İҗtimaiy birlik platformisi

0
154 ret oqıldı

Astanada Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ qatnişişi bilän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ XXVİ sessiyasi bolup štti. Teçliq vä razimänlik sariyida “Bäş iҗtimaiy täşäbbus – җämiyätniŋ iҗtimaiy birliginiŋ platformisi” kün tärtivi bilän štkän sessiyagä 1,5 miŋdin oşuq adäm – mämlikätniŋ barliq regionliridin QHA väkilliri, etnomädäniyät birläşmiliriniŋ rähbärliri, Parlament deputatliri, märkiziy iҗraiy organlarniŋ, diniy birläşmilärniŋ rähbärliri, aliy oquş orunliriniŋ rektorliri, “Qazaqstandiki 100 yeŋi isim” layihisiniŋ ğalipliri, diplomatlar, çätällik mehmanlar, iҗadiy ziyalilar väkilliri vä ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri qatnaşti. Mälumki, här jili QHA sessiyasiniŋ mavzusi mämlikät üçün äŋ muhim täräqqiyat väzipilirigä mas kelidu. Kün tärtivini şäkilländürüştiki mundaq yandişiş QHAniŋ mämlikät hayatidiki muhim roli bilän munasivätlik. Çünki Dšlät rähbiri birnäççä qetim täkitligändäk, Assambleya җämiyättiki teçliq vä turaqliqniŋ kapaliti, barliq muhim җäriyanlarniŋ aktiv qatnaşquçisi bolğan vä bolup qelivatidu, dšlät işliriniŋ aldinqi sepidä boluvatidu, çoŋ täşäbbuslar bilän islahatlarni qollap-quvätlävatidu.
Biyil sessiyaniŋ mavzusi “Bäş iҗtimaiy täşäbbus – җämiyätniŋ iҗtimaiy birliginiŋ platformisi” däp bälgüländi.
Һazir Qazaqstanni yeŋilaş yolida Assambeyagä birqatar väzipilärni orunlaşqa toğra kelivatidu. Biyil martta män Prezidentniŋ bäş täşäbbusini otturiğa qoydum. Ularni utuqluq ämälgä aşuruş grajdanlirimizniŋ keläçäkkä, dšlätkä, җämiyätkä vä bir-birigä bolğan işänçisini küçäytidu, däp täkitlidi Prezident.
Nursultan Nazarbaev novättiki sessiyaniŋ mavzusiğa diqqät ağdurup, Qazaqstanniŋ iҗtimaiy integratsiya amilini işqa qoşuş arqiliq җämiyättä birlikni tehimu küçäytidiğanliğini atap kšrsätti. Alämşumul duniyada küçlük dšlätlär – bu җipsilaşqan millätlär bolup, ular birpütün ohşaşliqqa tayinip yeŋilinivatidu. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, bizniŋ mämlikätmu moşu yolğa çüşti.
İҗtimaiy birlik säyasitiniŋ ohşaş, җipsilaşqan millätkä bolğan muhim qädäm ekänligigä işinimän. Biz taşqi ähvallarğa qarimay, bäş yeŋi layihini başliduq. Bizdä mäbläğ vä resurslarniŋ oşuqluğidin ämäs, bälki qazaqstanliqlarniŋ hayatini yahşilaşqa yeŋiçä küç-quvät beriş niyitidä ekänligimizdin başliduq, – dedi Prezident.
Nursultan Nazarbaev yeŋi iҗtimaiy täşäbbuslarni alğa sürüş üçün üç asasliq säväpniŋ bolğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, birinçi novättä, HHİ äsirniŋ ikkinçi on jilliğida štkän vaqitni tählil qiliş duniyaniŋ türlük regionlirida orun elivatqan silkinişlär päqät ayrim mämlikätlärniŋ başqa suveren dšlätlärniŋ içki işiğa arilişişi bilänla päyda boluvatmaydu. Uniŋ başqa sävävi bar – bu җämiyättä iҗtimaiy birlik vä integratsiyaniŋ yoq boluşi.
Prezidentniŋ täkitlişiçä, ikkinçi säväp – moşu väzipilärni ämälgä aşuruşniŋ yeŋi ihtisadiy bilimni täräqqiy ätküzüşkä küç-quvät beridiğanliğidin ibarät, uniŋ elementliri iҗtimaiy vä mädäniy kapitalniŋ tamamän başqa süpitini täläp qilidu.
Üçinçi säväp – kšpmillätlik dšlät şaraitida iҗtimaiy vä milliy säyasät bir-biri bilän çämbärças bağliq. Nursultan Nazarbaev täkitligändäk, şuŋlaşqimu moşu mavzuni QHA sessiyasidä muhakimä qiliş qarari qobul qilindi.
Dšlät rähbiri Qazaqstanniŋ etnoiҗtimaiy säyasitiniŋ duniyada – häm kšpligän mämlikätlär täripidin, häm BMT, EBҺT vä başqimu abroyluq häliqara qurulumlar täripidin juquri bahalinişi täsadipi ämäs ekänligini täkitlidi. Äŋ nazuk mäsililär boyiçä mämlikättä qobul qilinğan kšpligän muhim qararlar җämiyättiki mänpiyätlärniŋ täŋpuŋluğini täminläşkä imkaniyät yaratti. Prezident misal süpitidä dšlätniŋ til säyasitini kältürüp, Qazaqstanda qolğa kältürülgän moşu sahadiki umummilliy razimänlikniŋ “altun qarari” ekänligigä çoŋqur işänçisini bildürdi.
Bizniŋ iҗtimaiy säyasitimizniŋ asasiy alahidiligi nemidä? Birinçidin, u umumgrajdanliq, umummilliy mäzmunğa egä. Biz härqaçan asas selip bärgüçi konstitutsiyalik normiğa – barliq grajdanlarniŋ täŋligigä asaslanğan vä asaslinimiz. İkkinçidin, alämşumul trendlarni diqqät bilän kšzdin käçürüvatimiz. Biz Evropida vä Amerikida kšpligän mämlikätlärniŋ demokratik mähsätliri bilän billä şäklän mul'timädäniy säyasät jürgüzüp, problemilarğa duç kelivatqanliğini kšrüvatimiz. Ämäliyatta җämiyätniŋ içki integratsiyasi asta yüz beridekän yaki tamamän tohtap qalidekän. Buniŋdin keyin «Duniyada nemä bolidu?», degän soal tuğulidu. İstiqbalda mul'tietnik trendlar nägä elip kelidu? İşinimänki, bizniŋ yolumiz toğra vä uni hämmisi üginidiğan bolidu, – dedi Nursultan Nazarbaev. – Üçinçidin, biz šzimizniŋ pragmatikiliq hulasimizni çiqirişimiz keräk. İşinimänki, alämşumul milliy väziyät bizniŋ içki säyasitimiz strategiyasiniŋ toğra ekänligini ispatlimaqta. Biz mämlikitimizniŋ grajdanlirini heçqaçan bšlmigän. Pütkül җämiyät üçün birpütün җipsilaşturğuç säyasiti moşu barliq jillarda meniŋ tälivim bolğan. Barliq grajdanlar vä etnoslar üçün tälivim bolğan.
Prezidentniŋ täkitlişiçä, Qazaqstan җämiyitiniŋ birligini tehimu küçäytiş vaqti käldi. Һazir kšpligän җiddiy tavakälçiliklär hovuplarğa uçravatqan iҗtimaiy säyasät buniŋ üçün asasiy resurs bolup hesaplinidu.
Dšlät rähbiri Qazaqstanniŋ miqiyasliq iҗtimaiy layihiliri toğriliq gäp qilip, ularniŋ asasida üç muhim printsipniŋ bar ekänligini täkitlidi.
Nursultan Nazarbaev birinçi printsipni mundaq şärhilidi: Qazaqstanniŋ milliy bayliği – bu җämiyätniŋ bayliği.
Mustäqillik jillirida mämlikätniŋ milliy bayliği grajdanlar üçün işlävatidu. Bu mämlikät ihtisadiniŋ vä rezervliriniŋ šsüşi arqiliq, bizniŋ iҗtimaiy infraqurulumni neminiŋ hesaviğa jürgüzüşimiz vä iҗtimaiy sahani täräqqiy ätküzüşimiz arqiliq yüz berivatidu, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Bu işniŋ eniq nätiҗilirini Prezident kältürgän räqämlär kšrsitidu. Mäsilän, mustäqillik jillirida mämlikättä 12 miŋ kilometr avtomobil' yoli selindi vä rekonstruktsiya qilindi, 2,5 miŋ kilometrdin oşuq yeŋi tšmüryoli paydilinişqa berildi. Zamaniviy meditsiniliq җabduqlar bilän täminlängän 1300din oşuq ağriqhana, şipahana vä ambulatoriya selindi. 1545 yeŋi mäktäp vä 500din oşuq balilar bağçisi bärpa qilindi. 70 stadion, 36 sport sariyi, 8 miŋdin oşuq sport mäydani vä zalliri eçildi. Muzeylarniŋ sani 2,7, teatrlarniŋ – 1,5, kitaphanilarniŋ – 1,4 hässä kšpäydi.
İkkinçi printsip – bu iҗtimaiy kapitalğa investitsiyalärni kšpäytiş. Prezidentniŋ täkitlişiçä, ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda umumiy içki mähsulat kšrsätküçliri boyiçä Qazaqstan mustäqillik jillirida çoŋ šsüşni kšrsätti – u 600 dollardin tähminän 10 miŋ dollarğiçä yätti. Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, mana moşu iҗtimaiy kapitalğa investitsiyani kšpäytiş imkaniyitini beridiğan asas bolup hesaplinidu.
Bir misal: biyil yanvar'da Duniyaviy ihtisadiy forumda dšlätlärni bahalaşniŋ yeŋi sistemisi җariy qilindi. Bu – umumiy içki mähsulatniŋ šsüşini vä başqa 11 kšrsätküçni šz içigä alidiğan inklyuzivliq täräqqiyat indeksi. İndeksniŋ asasiy kšrsätküçi – paravänlik däriҗisi. 74 täräqqiy etivatqan mämlikätlär reytingida Qazaqstan 15-orunni egilidi. Oylaymänki, bu yahşi nätiҗä! – ortaqlaşti Nursultan Nazarbaev.
Prezident qazaqstanliqlarniŋ mämlikät utuqliri vä şähsiy paravänlik arisidiki uttur alaqini eniq kšrüvatqanliğiğa işänçä bildürdi – HHİ äsirniŋ beşidin tartip bügünki küngiçä mämlikitimiz sezilärlik halda šzgärdi vä buni uniŋ barliq grajdanliri šzliridä his qilivatidu.
Biz buniŋdin keyinmu härbir qazaqstanliq ailiniŋ rivaҗlinişi üçün iҗtimaiy kapitalni härtäräplimä kšpäytimiz. Meniŋ üçün adämniŋ šzini işiğa pişşiq ğoҗayin, šz işi vä çoŋ mämlikitimiz üçün җavapkär sezişi muhim. Näq şu çağda, män 5-martta eytqandäk, “Qazaqstan – bizniŋ umumiy šyümiz” ideyasi yeŋi mäzmun bilän toluqturulidu. Moşu printsiplarni ämälgä aşuruşniŋ häliqniŋ šz keläçigigä bolğan işänçisini küçäytidiğanliğiğa işinimän, – dedi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev šziniŋ Bäş iҗtimaiy täşäbbusiniŋ iҗtimaiy birlikni toluq küçäytiş üçün ämälgä aşuruş zšrür bolğan çarilär ekänligini täkitlidi vä ularniŋ härbiriniŋ asasiy päytlirini qisqiçä äslitip štti.
Mäsilän, birinçi täşäbbus turuşluq šyi yoqlarniŋ šy setivelişi üçün yeŋi imkaniyätlärni açidu vä turuşluq šy ipotekisidin paydiliniş problemisini häl qilidu. İkkinçi täşäbbus – iş häqqi az hadimlar üçün seliq jüklimisini tšvänlitidu. Şuniŋ arqiliq ikki milliondin oşuq adämniŋ iş häqqi kšpiyidu.
Üçinçi täşäbbus aliy bilim eliş vä uniŋ süpitini aşuruşqa munasivätlik. Uniŋ dairisidä dšlät bilim grantliriniŋ (bolupmu tehnikiliq mutähässisliklär boyiçä) sani üç hässä kšpiyidu, şundaqla studentlarni yataqhanilar bilän täminläş problemisi häl qilinidu. Tšrtinçi täşäbbus mikronesiyäni käŋäytişni kšzdä tutidu, bu šz işliri bilän bänt bolğuçilar vä işsizlar (bolupmu yezilarda) arisida tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşkä nişan qilinğan.
Bäşinçi täşäbbus – mämlikätni gaz bilän täminläş. Bu täşäbbus dairisidä Märkiziy vä Şimaliy Qazaqstanda gaz provodliri selinidu, layihä moşu jilniŋ iyul' eyida başlinidu.
— Şundaq qilip, Prezidentniŋ bäş täşäbbusi – bu bäş miqiyasliq iҗtimaiy layihä. Äŋ muhimi, ularniŋ hämmisi härbir qazaqstanliqniŋ paravänligigä nişan qilinğan, pütkül җämiyätkä qaritilğan. Bu – umummilliy layihilär. Män җay-җaylarda QHA äzaliriniŋ moşu işqa paal qatnişip, “Nur Otan” partiyasi bilän billä ularniŋ orunlinişini nazarät astiğa elişini haliğan bolar edim, – däp ortaqlaşti Nursultan Nazarbaev šz pikirliri bilän.
Dšlät rähbiri iҗtimaiy täşäbbuslarni ämälgä aşuruşqa nurğun – 2,6 trillion täŋgidin oşuq mäbläğ ävätilivatqanliğini täkitlidi.
— Bu bizniŋ grajdanlirimizğa vä ularniŋ keläçigigä selinğan investitsiyalär. Häliqniŋ buni munasip bahalaydiğanliğiğa ümüt qilimän. Şundaqla mundaq iҗtimaiy säyasät davamlişidu, – däp vädä qildi Prezident.
Dšlät rähbiri Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ dšlät säyasitini ämälgä aşuruşqa tehimu nätiҗidarliq qoşuluşi üçün u häl qilidiğan birqatar väzipilärni atap kšrsätti.
Nursultan Nazarbaev birinçi novättä QHAniŋ muhim yeŋilaş väzipilirini orunlaşqa grajdanlarniŋ qatnişişini käŋäytişi keräkligigä diqqät ağdurdi. Uniŋ üstigä bu җähättin qurulumniŋ ihtidari nahayiti çoŋ, uniŋ tärkividä miŋdin oşuq etnomädäniyät birläşmisi, bäş miŋğa yeqin җämiyätlik razimänlik keŋişi vä anilar keŋäşliri bar.
— Bu ihtidarni toluq däriҗidä җanlanduruş üçün meniŋ tapşurmam boyiçä “Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq” Qanunğa šzgirişlär kirgüzüldi, – däp täkitlidi Prezident. – Ändi yeŋilanğan qanunni ämälgä aşuruş boyiçä eniq plan keräk. Җümlidin etnomädäniyät birläşmiliri vä dostluq šyliri mädäniyät, til, än°änilär sahalirida iş jürgüzüvatidu. Bu paaliyätni davamlaşturuş lazim. Һškümät qazaqstanliq etnoslarniŋ mädäniyitini täräqqiy ätküzüşkä dšlät iҗtimaiy buyrutmisini şäkilländürüşi zšrür. İҗtimaiy birlik boyiçä işni hesapqa alğan halda, hškümätlik ämäs täşkilatlar üçün grantlar tematikisini käŋäytiş keräk.
Dšlät rähbiri din işliri vä grajdanliq җämiyät ministrligigä “Nur Otan” partiyasi vä QHA bilän birliktä “Ruhani jaŋğıru” programmisini häm yeŋi iҗtimaiy täşäbbuslarni ilgirilitiş boyiçä ilmiy-aqartiş lahiyisini işläp çiqişni tapşurdi.
Uniŋdin taşqiri yeŋilaş ävzälliklirini, iҗtimaiy säyasätni “Ruhani jaŋğıru” programmisini hesapqa alğan halda, 2025-jilğiçä bälgülängän Kontseptsiyani vä Assambleyani täräqqiy ätküzüş planini süpätlik qoşumçä işläş tapşuruldi. Ändi Prezidentniŋ täkitlişiçä, QHAniŋ “Jaŋğıru jolı” yeŋi yaşlar härikiti bolsa, yaş ävlatni yeŋilaş ätrapiğa җipsilaşturuşi keräk, uniŋğa qoşumçä küç-quvätni yaşlarniŋ muhim startaplirini qollap-quvätläşkä qaritiş zšrür.
Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, Assambleya şundaqla dšlät organliri bilän birliktä hazir šzi utuqluq jürgüzüvatqan häyrihahliq işni davamlaşturuşi keräk. Päqät štkän jilila 60 miŋ hal-oqiti tšvän ailä vä 8 miŋ iҗtimaiy täşkilat yardämgä egä boldi.
Dšlät rähbiri QHAğa, Astana, Almuta şähärliriniŋ vä vilayätlärniŋ hakimliriğa җämiyätlik razimänlik keŋäşlirini nahiyälärdä häm okruglarda yärlik byudjetlarni nätiҗidarliq tähsim qiliş vä paydiliniş işiğa җälip qilişni tapşurdi. Uniŋdin taşqiri Assambleya tärkivigä kiridiğan bu qurulumlar şundaqla agrar-sanaät sektorida “äqillik” tehnologiyalärni ilgirilitişkä yardäm qilişi keräk. Prezidentniŋ sšziçä, bu yärlik šzini šzi başquruşni täräqqiy ätküzüşkä, yeŋi Mäktüpni vä iҗtimaiy täşäbbuslarni ämälgä aşuruşqa qoşulğan tšhpä bolidu.
— Biyil biz paytähtniŋ 20 jilliğini nişanlaymiz. Astana – birlik vä razimänlikniŋ umummilliy ülgisi. Ançä çoŋ bolmiğan çättiki Aqmola şähiri ändi milliondin oşuq ahalisi bar paytähtimizgä aylandi. Şähär hakimiyiti Mädäniyät vä sport ministrligi bilän birliktä “ülgilik standart” süpitidä paytähtlik QHAniŋ programmisini işläp çiqişi zšrür. Astanada Dostluq šyini eçiş mäsilisini häl qiliş vaqti käldi. Buniŋ üçün Teçliq vä Razimänlik Sariyi muvapiq kelidu däp oylaymän, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Yänä bir väzipä – Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ yeqinda yeŋilanğan mul'timediyalik portalini İnternetta umummilliy җipsilişişniŋ muhim resursiğa aylanduruş. Äynä şuniŋğa bağliq Dšlät rähbiri Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministrligigä QHAni hazirqi ähbarat mäydanida ilgirilitişni täminläşni, teçliq vä razimänlik mavzusi boyiçä iҗtimaiy roliklar türkümini täyyarlaşni tapşurdi.
— Җämiyätniŋ birligi turaqliq ilmiy çüşinişni täläp qilidu. Assambleyaniŋ ilmiy-ekspertliq birläşmisi vä meniŋ tapşurmam boyiçä qurulğan millätlärara munasivätlär häm demografiya boyiçä märkäzlär, şundaqla QHAniŋ yetäkçi aliy oquş orunliridiki 40 kafedrisi vä märkizi näq şuniŋ üçün işlävatidu. Päqät štkän jilila Assambleya qurulumliri onliğan kitap vä yüzligän maqalilarni täyyarlidi. Bu işni sistemiliq uyğunlaşturuş keräk. QHAğa dšlät organliri bilän birliktä 2018 – 2020-jillarğa bälgülängän iҗtimaiy-demografiyalik vä millätlärara sahasidiki ilmiy işlarniŋ umumiy planini işläp çiqişni tapşurimän, – däp täkitlidi Prezident.
Nursultan Nazarbaev šzi bälgüläp bärgän moşu väzipilärniŋ orunlinişiniŋ Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ işini yeŋi baldaqqa kštiridiğanliğiğa işänçä bildürdi.
Prezident şundaqla mämlikätniŋ barliq grajdanlirini Qazaqstan hälqiniŋ birligi küni bilän täbrikläp, salamätlik, paravänlik vä teçliq asman tilidi.
Andin keyin QHAniŋ HHVİ sessiyasiniŋ qatnaşquçiliri sšzgä çiqti. Ularniŋ besim kšpçiliginiŋ sšzi bilim beriş sahasini täräqqiy ätküzüş, Qazaqstan ihtisadini täräqqiy ätküzüş vä küçäytiş, häliqara mäydanda mämlikät abroyini aşuruş vä başqimu muhim mäsililärgä beğişlandi. Mäsilän, sessiyadä Çimkänt şähiridiki “Oquğuçilar sariyiniŋ” mudiri Natal'ya Romanova, İnguşetiya Җumhuriyitiniŋ tunҗa prezidenti, Rossiya Federatsiyasiniŋ qährimani, Qazaqstanda tuğulup šskän Ruslan Auşev, bilim vä pän ministri Erlan Sağadiev, Şimaliy Qazaqstan vilayätlik “Yaşlarniŋ resursliq märkizi” ähbarat-mäslihät bšlüminiŋ rähbiri Roksana Orınbasarova, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi Astana şähärlik şšbisiniŋ räisi Rustäm Abdusalamov (uniŋ nutqi maqaliğa qoşumçä berilivatidu – red.), Milliy bank räisi Daniyar Aqışev, rossiyalik yazğuçi, Qazaqstanda tuğulğan Sergey Luk'yanenko, “Almatı aqşamı” gezitiniŋ baş muhärriri Qali Särsenbay, Berlindiki Şärqiy Evropa vä häliqara tätqiqatlar märkiziniŋ ilmiy hadimi, professor Beate Eşment, “Bayserke-Agro” ҖÇYniŋ mudiri Kirill Pavlov, N'yu-York universitetiniŋ professori Diaz Musalimov, “Qazaqşa sšyleyik” klubiniŋ rähbiri Oksana Draçeva, Phёnçhanda bolup štkän Paralimpiada çempioni Aleksandr Kolyadin, Qarağanda dšlät meditsina universitetiniŋ studenti Vyaçeslav Litvinov, Özbäk mädäniyät märkiziniŋ räisi Şerzod Pulatov, Almuta şähärlik Anilar keŋişiniŋ äzasi Malika Taşpolatova sšzgä çiqti.
Sessiya qatnaşquçiliri yeŋi layihilärdin sirt şundaqla QHA bšlünmiliriniŋ paaliyiti toğriliq mäsililärni muhakimä qildi. Şundaqla QHA Räisiniŋ ikki orunbasariniŋ namziti täklip qilindi.
Assambleya sessiyaliridä jiliğa bir qetim almaşturuş tärtividä QHA Räisiniŋ türlük regionlarniŋ etnomädäniyät birläşmilirigä vakalätlik qilidiğan ikki yeŋi orunbasari tayinlinidu, – dedi Dšlät rähbiri. – QHA Keŋişi biyil moşu lavazimlarğa LİTUANİSA җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Vitaliy İono Tvareonas bilän QHA äzasi, häyrihahliq paaliyät bilän şuğullinivatqan metsenat İslambek Saljanovni tayinlaşni täklip qildi.
Prezident şu yärdila QHA Räisiniŋ ikki yeŋi orunbasarini tayinlaş toğriliq buyruqni imzalidi.
Räsmiy qisim ayaqlaşqandin keyin än°änä boyiçä etnomädäniyät birläşmiliri iҗadiy kollektivliriniŋ qatnişişi bilän kontsert bolup štti.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ