Näsirdin äpändiniŋ şeir-divanliri vä başqa qolyazma äsärlirimu yoqalğan.
Abdulhämidhan (1876 – 1909-jilğiçä tähttä oltarğan) zamanida Koniya vilayitiniŋ valisi Fayikbäg Aqşähirni orap turğan Sultan teğiniŋ bağridiki bağçä otturisiğa Hoҗa Näsirdin mäqbärisini äsli şäkli boyiçä märmärdin yasap, 1905-jili 12-iyul'da pütärgän. Mäqbärä yenidiki «Hoҗa Näsirdin mädrisisi» äsligä kältürülüp, Aqşähir märkizigä Näsirdin äpändiniŋ eşäkkä minip turğan märmär häykili tiklängän. Һazir Stambul mirasgahida Näsirdin äpändiniŋ uzun saqal-burut qoyğan, kiçikkinä eşäkkä mingän qiyapättiki süriti, Aqşähirdiki «Hoҗa Näsirdin mirasgahida» uniŋ hayatiğa dair maddiy buyum vä hatirilär bar. Anqara dšlät kitaphanisi, Stambul Ädirnä tarihiy mirasgahi vä bäzi çät äl mirasgahlirida Näsirdin äpändi häqqidä 500 parçidin oşuq tarihiy kitaplar saqlanmaqta. Ularniŋ içidä Osmanli imperiyasi dävridiki Җäm sultanniŋ havalisi bilän Äbulğazi Rumi 1480-jili yazğan «Saltuqnamä» namliq äsäridä Näsirdin äpändiniŋ Hİİİ äsirdiki mäşhur türk alimi Sari Saltuq bilän hämsšhbät bolğanliği vä uniŋ nami häm lätipiliri tunҗa qetim tilğa elinğan.
Näsirdin äpändiniŋ šz ismi Hoҗa Näsirdin bolup, «Molla Näsirdin», «Näsirdin äpändi» degän isimlar, keyiniräk uniŋğa bolğan hšrmät yüzisidin qoyulğan vä u isim süpitidä siŋişip kätkän. «Äpändi» (türkçä atalğusi «efendi» – İ.R) degän sšz türkçä «ustaz», «muällim» mänasini bildüridiğan vä nopuzluq är kişigä qaritilğan hšrmät namidur.
Äräplär arisida tarqilip, islamiyättin keyin Türkiyagä kirgän Һaҗrap, Äşap, Äbu Nävvas, Juha, Һapiz İbrahim qatarliq şähslärniŋ qiziqarliq gäp-sšzliri Näsirdin äpändi lätipiliri bilän qoşulup vä uniŋ namida atilip, Anatoliya yerim arilidin Ottura vä Yeqin Şäriq, Balqan yerim arili, Äräp älliri, Ottura Aziya vä Tarim vadisi ätrapliriğiçä käŋ tarqalğan. Näsirdin äpändi lätipiliri HİV äsirdä Türkiya yazğuçisi vä şairi Ramin täripidin däsläpki qetim tährirlinip, toplanğan. HVİİ äsirdä äräp tiliğa tärjimä qilinip, HVİİİ äsirdä räsmiy kitap bolup çiqqan. HİH äsirdä «Näsirdin äpändi lätipiliri toplimi» Stambul vä Qähirä şähärliridiki taş mätbäädä tunҗa qetim näşir qilinğan. Türk alimi Viltaiz Budaq tüzüp, 1909-jili näşir qilinğan «Äpändi lätipiliri» toplimiğa 392 parçä lätipä kirgüzülgän. Ötkän äsirniŋ 50-jilliri «Äpändi lätipiliri» topliminiŋ altä hil nushisi näşir qilinip, uniŋğa 445 parçä lätipä kirgüzülgän.
Sabiq Keŋäş İttipaqida «Näsirdin äpändi lätipiliri» däsläpki qetim 1936-jili, andin 1957, 1959 vä 1963-jilliri qayta näşir qilinğan. Ändi ŞUARda Näsirdin äpändi lätipiliri 1958-jili Şinҗaŋ häliq näşriyatida uyğur tilida näşir qilinip, birqädär toluqlanğan. 1990-jili Länҗuda hitay tilida näşir qilinğan «Uyğur lätipä-çaqçaqliridin tallanma» namliq toplamğa Näsirdin äpändiniŋ 217 parçä lätipisi kirgüzülgän.
Uyğur hälqi İpäk yoli mädäniyitiniŋ büyük älçisi, duniyaviy fol'klor qährimani, hazirҗavap sšz zärgari, štkür pikirlik vä sağlam äqillik Näsirdin äpändini šziniŋ bir qiziqçisi däp bilidu. Hälqimiz šz äqil-parasiti, täpäkkür җävhärlirini qoşup vä üzlüksiz beyitip, härhil zaman-makan şaraitida uniŋ namida tarqitip, hazirğiçä davamlaşturup kälgän lätipilär 2000 parçidin aşidu. Çoŋqur pälsäpäviy pikirgä egä Näsirdin äpändi lätipiliriniŋ tärbiyäviy ähmiyiti intayin küçlük bolup, härqaysi äl häliqniŋ mäniviy turmuşida mäŋgü šlmäs duniyaviy bädiiy obraz bolup hesaplanğusi.

İsmayil ROZİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ